Syy tappaa

Takamäki #20

by Jarkko Sipilä

Onko oikeus sokea vai katsooko se välillä sivuun? Kysymys herää, kun nuori tyttö löytyy maastosta julmasti surmattuna. Tapaus järkyttää jopa kaiken kokenutta rikoskomisario Kari Takamäkeä ja hänen ryhmäänsä, johon ataripoliisi Suhonen on päättänyt palata. Jarkko Sipilän uutuus on Takamäki-sarjan 20. teos.

Genres: Crime, Finnish Literature, Audiobook

326 pages, Hardcover

First published May 11, 2020

About the author

Finnish author and journalist.

Reviews

[Niko-Janne Vantala · Rating 3 out of 5]

Juuri hiljattain poismenneen rikostoimittaja ja dekkarikirjailija Jarkko Sipilän (15.4.1964–7. 3.2022) romaani Syy tappaa (2020) on kirjailijan 20. Takamäki-dekkari ja samalla toiseksi viimeiseksi jäänyt teos. Itselläni se oli laskujeni mukaan viides lukemani Takamäki-romaani.

Syy tappaa on sipilämäistä perusdekkaria eli tarkkaa ja varsin asiantuntevaa poliisityön kuvausta, jonka ajankohtaiseksi - joskin hieman kuluneeksi - teemaksi nousee väkivalta- ja seksuaalirikoksiin liittyvät etniset ennakkoluulot. Nuori, valkoihoinen tyttö löytyy raa'asti surmattuna puistosta Puotilasta, ja vahvimmaksi epäillyksi päätyy tuntematon somalimies, jonka on nähty seurailevan nuoria, vaaleita tyttöjä Itäkeskuksen alueella. Some-ryhmissä alkavat nopeasti jyllätä omat amatööritutkimukset ja vaatimukset oman käden oikeudesta, joita tietyt äärioikeistotahot tarkoituksellisesti lietsovat. Poliisin onkin huolella harkittava, mitä tietoja medialle voi antaa ja millä aikataululla. Tapahtumapaikkoina ovat Puotilan ja Itäkeskuksen lisäksi Pasilan Tripla-ostoskeskus ja Espoon Matinkylä. Romaanissa rikospoliisin komisario Takamäki jää johtotehtävissään selvästi taka-alalle, ja pääosissa ovat enemmänkin ylikonstaapeli Joutsamo ja tiukka kadunmies, ATARI-poliisi Suhonen.

Syy tappaa on tyylilleen uskollista, perusvarmaa dekkarikirjallisuutta ilman sen suurempia muodollisia tai tarinallisia yllätyksiä. Ehkä kiinnostavammaksi hahmoksi nousee ATARI-poliisi Suhonen katujen hämärämmillä puolilla tarvittavine alter-egoineen. Kyllähän näitä ihan mielellään lukee välipaloina muiden teosten lomassa.

Arvioni 3,3 tähteä viidestä.

[Laura Walin · Rating 2 out of 5]

Uusin Takamäki-dekkari on taas ajankohtaisen aiheen parissa: rasistiset ennakkoluulot ja nuorten tyttöjen kuolema ovat ikävä yhtälö Itä-Helsingissä. Parasta antia tässä kirjassa oli mielestäni Helsingin ympäristö kuvaus, joka ainakin summittaisesti aluetta tuntevalle vaikutti uskottavalta ja sai mielessään kulkemaan kuvattuja polkuja pitkin.

Muuten tämä kirja jäi sarjassa mielestäni heikompaan puoliskoon, ehkä jopa heikoimpaan kolmannekseen. Jostain syystä tarina oli melko kaavamainen ja poliisitoiminnan kuvaus - monien Takamäkien suola - sekin kuin jo kertaalleen, pariin aikaisemmin kirjoitettua. Poliisien yksityiselämää avattiin minun makuuni liian vähän, ja jostain syystä dialogi oli poikkeuksellisen kankeaa.

[Kaisa Miettunen-Jokinen · Rating 5 out of 5]

Jarkko Sipilän Takamäki -dekkarit on mun suosikkeja! Tämä uusin tuli onneksi Elisa Kirjaan äänikirjana heti kun julkaistiin. Takamäen ryhmän seikkailut on parhaimmillaan Veikko Honkasen lukemana. Kirja tuli kuunneltua kahdessa osassa remonttia tehdessä. Niin kuin aina, juoni imaisi mukaansa. Teema oli varsin ajankohtainen, joskin melko pinnallisella tasolla käsitelty. Toisaalta, Takamäki -dekkarit on nimenomaan laadukasta ajankulua, vähän kuin hyvä poliisisarja TV:stä. Taattua Sipilän laatua siis!

[Timo Pietilä · Rating 4 out of 5]

Seuraava osa Takamäki-sarjassa. Tällä kertaa rikos on tavallistakin rajumpi, niin raju, että se koettelee kokeneitakin poliiseja. Kaksi teinityttöä on murhattu samana iltana samassa puistossa. Toinen löytyy seuraavana aamuna, toinen vähän paremmin kätkettynä vähän myöhemmin. Jälkimmäinen on rajusti raiskattu, ensiksi löytyneeltä ovat housun napit auki, mutta raiskausta ei ollut tapahtunut. Ensimmäisen tytön poikaystävä oli maahanmuuttaja, josta herää epäilyjä. Raiskaukset herättävät luonnollisesti suurta kohua ja maahanmuuttokriitikot ovat äänessä, etenkin kun sekä poliisin että ”katutason tutkijoiden” tietoon tulee alueella liikkunut, nuoria naisia seurannut musta mies. Tämän henkilöllisyys on etenkin poliisille pitkään mysteeri, mutta katutasolla toimivat verkostuneet henkilöt voivat olla poliisia tehokkaampia tämän tapaisissa asioissa. Mutta kuka miehen löytää ensimmäisenä?
Samaa tasaista laatua kuin muut sarjansa kirjat, jossa pääpaino on poliisityön realistisessa kuvaamisessa. Myös henkilöt on hyvin luotuja ja omia persooniaan, mutta kirjan paino ei ole heidän ongelmissaan vaan selvästi rikoksessa ja sen selvittämisessä. Mielestäni meni sarjansa keskitason yläpuolelle.

[Sakari Lönn · Rating 3 out of 5]

Peruskamaa Sipilältä. Ei yllättänyt negatiivisesti eikä positiivisesti. Poliisihahmot ovat Sipilän kirjoissa aika yksiulotteisia. Yleensä muut vaihtuvat henkilöt tuovat sitten lihaa luiden ympärille näissä. Silti useimmiten näissä tapahtumat ja tarinankuljetus ovat paljon vahvempia kuin henkilöhahmot.

Helsingissä pyöritään ja ajankohtaisuutta on tuotu kirjaan ympäristön kuvauksilla. Pasilan Tripla mainitaan useampaankin kertaan. Metsälässä pyörähdetään moottoripyöräkerhollakin. Ei toki välttämättä samalla, missä tosielämässä tapahtui paloittelumurha. Metsälässä kun noita mopoharrastuskerhoja on useampiakin vieri vieressä.

[Tomi Metsäniemi · Rating 4 out of 5]

Sipilä on löytänyt jälleen vauhdin Takamäki-kirjoihin, joka tuntui olevan jo hetkenajan kateissa.

Uusimmassa kirjassa on alusta asti trillerimäinen juoni, jossa ollaan hyvin nykypäivän aallonharjalla somen ja äärioikeiston nousun kanssa. Myös ensimmäisiä kertoja, joissa ainakin itselukemanani maahanmuuttajat kuvataan Suomalaisina, eikä heidän vanhempiensa aiemman kotimaan mukaan.

"Teillä Somaleilla..." "Mä oon Suomalainen". Tässä se tiivistettynä.

[Pekka Mukkala · Rating 4 out of 5]

Jarkko Sipilän kirjat ovat lähes aina varmoja tapauksia. Lukijan ei tarvitse koskaan pettyä, mutta yllätyksiäkään ei tule. Sipilä keskittyy pelkästään rikokseen ja muista asioita ei kirjoiteta. Poliisien kotiasiat pidetään erossa tutkinnasta. Sipilä tuntee aiheensa, joten virheitä tutkinnan kuvauksesta on vaikea löytää. Pisteet 8/10.

[Kaija · Rating 3 out of 5]

Synkkä ja ahdistava kirja. Teksti soljui etiäpäin ja poliisin työtapoja valotettiin hyvin. Olen varmasti aiemminkin lukenut Takamäki-sarjasta jonkun kirjan, mutta ei haitannut, vaikka siitä on useampi kirja aikaa.

[Heli Vuori · Rating 4 out of 5]

Jo 20. Takamäki. Mietin aloittaessa, että jokohan nää alkaa nyt olla tässä, vaan niin vain jatkuu taattu laatu juonenkuljetuksessa. Puitteetkin freesattu riittävän nykyaikaan teknologian kehityksen myötä.
Vahva suositus dekkarinystäville!

[Lotta · Rating 4 out of 5]

Hyvä dekkari, kuten Sipilät useimmiten ovat. Ei aiheuta paljonkaan sanottavaa, mutta on erittäin hyvää kesälomaviihdykettä.

[Jyrki Makkonen · Rating 5 out of 5]

Hyvä Takamäki, taas kerran. Uskottavan tuntuista kerrontaa ja sopivasti juonenkäänteitä.

[Janette · Rating 3 out of 5]

Eka Jarkko Sipilän kirja, tykkäsin muutoin paljonkin,mut yhden tähden pudotus pikajuoksusta loppuratkaisuun.

[Satu · Rating 3 out of 5]

Taattua Takamäki-laatua, kuten edellisetkin tai ehkä hiukan tavallista synkempänä.

[sennikaani · Rating 4 out of 5]

Taattua Takamäen tarinaa. Oikein mainio - nimestään huolimatta :) yleensä murhurilla on aina joku syy 🤣

Helmet-lukuhaaste 2022 10. Kirjan nimi on mielestäsi tylsä.