What do you think?
Rate this book
Antti ja Paavo Pasanen #1
Yösyöttö
Antti Pasasella on hyvä työpaikka, uusi asunto ja raskaana oleva vaimo. Kun vauva syntyy, elämä muuttuu. Antin vaimo Pia lähtee ja Antti jää kahdestaan Paavo-vauvan kanssa. Vuoden aikana vauva kasvaa ja oppii uusia asioita, mutta niin oppii Anttikin.
Eve Hietamiehen suosittu Yösyöttö aloittaa Antti ja Paavo Pasasesta kertovan trilogian. Yösyöttö on humoristinen ja koskettava tarina vauvoista, miehistä ja naisista.
Tehtäviä kirjaan: www.bit.ly/selko-yösyöttö
Eve Hietamiehen suosittu Yösyöttö aloittaa Antti ja Paavo Pasasesta kertovan trilogian. Yösyöttö on humoristinen ja koskettava tarina vauvoista, miehistä ja naisista.
Tehtäviä kirjaan: www.bit.ly/selko-yösyöttö
148 pages, Paperback
First published January 1, 2010
20 people are currently reading
436 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 140 reviews
July 8, 2019
Nezinu, kad mēs kā sabiedrība spēsim raudzīties pāri dzimumu lomām un ar tām saistītajiem aizspriedumiem. Pat ja es sevi gribu saukt par nu ne jau feministi, bet līdztiesībnieci, es tāpat gribu, lai vīrs no mašīnas sanes visas smagās mantas un atver man durvis. Bet par to, ka man mājās jāsēž ar sīci pusotrs gads un vīrs atnāk no darba un nomaina tikai vienu pamperi, par to man ļoti patīk pačīkstēt.
Grāmatu savam Antti esmu uzdevusi drīzumā izlasīt, varēsim diskutēt par to, kurš ko ģimenē dara vairāk.
Ļoti iesaku visiem, ne tikai tiem, kam bērni.
Grāmatu savam Antti esmu uzdevusi drīzumā izlasīt, varēsim diskutēt par to, kurš ko ģimenē dara vairāk.
Ļoti iesaku visiem, ne tikai tiem, kam bērni.
February 9, 2020
Aizraujoša versija par neikdienišķo salikumu - vīrietis viens pats ar zīdaini (kaut gan tā gadās, tā noteikti nav norma škiet nevienā sabiedrībā, par kuru zinu). Tomēr gribētos ticēt, ka pilnīgā tēva nezināšana par bērnu lietām tomēr ir pārspīlējums, lai uzsvērtu grāmtas komisko šķautni. Lai gan no otras puses ndroši vien ir arī tik nesgavatoti cilvēki, pasaule jau gana plaša tomēr, lai atrastos vieta jebkādam indivīdam.
February 8, 2022
Pidin valtavan paljon! Kirjoitustyyli on mukaansa tempaava, rento ja hyvin eteenpäin kulkeva, humoristinen mutta myös tunteellinen. Naureskelin, tunteilin. Olisin varmasti lukenut kerralla koko kirjan jos ei olisi tarvinnut tehdä muita juttuja. Ei ole mitään moitittavaa, vain paljon kehuja. Luen varmasti muutkin tämän sarjan osat, joissa siis kerrotaan Antista ja Paavosta.
Edit: Tämä menee vuoden 2022 Helmet- haasteen kohtaan numero 27. Kirjaa on suositellut toinen lukuhaasteeseen osallistuva. Luin tämän toistamiseen melko nopeasti uudelleen geokätkömysteerin takia - piti siis saada oikeat vastaukset kysymyksiin enkä muistanut ulkoa. Mielipide kirjasta ei vaihtunut ja pidin edelleen kirjasta ja tapahtumat nauratti vaikka monet tapahtumat muistuikin mieleen.
Edit: Tämä menee vuoden 2022 Helmet- haasteen kohtaan numero 27. Kirjaa on suositellut toinen lukuhaasteeseen osallistuva. Luin tämän toistamiseen melko nopeasti uudelleen geokätkömysteerin takia - piti siis saada oikeat vastaukset kysymyksiin enkä muistanut ulkoa. Mielipide kirjasta ei vaihtunut ja pidin edelleen kirjasta ja tapahtumat nauratti vaikka monet tapahtumat muistuikin mieleen.
January 3, 2018
Eve Hietamiehen Yösyöttö on samalla kertaa viihdyttävä ja kunnianhimoinen proosateos aihepiirinsä monipuolisen tarkastelun ansiosta. Kirja on osoitus siitä mitä kaikkea voikaan sattua lapsen syntymän jälkeen. Elämä ei ole prinsessasatua, ja tässä tapauksessa prinssisatua, eikä elämä hymyile aina kuin Naantalin aurinko. Antille ja Pialle syntyi poikavauva, ja jo odottamisen aikana Pia oli masentunut. Masennus jatkui synnytyksen jälkeen, joten Antti hoiti vauvaa ja kotia ja kävi töissä.
Yösyötössä kävi niin, että pian Antti huomasi kulkevansa vauvansa kanssa erilaisissa vauvojen verkostoitumistapaamisissa, muskareissa jne. ja hoitavansa yksin kaikki vauvan sairastelut, neuvolat, ristiäiset ja ne kuuluisat vaipanvaihdot ja yösyötöt.
Kirjalle soisin lisämenestystä, sillä se sopii hyvin miehillekin luettavaksi, mies pääosassa ja muutenkin miehinen näkökulma aiheeseen.
Yösyötössä kävi niin, että pian Antti huomasi kulkevansa vauvansa kanssa erilaisissa vauvojen verkostoitumistapaamisissa, muskareissa jne. ja hoitavansa yksin kaikki vauvan sairastelut, neuvolat, ristiäiset ja ne kuuluisat vaipanvaihdot ja yösyötöt.
Kirjalle soisin lisämenestystä, sillä se sopii hyvin miehillekin luettavaksi, mies pääosassa ja muutenkin miehinen näkökulma aiheeseen.
January 22, 2022
Nostin arvion 5 tähteen! Tää on vaan niin mainio kirja jota lukiessa saa nauraa ääneen, näin toisellakin kerralla. Hahmoihin kiintyy väkisinki. Nyt aion vihdoin jatkaa sarjan toiseen osaan!
July 28, 2017
Ihan kiva hömppäkirja kesällä luettavaksi. Jatkuvien kuluneiden sukupuolistereotypioiden pyörittäminen alkoi vain pidemmän päälle puuduttamaan ja ärsyttämään.
July 12, 2022
Nezinu, ko par šo grāmatu domā cilvēki, kuriem pašiem nav nācies piedzīvot aprakstītās situācijas, bet mani šī grāmata ļoti iepriecināja un īpašs prieks, ka mums bēbīšu laiks un tā trakā vientulība jau aiz muguras. Jēij!
March 18, 2018
Tämä on kuulkaas ollut varmaan paras kirja äitiydestä ikinä! Ihan loistava! Juuri sopivan ironinen katsaus vanhemmuuden ja vauvavuoden mullistavaan kokemukseen. Odotin pelkkää viihdettä, mutta juoni käsitteleekin monia vauvavuoden kulmakiviä hyvällä huumorilla ja miehisellä yksinkertaisuudella.
Unohtakaa mammakirjojen valitusvirret ja tarttukaa ennemmin tähän!
Katsoin kirjan perään heti leffankin, mutta voi mikä pettymys se oli!! Eihän se sisältänyt murto-osaakaan kirjan sisällöstä. Kirjan sielua ei oltu kyetty saamaan leffaan mukaan lainkaan. Kaipasin monia kirjan hahmoja, etenkin leikkipaikan mammaporukkaa!
Read the book!
Unohtakaa mammakirjojen valitusvirret ja tarttukaa ennemmin tähän!
Katsoin kirjan perään heti leffankin, mutta voi mikä pettymys se oli!! Eihän se sisältänyt murto-osaakaan kirjan sisällöstä. Kirjan sielua ei oltu kyetty saamaan leffaan mukaan lainkaan. Kaipasin monia kirjan hahmoja, etenkin leikkipaikan mammaporukkaa!
Read the book!
July 1, 2024
En osaa päättää, mikä tässä kirjassa on parasta! Aivan huikeita hahmoja, joista lähes jokainen omalla tavallaan hauska. Leikkipuiston äitikerho on paras, erityisesti Nelli-Tupperware 😄 Hahmojen välinen dialogi on kekseliästä ja rakastan sitä, miten kirjassa käsitellään vaikeita asioita huumorin kautta. Yösyöttö on kevyt kirja, joka samaan aikaan itkettää, naurattaa, ahdistaa, huvittaa. Kuuntelin tämän toiseen kertaan ja kirja oli edelleen yhtä hyvä, ihan varmasti palaan tähän vielä monia kertoja uudestaan.
Oikeesti tiedän kyllä mikä äänikirjaversiossa on parasta: niiiiin huippu lukija Antti Virmavirta <3
Oikeesti tiedän kyllä mikä äänikirjaversiossa on parasta: niiiiin huippu lukija Antti Virmavirta <3
April 2, 2018
Naurattavaa ja itkettävää vanhemmuuden tuntojen peilausta. Millaista on, kun isyys muuttuu ihan erilaiseksi kuin mitä ennakkoon oli ajateltu? Yksinhuoltajuudeksi. Voi Antti Pasanen, hyvin sinä pärjäät!
July 28, 2024
En ole ikinä lukenut mitään näin kamalaa. Koko kirja on suoranainen viharikos.
Read
August 15, 2020“Dzērām kafiju un domājām, ka bērnu pieskatīšana šajā vecumā ir smags darbs, likās, ka esam baigi noguruši. Tobrīd vēl nenieka nezinājām. “
Somu rakstnieces darbs par vīrieti, kurš līdz ar pirmā bērna dzimšanu nokļūst vientuļā tēva statusā.
Grāmata, kur sevi visvairāk saskatīs un mās ar galvu sievietes, kas gājušas visām mazuļu fāzēm cauri, kā arī tiem, kas nezin, ko gaidīt ar jaundzimušā ienākšanu ģimenē.
Uh, kā gribētos, ka par šo tēmu būtu rakstījis īsts vientuļais tēvs, jo caurcaurēm lauzās laukā sieviete/māte, kas šo visu pati piedzīvojusi.
3.5⭐️
Somu rakstnieces darbs par vīrieti, kurš līdz ar pirmā bērna dzimšanu nokļūst vientuļā tēva statusā.
Grāmata, kur sevi visvairāk saskatīs un mās ar galvu sievietes, kas gājušas visām mazuļu fāzēm cauri, kā arī tiem, kas nezin, ko gaidīt ar jaundzimušā ienākšanu ģimenē.
Uh, kā gribētos, ka par šo tēmu būtu rakstījis īsts vientuļais tēvs, jo caurcaurēm lauzās laukā sieviete/māte, kas šo visu pati piedzīvojusi.
3.5⭐️
September 17, 2020
Olen lukenut kirjan aiemmin muutama vuosi sitten ja jo silloin ihastuin siihen täysillä. Nyt halusin palata Pasasten elämään, kun näkökulmaani on tullut mukaan oma kolmen kuukauden ikäinen esikoiseni. Sanomattakin lienee selvää, että Yösyöttö sopi hyvin luettavaksi yösyöttöjen lomassa. Kirja on mainio, Pasasen pojat ihania. Huumori on vaikea laji, mutta tätä kirjaa lukiessa saa oikeasti nauraa ääneen. Onneksi tätä herkkua on vielä kaksi, muistaakseni yhtä mainiota, kirjaa lisää!
February 25, 2018
Mukaansatempaavaa kerrontaa, kuuntelin äänikirjana yhden viikonlopun aikana (kuuntelin useita tunteja putkeen, koska kirja piti pauloissaan). Käsittelyssä vaikeitakin aiheita huumorin kautta ja kevyesti. Teos kolahti, vaikkei aihepiiri millään tavalla kosketa omaa elämää. Suosittelen!
May 23, 2018
Oho vahingossa luin koko kirjan.
July 15, 2020
Uzreiz jāsaka, ka no romāna “Tētis uz pilnu slodzi” sastapšanas izvairījos kā no nejaušas sabadīšanās ar bijušo klasesbiedru pierēm uz ielas vai aukstumpumpas uz lūpu kaktiņa, pēc bučošanās caurvējā. Veca piena pieliešanas pie karsti kūpošas kafijas no pudeles, kas pirms pāris mirkļiem mērojusi ceļu no lielveikala ledusskapja apcirkņiem, lai kļūtu par piedevu auzu putrai vai eiforiju stimulējošam dzērienam. Grāmatas īsais raksturojums un emocionālu ietekmi spiedīgi raisošās atsauksmes neviesa manī pārliecību, ka somu rakstnieces Eves Hietamies daiļliteratūras vēstījums spēs radīt manī jebkādas cilvēkiem raksturīgās emocijas, kas norādītu, ka neesmu tikai neveikla butaforija, kas nomesta uz dzīvojamās platības dīvāna. Ar solījumu sev, ka neuzkavēšos pie “Tētis uz pilnu slodzi” lasīšanas pārāk ilgi (tāpēc iztempu to nepilnas dienas laikā), tomēr nolēmu tai ļaut noenkuroties savā izlasīto grāmatu sarakstā, beigu beigās pieņemot par īstenību to, ka tas mani patiesi uzrunājis.
Patiesi ziņkāri un smaidu raisoša lasāmviela, kas gribot negribot krūtīs liks mazliet iesmelgties līdzpārdzīvojuma skabargai. Lasāmviela, kuras baudīšanas laikā roka ne reizi nepastiepsies pēc grāmatzīmes.
Patiesi ziņkāri un smaidu raisoša lasāmviela, kas gribot negribot krūtīs liks mazliet iesmelgties līdzpārdzīvojuma skabargai. Lasāmviela, kuras baudīšanas laikā roka ne reizi nepastiepsies pēc grāmatzīmes.
June 9, 2022
Grāmata, ar kuras palīdzibu varēju atcerēties savus bērnu kopšanas atvaļinājumus, iesmaidīt par līdzībām un emocijām.
Vienīgais, kas man nozaga tādu pavisam īstu ticamību galvenajam tēlam bija tas, ka viņš ir ļoti abs žurnālists, bet paliekot divatā ar bērnu vairs nesaprot kā un kur meklēt informāciju (iegūglēt). Nespēju noticēt. Īpaši epizodē par mātes pienu, bet savādāk nebija ne vainas.
Vienīgais, kas man nozaga tādu pavisam īstu ticamību galvenajam tēlam bija tas, ka viņš ir ļoti abs žurnālists, bet paliekot divatā ar bērnu vairs nesaprot kā un kur meklēt informāciju (iegūglēt). Nespēju noticēt. Īpaši epizodē par mātes pienu, bet savādāk nebija ne vainas.
August 18, 2020
Vienā epizodē es smējos tā, ka grāmata bija jānoliek malā un jāpietur vēders. Citās smīnēju, aizkustinājos, jutu lîdzi. Atsevišķos brīžos sajutu trauksmi, kādu piedzīvoju pati, kad mūsu ģimenē bija nupat piedzimis bērniņš.
Iesaku!
Iesaku!
![Profile Image for Ieva Strazdiņa [mrs.lasitaja].](/_next/image?url=https%3A%2F%2Fi.gr-assets.com%2Fimages%2FS%2Fcompressed.photo.goodreads.com%2Fusers%2F1659017528i%2F124023459._UX200_CR0%2C0%2C200%2C200_.jpg&w=128&q=75)
December 12, 2022
Stāsta centrā ir Anti Pasenens, kurš ar sievu gaida piedzimstam viņu mazuli, lai kopā to audzinātu. Anti gribēja būt parasts tētis, bet dzīve apmet kūleni un viņš kļūst par vientuļo tēti. Lūk un šeit es gribu likt pauzi, jo tik tālu man stāsts šķita patiesi daudzsološs, bet, diemžēl, tā turpinājums mani drīzāk kaitināja, nekā aizrāva. Anti, tā vietā, lai audzinātu savu dēlu tā “pa čomiskam” dodas uz parkiem kopā ar jaunajām māmiņām, kuras apspriež visas iespējamās “Cosmopolitan” un “ko ārsti Tev nestāsta” cienījamas tēmas, apmeklē bēbīšu tikšanās ar jaunajām māmiņām un neizpratnē rauc pieri par sieviešu pļāpām un novēršas pie katras bērnu zīdīšanas reizes. Vārdu sakot, mani nepameta sajūta, ka Anti ir apmaldījies klišejiskā sieviešu pasaulē, kurā viņam nemaz nevajadzēja mēģināt “ierakstīties”.
Jā, atsevišķi notikumi bija komiski, jo arī man kā mammai virkne situāciju bija pazīstamas, bet tas vēl jo vairāk mazināja ticamības sajūtu, ka to raksta jaunais tētis, nevis jaunā māmiņa, turklāt notikumi bija visai paredzami. Es patiešām no šīs grāmatas gaidīju daudz – varbūt pārāk daudz un tādēļ jāsaka, ka esmu visai vīlusies, taču lasītāji, kam patīk viegla, izklaidējoša literatūra, kas liekama vienlīdzības kausos ar vieglām (bet ne jēlām) amerikāņu komēdijām, šī grāmata nav slikta izvēle. Bet, ja esi pamanījis, ka mūsu literārā gaume ir līdzīga un vairāk izbaudi smagākus, dziļākus stāstus – iespējams šī grāmata nav Tev.
Sērijā ir trīs grāmatas un jau esmu saņēmusi virkni ziņu gan ar viedokli, ka nākamās ir labākas, gan, ka sliktākas. Patiesība ir tur – lappusēs, tādēļ pēc kāda laika došu vēl vienu iespēju šai autorei un vismaz pēdējo daļu “Tētis skolā” plānoju izlasīt.
Vēl kas - par rakstības vai precīzāk tulkojuma stilu. Es kādu laiku nevarēju saprast, kas mani tekstā kaitina – līdz sapratu, ka grāmatā cilvēki tiek uzrunāti ar vietniekvārdiem “šis” vai “šī” un nekad ar “viņš” vai “viņa”, kas atstāja tādu prastas valodas iespaidu. Es saprotu, ka šī ir somu valodas īpatnība (paldies, @dukiakiki par skaidrojumu),bet vienlaikus, manuprāt, arī tulkotāja nolaidība, nepielāgojot tekstu latviešu valodas īpatnībām.
Jā, atsevišķi notikumi bija komiski, jo arī man kā mammai virkne situāciju bija pazīstamas, bet tas vēl jo vairāk mazināja ticamības sajūtu, ka to raksta jaunais tētis, nevis jaunā māmiņa, turklāt notikumi bija visai paredzami. Es patiešām no šīs grāmatas gaidīju daudz – varbūt pārāk daudz un tādēļ jāsaka, ka esmu visai vīlusies, taču lasītāji, kam patīk viegla, izklaidējoša literatūra, kas liekama vienlīdzības kausos ar vieglām (bet ne jēlām) amerikāņu komēdijām, šī grāmata nav slikta izvēle. Bet, ja esi pamanījis, ka mūsu literārā gaume ir līdzīga un vairāk izbaudi smagākus, dziļākus stāstus – iespējams šī grāmata nav Tev.
Sērijā ir trīs grāmatas un jau esmu saņēmusi virkni ziņu gan ar viedokli, ka nākamās ir labākas, gan, ka sliktākas. Patiesība ir tur – lappusēs, tādēļ pēc kāda laika došu vēl vienu iespēju šai autorei un vismaz pēdējo daļu “Tētis skolā” plānoju izlasīt.
Vēl kas - par rakstības vai precīzāk tulkojuma stilu. Es kādu laiku nevarēju saprast, kas mani tekstā kaitina – līdz sapratu, ka grāmatā cilvēki tiek uzrunāti ar vietniekvārdiem “šis” vai “šī” un nekad ar “viņš” vai “viņa”, kas atstāja tādu prastas valodas iespaidu. Es saprotu, ka šī ir somu valodas īpatnība (paldies, @dukiakiki par skaidrojumu),bet vienlaikus, manuprāt, arī tulkotāja nolaidība, nepielāgojot tekstu latviešu valodas īpatnībām.
March 15, 2018
Aika ihana kirja. Sopivan kevyesti kirjoitettu, että vaikka sinänsä hankalaa elämäntilannetta käsittelee, menee kevyenä iltalukemisena. Moniin asioihin samaistuin vahvasti, välillä meinasi herkistyä ja useasti nosti hymyn huulille. Useamman kerran olisi tahtonut huutaa Antti Pasaselle, ettei naissukupuolella ole mitään sisäsyntyistä äiti-geeniä, vaan yhtä hyvin tuore äitikin saattaa joutua opettelemaan vaipan vaihtamiset ja vastikkeen valinnat ja pelätä ihan tosissaan että rikkoo sen pienen lapsen. Mut ehdottomasti suosittelen, ja varmasti tulee luettua jatko-osat, niin paljon jäi kiinnostamaan, miten Antille ja Paavolle käy.
October 20, 2020
Grāmata par netradicionālu situāciju, kad pēc dzemdībām māte nobīstas un zīdainis paliek tikai ar tēti. Par to kā tas varētu būt, ja tēvs nemtu bērna kopšanas atvalinājumu un kā rīkotos dažādās sievietēm tik skietami dabīgās ar bērnu saistītās situācijās. Dalēji arī par to, kā vispār jaunajiem vecākiem klājas un kā izmainās vinu ikdiena, kad tajā ierodas mazulis.
Sirsnīgi, asprātīgi un tieši.
Sirsnīgi, asprātīgi un tieši.
May 10, 2017
Nappasin Yösyötön kirjakaupan pokkarihyllystä, koska ajattelin sen sopivan nykyiseen elämäntilanteeseen ja luettavaksi, no, vaikka niiden vauvan yösyöttöjen aikana. Ahminkin kirjan muutaman päivän imetysten aikana ja tykkäsin tosi paljon. Välillä itkin vuolaasti samaistuessani vauva-arjen voimakkaisiin fiiliksiin ja myötäelin muutenkin tarinan mukana vahvasti. Pian kohtalo pisti miettimään omia fiiliksiäni synnärillä ja Antin avuttomuus vauvan kanssa tuntui välillä hyvin tutulta.
Antin hahmo ei kuitenkaan aina ollut kovin uskottava. Millainen toimittaja ei tajua itse googlata vauvan hoitoon liittyviä asioita? Lisäksi Hietamies sortuu naisten ja äitien kohdalla toistamaan kuluneita stereotyyppejä. Vaikka nainen olisi ennen lapsen saamista ollut lääkäri tai riski-insinööri, taantuu hän äitiyden myötä hiekkalaatikon reunalla jäkättäväksi pikkuvaimoksi, joka moittii miestään siitä, ettei tämä osaa pestä pyykkiä. Antin hahmon kautta Hietamies kenties kuvittelee rikkovansa perinteisiä vanhempien rooleja, mutta onnistuu vain pönkittämään perinteistä isä-äiti-jakoa.
Eniten kirjassa kuitenkin häiritsi, kuinka Antti nostettiin ikäänkuin jalustalle, koska hän suoritti isyyttä niin hyvin. Antilla on usein rankkaa, koska hän on ainoa isä joka paikassa: puistossa, kerhossa, neuvolassa. Ainoa isyyden malli tulee omalta isältä, joka heitti kylmään veteen oppimaan uimaan, ja vähän dilleltä appiukolta. Vuonna 2010 kirjoitetulta kirjalta on vähän paksua väittää, että Helsinkiläisessä lähiössä ei törmää yhteenkään koti-isään tai edes lastensa kanssa aikaa viettävään isään. Jopa naapurin mukava isämies pakenee kakaralaumaansa Antin luokse vaimon hoitaessa penskat hymysuin. Usein myös, luonnollisesti kirjan teemoja myötäillen mutta silti ärsyttävästi, asioita selitetään äitiyskortilla tyyliin "äidit tietävät luontaisesti, mikä vaate on lapsen mielestä kiva, mutta samalla käytännöllinen". Kohdun mukana ei mielestäni kuitenkaan tule mitään ohjekirjaa, vaan kyllä ne äiditkin googlaavat ja kysyvät neuvolasta neuvoja. Kiinnostaisi tietää, millainen tämä kirja olisi miesnäkökulmasta luettuna.
Loppujen lopuksi pidin kuitenkin Yösyötöstä paljonkin ja jäin ikävöimään Anttia ja Paavoa viimeisen sivun jälkeen. Olinkin ilahtunut, että kirjalle näyttäisi olevan jatko-osa. Vauva-arjessa eläville tämä on erittäin hyvä vertaistukitarina, muille suosittelisin varauksella.
p.s. Jos ei tiedä tietokonepeleistä mitään, ei niistä ihan oikeasti kannata kirjoittaa. Aiheuttaa vain myötähäpeää.
Antin hahmo ei kuitenkaan aina ollut kovin uskottava. Millainen toimittaja ei tajua itse googlata vauvan hoitoon liittyviä asioita? Lisäksi Hietamies sortuu naisten ja äitien kohdalla toistamaan kuluneita stereotyyppejä. Vaikka nainen olisi ennen lapsen saamista ollut lääkäri tai riski-insinööri, taantuu hän äitiyden myötä hiekkalaatikon reunalla jäkättäväksi pikkuvaimoksi, joka moittii miestään siitä, ettei tämä osaa pestä pyykkiä. Antin hahmon kautta Hietamies kenties kuvittelee rikkovansa perinteisiä vanhempien rooleja, mutta onnistuu vain pönkittämään perinteistä isä-äiti-jakoa.
Eniten kirjassa kuitenkin häiritsi, kuinka Antti nostettiin ikäänkuin jalustalle, koska hän suoritti isyyttä niin hyvin. Antilla on usein rankkaa, koska hän on ainoa isä joka paikassa: puistossa, kerhossa, neuvolassa. Ainoa isyyden malli tulee omalta isältä, joka heitti kylmään veteen oppimaan uimaan, ja vähän dilleltä appiukolta. Vuonna 2010 kirjoitetulta kirjalta on vähän paksua väittää, että Helsinkiläisessä lähiössä ei törmää yhteenkään koti-isään tai edes lastensa kanssa aikaa viettävään isään. Jopa naapurin mukava isämies pakenee kakaralaumaansa Antin luokse vaimon hoitaessa penskat hymysuin. Usein myös, luonnollisesti kirjan teemoja myötäillen mutta silti ärsyttävästi, asioita selitetään äitiyskortilla tyyliin "äidit tietävät luontaisesti, mikä vaate on lapsen mielestä kiva, mutta samalla käytännöllinen". Kohdun mukana ei mielestäni kuitenkaan tule mitään ohjekirjaa, vaan kyllä ne äiditkin googlaavat ja kysyvät neuvolasta neuvoja. Kiinnostaisi tietää, millainen tämä kirja olisi miesnäkökulmasta luettuna.
Loppujen lopuksi pidin kuitenkin Yösyötöstä paljonkin ja jäin ikävöimään Anttia ja Paavoa viimeisen sivun jälkeen. Olinkin ilahtunut, että kirjalle näyttäisi olevan jatko-osa. Vauva-arjessa eläville tämä on erittäin hyvä vertaistukitarina, muille suosittelisin varauksella.
p.s. Jos ei tiedä tietokonepeleistä mitään, ei niistä ihan oikeasti kannata kirjoittaa. Aiheuttaa vain myötähäpeää.
October 30, 2018
Tämä kirja on lähtöasetelmiltaan herkullinen - puolessavälissä neljääkymppiä oleva isä jää vastasyntyneen vauvan ainoaksi vanhemmaksi, kun äiti pimahtaa. Yhtä aikaa painavasti ja kepeästi kertova kirja onnistuu parhaimmillaan tavoittamaan paljon oleellista vanhemmuudesta, pikkuvauvojen hoitamisen sietämättömästä raskaudesta ja yhteiskuntamme odotuksista edellisten suhteen. Pahimmillaan kirja taas typistyy saarnoiksi, stereotypioiksi ja kannanotoiksi. Eniten jäi kuitenkin vaivaamaan näyttämöltä poistuvan äidin ohuttakin ohuempi olemus. Sen verran mukaansatempaava teos kuitenkin, että jatko-osatkin tuli varattua luettavaksi.
March 24, 2016
Eve Hietamiehestä taisi tulla uusi suosikkikirjailija. Aivan loistava teos, hauska, riipaiseva, todella hyvä tempo. Ainoa mitä pidin epäuskottavana, oli jo liikkuvan lapsen istuttaminen sitterissä. En ole eläissäni kuullut yhdestäkään muksusta joka suostuisi istumaan sitterissä katsomassa vaikkapa piirrettyä enää siinä vaiheessa kun on oppinut kävelemään. Toki tämän luulon saa todistaa vääräksi jos pystyy!
February 22, 2022
2½ tähteä.
Luin tätä sarjaa nuorempana monta kertaa ja ostin kirjat myös omaksi. Nyt palasin muutaman vuoden jälkeen takaisin Pasasten pariin ja alkushokki oli aika iso :D Tää on kuitenkin nyt jo kymmenisen vuotta vanha, ja se kyllä näkyy kirjan huumorissa (ja sitähän riittää). Kun tarinankerrontaan tottui ja jokseenkin vanhoille ja triggeröiville ajatusmalleille altistui tarpeeksi, niin oli tää ihan viihdyttävä. Ihan ok.
Luin tätä sarjaa nuorempana monta kertaa ja ostin kirjat myös omaksi. Nyt palasin muutaman vuoden jälkeen takaisin Pasasten pariin ja alkushokki oli aika iso :D Tää on kuitenkin nyt jo kymmenisen vuotta vanha, ja se kyllä näkyy kirjan huumorissa (ja sitähän riittää). Kun tarinankerrontaan tottui ja jokseenkin vanhoille ja triggeröiville ajatusmalleille altistui tarpeeksi, niin oli tää ihan viihdyttävä. Ihan ok.
April 9, 2018
Viihdyttävä ja koskettava kirja, joka tuli luettua nopeasti sekä sujuvan tekstin että koukuttavuuden ansiosta. Tietyt kohdat saivat pyörittelemään silmiä, mutta kokonaisuutena hieno kuvaus.
July 6, 2020
Luin tämän viimeiseksi Antti ja Paavo Pasasen seikkailuista.
Olen katsonut aikanaan elokuvan ja kirjan luku jäi sitten näinkin myöhään.
Harvinaista on että kirjaa perheelämästä kirjoitetaan miehen näkökulmasta,
vielä harvinaisempaa on kirjoittaa yksinhuoltajaisästä.
Pienten lasten vanhemmuudesta on itsellä sen verran pitkä aika, että muistuu hajanaisesti mieleen noita katkelmia, mutta kun lukee pidemmälle tulee mieleen enemmän, Jotenkin omalle kohdalle ei tule mielen tuollaista toivotonta avuttomuutta, mutta johtuuko sitten siitä et olen äiti.. ne äitigeenit joista Antti puhuu..
Suosittelen lukaisemaan, tämä on kohtalaisen nopealukuinen, kepeästi kirjoitettu raskaasta aiheesta.
Helmet lukuhaasteen kohtiin:
9. Kirjassa kohdataan pelkoja
12. Kirjasta on tehty näytelmä tai ooppera
18. Sinulle tuntematonta aihetta käsittelevä kirja
19. Kirja, jota luet yhdessä jonkun kanssa
30. Kirjassa pelastetaan ihminen
33. Kirjassa tapahtuu muodonmuutos
41. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan
42. Kirjassa on isovanhempia
46. Kirjassa on sauna
Olen katsonut aikanaan elokuvan ja kirjan luku jäi sitten näinkin myöhään.
Harvinaista on että kirjaa perheelämästä kirjoitetaan miehen näkökulmasta,
vielä harvinaisempaa on kirjoittaa yksinhuoltajaisästä.
Pienten lasten vanhemmuudesta on itsellä sen verran pitkä aika, että muistuu hajanaisesti mieleen noita katkelmia, mutta kun lukee pidemmälle tulee mieleen enemmän, Jotenkin omalle kohdalle ei tule mielen tuollaista toivotonta avuttomuutta, mutta johtuuko sitten siitä et olen äiti.. ne äitigeenit joista Antti puhuu..
Suosittelen lukaisemaan, tämä on kohtalaisen nopealukuinen, kepeästi kirjoitettu raskaasta aiheesta.
Helmet lukuhaasteen kohtiin:
9. Kirjassa kohdataan pelkoja
12. Kirjasta on tehty näytelmä tai ooppera
18. Sinulle tuntematonta aihetta käsittelevä kirja
19. Kirja, jota luet yhdessä jonkun kanssa
30. Kirjassa pelastetaan ihminen
33. Kirjassa tapahtuu muodonmuutos
41. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan
42. Kirjassa on isovanhempia
46. Kirjassa on sauna
August 3, 2018
Hyvin ja hauskasti kirjoitettu, mutta silti mielestäni pohjavireeltään vähän surullinen kirja. Eve Hietamies kirjoittaa mukaansatempaavasti ja kirja sisältää monta tosi hauskaa kohtaa. Kuitenkin mielestäni kirjassa keskityttiin ihan vähän liikaa yksinhuoltajuuden rankkuuteen vauvavaiheessa. En yhtään epäile etteikö se olisi juuri niin rankkaa, mutta olisin toivonut että kirjailija välillä pureutunut myös vanhemmuuden hienoihin puoliin ja siihen että ajan viettäminen oman lapsen kanssa ei ole pelkkää työtä. Samalla kirja sisälsi tosi paljon aika nyansseihin menevää kerrontaa vauvan hoidosta, mikä on sellaista että mitä ajankohtaisempaa se on itselle, sitä enemmän siitä saa irti. Mutta jos lapsen hoitaminen ei olisi lukijalle yhtään ajankohtaista, olisi sen lukeminen aika puuduttavaa. Silti mielestäni ihan hyvä ja mukaansatempaava kirja.
January 24, 2018
Aloin lukea Yösyöttöä kaverin suosituksesta ja jostain syystä varmana siitä, ettei se ole "minun kirjani". Alkuun ärsyynnyinkin kliseistä ja stereotypioista, sekä tekstin tietynlaisesta helppoudesta. Melko pian kirja nappasi kuitenkin imuunsa, ja henkilöhahmoihin oli helppoa kiintyä niin kovasti, että jo ennen kirjan puoliväliä huomasin liikuttuneeni monta kertaa. Kuuntelin kirjan Antti Virmavirran kuuntelemana äänikirjana, ja lukija oli niin loistava ja ihanasti eläytyvä, että se lisäsi varmasti lukunautintoa vielä muutaman pykälän.
Lopulta Yösyöttö oli niin positiivinen lukukokemus, että sarjan kakkososa oli pakko aloittaa heti kun pääsin ykkösosan loppuun. Tämän jälkeen haluan nähdä myös elokuvan.
Lopulta Yösyöttö oli niin positiivinen lukukokemus, että sarjan kakkososa oli pakko aloittaa heti kun pääsin ykkösosan loppuun. Tämän jälkeen haluan nähdä myös elokuvan.
October 26, 2023
Tää keikkuu itselle neljän ja viiden tähden välissä — todella mukaansatempaava ja rakenteeltaan erittäin onnistunu teos. Yksikään lause ei ole turha eikä kielellä juurikaan kikkailla, jokanen sana on terävä ja kuvaa tarkasti arkea ja ihmisyyttä.
Tosi hauska tietty myös mutta enimmäkseenhän tää on aika vakava ja koskettava tarina. Vaikuttavinta oli tässä mulle jotenki se aitous ja rehellisyys. Tuntu todella oikean ihmisen kertomukselta — maailma oli Helsingin lähiöineen, K-Marketteineen, Tuomas Vetureineen ja Ikean kuppeineen tosi lähellä. Antin kauhu ja rakkaus vanhemmuutta ja Paavoa kohtaan oli tosi riipaisevaa. Tässä oli paljon isoja teemoja: vanhemmuuden sukupuoliroolit, onnellinen lapsuus, riittämättömyys. Pitäis varmaan olla pakollinen luettava jokaselle vanhemmaksi ryhtyvälle.
Oon hyvin helpottunu että tästä on vielä lisää osia! Koska Antti ja Paavo kehitty sika rakkaiksi hahmoiksi tätä lukiessa. Mulla on jo nyt niitä ikävä.
Kiitos kirjailijalle!
Tosi hauska tietty myös mutta enimmäkseenhän tää on aika vakava ja koskettava tarina. Vaikuttavinta oli tässä mulle jotenki se aitous ja rehellisyys. Tuntu todella oikean ihmisen kertomukselta — maailma oli Helsingin lähiöineen, K-Marketteineen, Tuomas Vetureineen ja Ikean kuppeineen tosi lähellä. Antin kauhu ja rakkaus vanhemmuutta ja Paavoa kohtaan oli tosi riipaisevaa. Tässä oli paljon isoja teemoja: vanhemmuuden sukupuoliroolit, onnellinen lapsuus, riittämättömyys. Pitäis varmaan olla pakollinen luettava jokaselle vanhemmaksi ryhtyvälle.
Oon hyvin helpottunu että tästä on vielä lisää osia! Koska Antti ja Paavo kehitty sika rakkaiksi hahmoiksi tätä lukiessa. Mulla on jo nyt niitä ikävä.
Kiitos kirjailijalle!
Displaying 1 - 30 of 140 reviews