What do you think?
Rate this book
Lauri Törni - Mannerheim-ristin ritari ja USA:n vihreiden barettien sankari
Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni on yksi Suomen suurimmista sotasankareista, jonka motiiveista tutkijat ovat esittäneet ristiriitaisia teorioita. Törnin elämänvaiheet Viipurin pikkukaduilta aina Vietnamin viidakkopoluille olivat uskomattomampia kuin elokuvassa, ja tämä teos käy ne läpi yksityiskohtaisesti todisteiden nojalla.
Törnin taistelut alkoivat jo talvisodassa, jatkosodassa uskaliaita partiomatkoja tekivät Törnin jääkärit, joista yksi oli presidentti Mauno Koivisto. Seikkailuhenkinen sukellusvenematka Saksaan toi sodan jälkeen Törnille tuomion ja presidentin armahduksen. Yhdysvalloissa Lauri Törnistä tuli vihreiden barettien legenda Larry Thorne, jonka tarunomainen onni viimein päättyi hänen kadotessaan Vietnamin sodan salaisessa helikopteritehtävässä vuonna 1965.
Tietokirjailija Kari Kallonen on seurannut vuosien ajan Törnin jälkiä kolmella mantereella. Kymmenissä ainutlaatuisissa haastatteluissa puheenvuoron saavat Lauri Törnin omaiset ja läheiset, aseveljet niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Tekijä oli mukana myös suomalaisamerikkalaisessa etsintäpartiossa, joka lopulta löysi viidakkovuorelle kadonneen kapteenin.
Törnin taistelut alkoivat jo talvisodassa, jatkosodassa uskaliaita partiomatkoja tekivät Törnin jääkärit, joista yksi oli presidentti Mauno Koivisto. Seikkailuhenkinen sukellusvenematka Saksaan toi sodan jälkeen Törnille tuomion ja presidentin armahduksen. Yhdysvalloissa Lauri Törnistä tuli vihreiden barettien legenda Larry Thorne, jonka tarunomainen onni viimein päättyi hänen kadotessaan Vietnamin sodan salaisessa helikopteritehtävässä vuonna 1965.
Tietokirjailija Kari Kallonen on seurannut vuosien ajan Törnin jälkiä kolmella mantereella. Kymmenissä ainutlaatuisissa haastatteluissa puheenvuoron saavat Lauri Törnin omaiset ja läheiset, aseveljet niin Suomessa kuin Yhdysvalloissakin. Tekijä oli mukana myös suomalaisamerikkalaisessa etsintäpartiossa, joka lopulta löysi viidakkovuorelle kadonneen kapteenin.
- GenresHistory
535 pages, Hardcover
Published January 1, 2019
4 people are currently reading
34 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 2 of 2 reviews
January 2, 2024
Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni on talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhän ja Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin ohella kolmas maailmanlaajuisesti tunnettu suomalainen sotasankari. Törnin tarina on sikäli poikkeuksellinen, että hän on Suomen armeijan lisäksi myös Saksan ja USA:n armeijan upseeri ja palkittu sotilaallisista ansioista kaikkien kolmen maan kunniamerkeillä. Teoksen kirjoittaja Kari Kallonen on perehtynyt vuosikymmenten kuluessa perin pohjin Lauri Törnin elämään, ja tämä onkin jo peräti viides hänen kirjoittamansa teos Törnistä.
Vuonna 1919 Viipurissa syntynyt Lauri Törni päätyi sotilaan uralle oikeastaan heti normaalin varusmiespalveluksen jälkeen, sillä talvisodan käynnistänyt Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen alkoi vuoden 1939 marraskuun lopussa kaksi viikkoa Törnin asepalveluksen päätyttyä 16.11.1939. Törni astui uudelleen palvelukseen heti seuraavana päivänä. Talvisodassa hän osoittautui sotilaallisesti poikkeuksellisen rohkeaksi ja taitavaksi, hän jopa johti alikersanttina kielivaikeuksista huolimatta menestyksellisesti ruotsinkielistä komppaniaa sen hyökätessä Lemetin motin sisälle keskelle vihollisjoukkoja. Opillisista puutteista huolimatta Törni komennettiin upseerikoulutukseen, josta hän valmistui vänrikkinä toukokuussa 1940.
Välirauhan aikana Törni lähti vapaaehtoisena Saksan SS-joukkoihin ns. panttipataljoonaan. Sieltä hän palasi Suomeen Waffen-SS:n luutnanttina (Untersturmführer) jatkosodan jo alettua heinä-elokuussa 1941.
Jatkosodassa Törni saavutti legendaarisen maineen rohkeana ja taitavana taistelijana ja johtajana. Hänelle perustettiin jopa vapaaehtoisuuteen perustuva jääkärikomppania, joka kutsuttiin apuun ratkaisemaan vaikeita tilanteita. Törnin jääkärit tunnettiin kovakuntoisina ja rohkeina taistelijoina. Törni huolehti henkilökohtaisesti komppaniansa fyysisen kunnon ja taistelutaidon kehittämisestä vaativien harjoitteiden avulla. Törnin maine kiiri myös vihollisen puolelle, sillä vihollisradiossa luettiin kuulutusta, jossa suomalaisia kehotettiin tuomaan Törni elävänä tai kuolleena kolmen miljoonan markan palkkiota vastaan.
Kesällä 1944 Törni sai ansioistaan vihdoin Mannerheim-ristin. Samana kesänä hänet nimitettiin myös kapteeniksi. Syyskuussa päättyivät vihollisuudet Neuvostoliiton kanssa. Törni ilmoitti vielä halukkuudestaan lähteä Lapin sotaan saksalaisia karkoittamaan, muttä hänen esimiehensä, divisioonankomentaja Uno Fagernäs eväsi pyynnön todeten, että kyllä jo riittää.
Saksan tappion ollessa jo täysin varma Törni ryhtyi varsin outoon hankkeeseen. Tammikuussa 1945 hän lähti muutaman muun suomalaisen sotilaan kanssa salaa sukellusveneellä Saksaan. Miehet osallistuivat saksalaiseeen sotilaskoulutukseen siltä varalta, että Suomessa tapahtuisi vallankumous tai vieras valtio miehittäisi Suomen. Törni liittyi huhtikuussa 1945 osaksi SS-kenraali Felix Steinerin johtamaa armeijakuntaa, jossa hänet nimitettiin kapteenin arvoa vastaavaksi Hauptsturmführeriksi. Joukoilla oli taistelukosketus venäläisiin joukkoihin, minkä jälkeen Törni päätyi lopulta länsiliittoutuneiden vangiksi. Yhdessä muutaman muun suomalaisen kanssa Törni pakeni vankileiriltä, hankki väärät henkilöpaperit ja palasi heinäkuussa 1945 takaisin Suomeen Vaasaan vanhempiensa luokse.
Valtiollinen poliisi oli kuitenkin kiinnostunut Törnistä ja alkoi varjostaa tätä. Huhtikuussa 1946 Törni pidätettiin. Saksan matka ja osallistuminen saksalaisessa asepuvussa taisteluihin keväällä 1945 tuli kuulusteluissa ilmi, ja siitä tuli ankara tuomio. Toukokuussa 1947 Törni tuomittiin maanpetoksesta kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Presidentti Paasikivi kuitenkin armahti Törnin jo joulukuussa 1948, joten vankilareissu jäi lyhyeksi. Monet suomalaiset upseerit olivat lähteneet Suomesta sodanjälkeisissä painostavissa oloissa, ja Törnillä oli nyt samat ajatukset. Yhdessä sodanaikaisen upseeritoverinsa Holger Pitkäsen kanssa Törni pakeni väärillä henkilöpapereilla Tornion kautta Ruotsiin vuoden 1949 helmikuussa. Ruotsissa hän onnistui toisen sodanaikaisen upseeritoverinsa eversti Matti Aarnion avustuksella saamaan viisumin Venezuelaan, jonne hän saapui huhtikuussa 1950. Ystävien kautta järjestyi tilapäistöitä ja lopulta pesti matruusiksi laivaan, joka oli menossa Yhdysvaltojen rannikolle. Tilaisuuden tulle Törni hyppäsi laivasta ja ui maihin Alabaman edustalla syyskuussa 1950. Matka jatkui edelleen New Yorkiin, jossa suomalaisten vastaanottajien avulla järjestyi asunto ja tilapäistöitä.
Törnin ajatuksena oli jatkaa sotilasuraa ja liittyä Yhdysvaltojen armeijaan. Tässä tarvittiin kuitenkin melkoista voimistelua byrokratian hampaissa. Törni elätti itsensä tilapäistöillä esimerkiksi rakennuksilla, ja hänen suomalaiset ystävänsä avustivat paperisodassa. Yhdysvaltojen senaatti ja edustajainhuone hyväksyivät lopulta elokuussa 1953 lain (Lex Torni), jonka mukaan Törni on saapunut laillisesti maahan ja saa pysyvän oleskeluluvan. Tammikuussa 1954 Lauri Törni anoi USA:n kansalaisuutta ja astui alokkaana Yhdysvaltojen armeijaan 34-vuotiaana. Heinäkuussa 1955 kansalaisuusanomus hyväksyttiin, ja Lauri Törnistä tuli Yhdysvaltojen kansalainen Larry A. Thorne.
Törnin sotilasura USA:n armeijassa eteni ripeästi. Talvi- ja erämaaolosuhteiden sekä sissitoiminnan asiantuntemustaan hän täydensi mm. laskuvarjohypyillä, laitesukelluksella, vuorikiipeilyllä ja toiminnalla alppimaastoissa. Hän eteni alokkaasta kapteeniksi kuudessa vuodessa. Kuten Suomen armeijassa, hän tuli tunnetuksi myös USA:n armeijassa loistavasta fyysisestä kunnostaan, rohkeudestaan, pelkäämättömyydestään ja kyvystään johtaa joukkojaan edestä esimerkillään. Menestyksellisen toimintansa ansiosta Larry Thorne nimettiin USA:n maavoimien erikoistiedustelun, epätavanomaisen sodankäynnin ja terrorisminvastaisten operaatioiden erikoisjoukkojen eli vihreiden barettien legendaaristen sankarien joukkoon.
46-vuotias Larry Thorne katosi Vietnamissa sotilasoperaatiossa lokakuussa 1965. Hänet ylennettiin vielä samana vuonna postuumisti majuriksi. Katoaminen oli pitkään selvittämätön mysteeri, mutta vihdoin heinäkuussa 1999 löydettiin häntä kuljettaneen helikopterin ja sen miehistön jäännökset. Helikopteri oli törmännyt viidakossa huonossa säässä jyrkkään vuorenrinteeseen. Perinpohjaisten tutkimusten ja dna-analyysien jälkeen helikopterin miehistöön kuuluneet Larry Thorne ja kolme vietnamilaista jäsentä (kaksi lentäjää ja konekivääriampuja) haudattiin vuonna 2003 Yhdysvaltoihin Arlingtonin sotilashautausmaalle.
Kari Kallonen selvittää kirjassaan varsin perinpohjaisesti ja tarkasti Lauri Törnin elämänvaiheet sekä kirjallisten lähteiden että haastatteluiden kautta. Kirjaa lukiessa ei voi välttyä havainnolta, että Kallonen on närkästynyt historian ammattitutkijoiden Juha Pohjosen ja Oula Silvennoisen 2000-luvulla tekemästä kirjasta "Tuntematon Lauri Törni". Kallonen tuo moneen otteeseen esille Pohjosen ja Silvennoisen huolimattomuudet ja suoranaiset virheet historiallisten lähteiden käytössä ja epäilee, että tekjät ovat pyrkineet sensaatiohakuisuuteen ja mustamaalaamaan Törnin maineen esittämällä tämän juoppona natsina. Pohjosen ja Silvennoisen teos virheineen onkin motivoinut Kallosen kirjoittamaan sotasankarin kunnian palautuksen.
Kirjasta löytyy yllättäen myös kehtolaulu. Lauri Törnillä ei ollut omia lapsia, mutta hänellä oli USA:ssa kummipoika David Hinkkanen. Lauri tuli hyvin toimeen lasten kanssa, ja Davidille hän lauloi seuraavaa kehtolaulua. Laulu on sotilaallisen karski, ja alla on vain laulun alku. Koko laulu löytyy kyllä kirjasta.
"Älä itke pieni David
älä David kulta
Isä sulle puukon ostaa
totta jumalauta
Ja kun kasvat suuremmaksi
totta jumalauta"
...
Vuonna 1919 Viipurissa syntynyt Lauri Törni päätyi sotilaan uralle oikeastaan heti normaalin varusmiespalveluksen jälkeen, sillä talvisodan käynnistänyt Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen alkoi vuoden 1939 marraskuun lopussa kaksi viikkoa Törnin asepalveluksen päätyttyä 16.11.1939. Törni astui uudelleen palvelukseen heti seuraavana päivänä. Talvisodassa hän osoittautui sotilaallisesti poikkeuksellisen rohkeaksi ja taitavaksi, hän jopa johti alikersanttina kielivaikeuksista huolimatta menestyksellisesti ruotsinkielistä komppaniaa sen hyökätessä Lemetin motin sisälle keskelle vihollisjoukkoja. Opillisista puutteista huolimatta Törni komennettiin upseerikoulutukseen, josta hän valmistui vänrikkinä toukokuussa 1940.
Välirauhan aikana Törni lähti vapaaehtoisena Saksan SS-joukkoihin ns. panttipataljoonaan. Sieltä hän palasi Suomeen Waffen-SS:n luutnanttina (Untersturmführer) jatkosodan jo alettua heinä-elokuussa 1941.
Jatkosodassa Törni saavutti legendaarisen maineen rohkeana ja taitavana taistelijana ja johtajana. Hänelle perustettiin jopa vapaaehtoisuuteen perustuva jääkärikomppania, joka kutsuttiin apuun ratkaisemaan vaikeita tilanteita. Törnin jääkärit tunnettiin kovakuntoisina ja rohkeina taistelijoina. Törni huolehti henkilökohtaisesti komppaniansa fyysisen kunnon ja taistelutaidon kehittämisestä vaativien harjoitteiden avulla. Törnin maine kiiri myös vihollisen puolelle, sillä vihollisradiossa luettiin kuulutusta, jossa suomalaisia kehotettiin tuomaan Törni elävänä tai kuolleena kolmen miljoonan markan palkkiota vastaan.
Kesällä 1944 Törni sai ansioistaan vihdoin Mannerheim-ristin. Samana kesänä hänet nimitettiin myös kapteeniksi. Syyskuussa päättyivät vihollisuudet Neuvostoliiton kanssa. Törni ilmoitti vielä halukkuudestaan lähteä Lapin sotaan saksalaisia karkoittamaan, muttä hänen esimiehensä, divisioonankomentaja Uno Fagernäs eväsi pyynnön todeten, että kyllä jo riittää.
Saksan tappion ollessa jo täysin varma Törni ryhtyi varsin outoon hankkeeseen. Tammikuussa 1945 hän lähti muutaman muun suomalaisen sotilaan kanssa salaa sukellusveneellä Saksaan. Miehet osallistuivat saksalaiseeen sotilaskoulutukseen siltä varalta, että Suomessa tapahtuisi vallankumous tai vieras valtio miehittäisi Suomen. Törni liittyi huhtikuussa 1945 osaksi SS-kenraali Felix Steinerin johtamaa armeijakuntaa, jossa hänet nimitettiin kapteenin arvoa vastaavaksi Hauptsturmführeriksi. Joukoilla oli taistelukosketus venäläisiin joukkoihin, minkä jälkeen Törni päätyi lopulta länsiliittoutuneiden vangiksi. Yhdessä muutaman muun suomalaisen kanssa Törni pakeni vankileiriltä, hankki väärät henkilöpaperit ja palasi heinäkuussa 1945 takaisin Suomeen Vaasaan vanhempiensa luokse.
Valtiollinen poliisi oli kuitenkin kiinnostunut Törnistä ja alkoi varjostaa tätä. Huhtikuussa 1946 Törni pidätettiin. Saksan matka ja osallistuminen saksalaisessa asepuvussa taisteluihin keväällä 1945 tuli kuulusteluissa ilmi, ja siitä tuli ankara tuomio. Toukokuussa 1947 Törni tuomittiin maanpetoksesta kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Presidentti Paasikivi kuitenkin armahti Törnin jo joulukuussa 1948, joten vankilareissu jäi lyhyeksi. Monet suomalaiset upseerit olivat lähteneet Suomesta sodanjälkeisissä painostavissa oloissa, ja Törnillä oli nyt samat ajatukset. Yhdessä sodanaikaisen upseeritoverinsa Holger Pitkäsen kanssa Törni pakeni väärillä henkilöpapereilla Tornion kautta Ruotsiin vuoden 1949 helmikuussa. Ruotsissa hän onnistui toisen sodanaikaisen upseeritoverinsa eversti Matti Aarnion avustuksella saamaan viisumin Venezuelaan, jonne hän saapui huhtikuussa 1950. Ystävien kautta järjestyi tilapäistöitä ja lopulta pesti matruusiksi laivaan, joka oli menossa Yhdysvaltojen rannikolle. Tilaisuuden tulle Törni hyppäsi laivasta ja ui maihin Alabaman edustalla syyskuussa 1950. Matka jatkui edelleen New Yorkiin, jossa suomalaisten vastaanottajien avulla järjestyi asunto ja tilapäistöitä.
Törnin ajatuksena oli jatkaa sotilasuraa ja liittyä Yhdysvaltojen armeijaan. Tässä tarvittiin kuitenkin melkoista voimistelua byrokratian hampaissa. Törni elätti itsensä tilapäistöillä esimerkiksi rakennuksilla, ja hänen suomalaiset ystävänsä avustivat paperisodassa. Yhdysvaltojen senaatti ja edustajainhuone hyväksyivät lopulta elokuussa 1953 lain (Lex Torni), jonka mukaan Törni on saapunut laillisesti maahan ja saa pysyvän oleskeluluvan. Tammikuussa 1954 Lauri Törni anoi USA:n kansalaisuutta ja astui alokkaana Yhdysvaltojen armeijaan 34-vuotiaana. Heinäkuussa 1955 kansalaisuusanomus hyväksyttiin, ja Lauri Törnistä tuli Yhdysvaltojen kansalainen Larry A. Thorne.
Törnin sotilasura USA:n armeijassa eteni ripeästi. Talvi- ja erämaaolosuhteiden sekä sissitoiminnan asiantuntemustaan hän täydensi mm. laskuvarjohypyillä, laitesukelluksella, vuorikiipeilyllä ja toiminnalla alppimaastoissa. Hän eteni alokkaasta kapteeniksi kuudessa vuodessa. Kuten Suomen armeijassa, hän tuli tunnetuksi myös USA:n armeijassa loistavasta fyysisestä kunnostaan, rohkeudestaan, pelkäämättömyydestään ja kyvystään johtaa joukkojaan edestä esimerkillään. Menestyksellisen toimintansa ansiosta Larry Thorne nimettiin USA:n maavoimien erikoistiedustelun, epätavanomaisen sodankäynnin ja terrorisminvastaisten operaatioiden erikoisjoukkojen eli vihreiden barettien legendaaristen sankarien joukkoon.
46-vuotias Larry Thorne katosi Vietnamissa sotilasoperaatiossa lokakuussa 1965. Hänet ylennettiin vielä samana vuonna postuumisti majuriksi. Katoaminen oli pitkään selvittämätön mysteeri, mutta vihdoin heinäkuussa 1999 löydettiin häntä kuljettaneen helikopterin ja sen miehistön jäännökset. Helikopteri oli törmännyt viidakossa huonossa säässä jyrkkään vuorenrinteeseen. Perinpohjaisten tutkimusten ja dna-analyysien jälkeen helikopterin miehistöön kuuluneet Larry Thorne ja kolme vietnamilaista jäsentä (kaksi lentäjää ja konekivääriampuja) haudattiin vuonna 2003 Yhdysvaltoihin Arlingtonin sotilashautausmaalle.
Kari Kallonen selvittää kirjassaan varsin perinpohjaisesti ja tarkasti Lauri Törnin elämänvaiheet sekä kirjallisten lähteiden että haastatteluiden kautta. Kirjaa lukiessa ei voi välttyä havainnolta, että Kallonen on närkästynyt historian ammattitutkijoiden Juha Pohjosen ja Oula Silvennoisen 2000-luvulla tekemästä kirjasta "Tuntematon Lauri Törni". Kallonen tuo moneen otteeseen esille Pohjosen ja Silvennoisen huolimattomuudet ja suoranaiset virheet historiallisten lähteiden käytössä ja epäilee, että tekjät ovat pyrkineet sensaatiohakuisuuteen ja mustamaalaamaan Törnin maineen esittämällä tämän juoppona natsina. Pohjosen ja Silvennoisen teos virheineen onkin motivoinut Kallosen kirjoittamaan sotasankarin kunnian palautuksen.
Kirjasta löytyy yllättäen myös kehtolaulu. Lauri Törnillä ei ollut omia lapsia, mutta hänellä oli USA:ssa kummipoika David Hinkkanen. Lauri tuli hyvin toimeen lasten kanssa, ja Davidille hän lauloi seuraavaa kehtolaulua. Laulu on sotilaallisen karski, ja alla on vain laulun alku. Koko laulu löytyy kyllä kirjasta.
"Älä itke pieni David
älä David kulta
Isä sulle puukon ostaa
totta jumalauta
Ja kun kasvat suuremmaksi
totta jumalauta"
...
January 5, 2022
An interesting story of The Soldier Of Three Armies, Larry Thorne.
Displaying 1 - 2 of 2 reviews