Econ esseet ovat välillä neulanteräviä huomioita aikamme (esseet on kirjoitettu 1960-1980-luvuilla, toim. huom.) ilmiöistä, välillä taas toivottoman akateemisia omaan näppäryyteensä keskittyviä vuodatuksia. Eco löytää mielenkiintoisia yhteyksiä historiallisten ilmiöiden ja Yhdysvaltojen nykymenon välillä, ihmettelee urheiluviihdettä ilmiönä ja selittää lopuksi sen, miten hän on kirjoittanut Ruusun nimen ja miksi. Jos välillä ei olisi tullut sellaista oloa, että kirjailija asemoi itsensä selkeästi enemmistön yläpuolelle, olisin antanut tälle ajatuksia herättävälle esseekokoelmalle ehkä neljä tähteä. Tai ehkä en, sillä kieli on paikoitellen kovin monimutkaista tarpeettomalla tavalla.