What do you think?
Rate this book
Hylätty miljoona
Heimo Lammen suosittu rikoskomisario Flinckman teollisuusvakoilua selvittämässä
Malmilta Turkuun matkalla ollut pienkone Cessna putoaa ja murskautuu täysin. Koneesta sinkoutuu musta asiakirjasalkku, jonka sisältämää miljoonaa ei kukaan tunnu kaipaavan. Lento-onnettomuuden tutkijalautakunnan jäsenenä rikoskomisario Torsten Flinckman huomaa yhtäkkiä olevansa keskellä kansainvälisen teollisuusvakoilun verkostoa, jossa hänelle tutuilla tutkintamenetelmillä ei ole suurtakaan arvoa.
Hylätty miljoona on dekkari kovien miesten maailmasta – miesten, jotka eivät turvaudu niinkään aseeseen kuin älyyn ja häikäilemättömyyteen.
Malmilta Turkuun matkalla ollut pienkone Cessna putoaa ja murskautuu täysin. Koneesta sinkoutuu musta asiakirjasalkku, jonka sisältämää miljoonaa ei kukaan tunnu kaipaavan. Lento-onnettomuuden tutkijalautakunnan jäsenenä rikoskomisario Torsten Flinckman huomaa yhtäkkiä olevansa keskellä kansainvälisen teollisuusvakoilun verkostoa, jossa hänelle tutuilla tutkintamenetelmillä ei ole suurtakaan arvoa.
Hylätty miljoona on dekkari kovien miesten maailmasta – miesten, jotka eivät turvaudu niinkään aseeseen kuin älyyn ja häikäilemättömyyteen.
140 pages, Hardcover
Published January 1, 1982
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 of 1 review
August 12, 2019
Muihin juttuihinsa tympääntynyt rikoskomisario Flinckman pääsee uuden haasteen pariin: hän joutuu tai pääsee lento-onnettomuustutkintalautakuntaan selvittämään erikoista tapausta. Lento-onnettomuus sinänsä ei ole kovin erikoinen, mutta sen myötä paljastuva tapahtumavyyhti on. Tapaus onkin huomattavasti suurempi kuin miltä se näyttää.
Rikoksessa onkin pähkinä purtavaksi: onko mitään rikosta edes tehty ja miksi miljoona markkaa ei kelpaa kenellekään? Flinckmanin terävää älyä tylsyttää edellisessä kirjassa Kuolema kulkee Meteoralla esiintyneen Maria-tytön haikailu, eivätkä tutkimukset edisty, kun tämän mieleen tuovaa Opios di to pallikari -laulua soitetaan yhä uudelleen. Tyypillisemmistä salapoliiseista poiketen Flinckman on huomiota herättävän nöyrä, jopa itseruoskintaan saakka etenevä itsekriitikko. Jouduttuaan vastatusten nokkelan tohtorin kanssa tämä kotoisa Sherlock huomaa kohdanneensa Moriartynsa. Nöyryys omia kykyjä kohtaan ja korkean moraalin arvostaminen ovat tuttuja Heimo Lammen kaikesta kirjallisesta tuotannosta.
Romaanin teksti katkeaa silloin tällöin Flinckmanin laatimiin luetteloihin. Vielä runsaammin käytettynä ne voisivat olla hauskempi tyylikeino.
Kirja jätti avoimeksi paljon kysymyksiä, joista merkittävimmät listaan tähän:
– Selviääkö loppuratkaisu etsivälle itselleen?
– Jos Flinckman tosiaan on 38-vuotias, kuten kirjassa taidettiin mainita, miksi hän soimaa itseään jatkuvasti ryppynaamaiseksi paviaaniksi tms. ja kaikin muin tavoin ikälopuksi?
Ja ennen kaikkea:
– Kuinka poikamieheksi kuvatun etsivän jääkaapista löytyy (1970–1980-lukujen vaihteessa) kaalikääryleitä kylmänä hotkittavaksi?
Rikoksessa onkin pähkinä purtavaksi: onko mitään rikosta edes tehty ja miksi miljoona markkaa ei kelpaa kenellekään? Flinckmanin terävää älyä tylsyttää edellisessä kirjassa Kuolema kulkee Meteoralla esiintyneen Maria-tytön haikailu, eivätkä tutkimukset edisty, kun tämän mieleen tuovaa Opios di to pallikari -laulua soitetaan yhä uudelleen. Tyypillisemmistä salapoliiseista poiketen Flinckman on huomiota herättävän nöyrä, jopa itseruoskintaan saakka etenevä itsekriitikko. Jouduttuaan vastatusten nokkelan tohtorin kanssa tämä kotoisa Sherlock huomaa kohdanneensa Moriartynsa. Nöyryys omia kykyjä kohtaan ja korkean moraalin arvostaminen ovat tuttuja Heimo Lammen kaikesta kirjallisesta tuotannosta.
Romaanin teksti katkeaa silloin tällöin Flinckmanin laatimiin luetteloihin. Vielä runsaammin käytettynä ne voisivat olla hauskempi tyylikeino.
Kirja jätti avoimeksi paljon kysymyksiä, joista merkittävimmät listaan tähän:
– Selviääkö loppuratkaisu etsivälle itselleen?
– Jos Flinckman tosiaan on 38-vuotias, kuten kirjassa taidettiin mainita, miksi hän soimaa itseään jatkuvasti ryppynaamaiseksi paviaaniksi tms. ja kaikin muin tavoin ikälopuksi?
Ja ennen kaikkea:
– Kuinka poikamieheksi kuvatun etsivän jääkaapista löytyy (1970–1980-lukujen vaihteessa) kaalikääryleitä kylmänä hotkittavaksi?
Displaying 1 of 1 review