Viisitoistavuotias Reetta on seitsemännessä taivaassa. Hänen teatteriunelmansa ovat toteutumassa, onhan hän saanut pääosan musikaalista, jonka muut näyttelijät ovat lukiolaisia ja jonka ohjaa oikea ammattilaisohjaaja. Tästä tulisi parasta ikinä.
Ohjaaja on nelikymppinen Jarmo, kokenut teatteritaiteen konkari. Hän edustaa kaikkea sitä, mitä Reetta kaipaa, ja suhtautuu Reettaan kuin aikuiseen. Reetta tahtoo olla Jarmon silmissä mielenkiintoinen keskustelija ja vakavasti otettava näyttelijälupaus. Ohjaajan katseen valokeilassa hän haluaa loistaa ja antaa kaikkensa. Ihan mitä vain.
Ihana tyttö on nuortenromaani, joka vie #metoon askelta pidemmälle. Se kertoo kielletystä suhteesta, jossa toisella osapuolella on kaikki valta ja toiselta puuttuu todellinen mahdollisuus sanoa ei.
Olen lukenut lähiaikoina muitakin nuorten seksuaalista hyväksikäyttöä käsitteleviä kirjoja, mutta siitä huolimatta Ihana tyttö onnistui olemaan omaperäinen, raikas ja moniulotteinen. Kirja oli samaan aikaan ahdistava ja koukuttava, ja käsitteli teemojaan monipuolisesti.
Ihanaa tyttöä on tavallaan vaikee arvioida?? Ei tässä sinänsä kauheesti vikaa ollut, mutta kovin jännittävä tai ennalta-arvaamaton tää ei ollut eikä kirjan kielikään herättänyt mussa kauheesti tunteita. Itse ihana tyttö (Reetta) toisaalta on ihanan erilainen päähenkilö ja osuvasti tää esitti, miten itsevarmalla ja vaikutusvaltasella ihmisellä voi olla ihan järkyttävä vaikutus ihan huomaamattakaan, jos hän vain esittää tarkoittavansa hyvää. Loppuun oisin halunnu vahvemman girl power/5 viban, mutta sanoisin, että on tää kuitenkin ihan rohkaseva, varmaan ainakin jolle kulle Reetan kaltaiselle.
Todella mielenkiintoinen nuorten kirja siitä kuinka aikuinen ihminen voi joskus saada nuoren pään pyörälle. Mitä tapahtuu, kun aikuinen mies sekaantuu alaikäiseen tyttöön.
Helmet-lukuhaaste 2020 - tää kirja sopii ainakin kohtiin: 4. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä 7. Kirjassa rikotaan lakia 9. Kirjassa kohdataan pelkoja 13. Kirjassa eksytään 18. Sinulle tuntematonta aihetta käsittelevä kirja 35. Kirjassa käytetään sosiaalista mediaa 41. Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan 49. Vuonna 2020 julkaistu kirja
YA-lukuhaaste 2020 - tää kirja sopii ainakin kohtiin: * Tärkeä kirja ☆ * Vuonna 2020 julkaistu kirja * Suomalaisen kirjailijan kirjoittama kirja * Poika kirjan päähenkilönä
Huh! Kuuntelin äänikirjana. Parasta tässä oli ikäiseltään tuntuva ja kuulostava päähenkilö sekä karmiva uskottavuus, jolla tapahtumat etenevät. Hämmennyin vähän ajankuvasta: puhutaan #metoosta ja älypuhelimista, mutta samaan aikaan hahmojen nimet, vaatteiden kuvaus ja muutamat muutkin yksityiskohdat veivät mut takaisin 20 vuoden päähän. Joka tapauksessa tosi sujuva ja jopa vähän koukuttava kokonaisuus, vaikka tunneskaalaltaan kuuntelukokemus muistutti kolarin seuraamista.
Ehkä 2,5 tähteä. Todella synkeä tarina seksuaalisesta väkivallasta. Ei välttämättä parhaiten kirjoitettu kirja ja vaikea sanoa, kiinnostaako tämä kirjoitustyyli oikeita teinejä. Näin vanhalle tuntui vahvasti ysäriteinikirjalta.
Helppolukuinen ja koukuttava kirja vaikeasta aiheesta. Välillä tapahtumat tuntuivat hieman epäuskottavilta, mutta se ei haitannut lukukokemusta. Kannattaa lukea.
Aivan alkuun kirja tuntui liian selittelevältä ja yksityiskohtaiselta ja päähenkilökin ärsytti. Kun kirja eteni, aloin tunnistaa tuttuja ajatuksia. Mitä pidemmälle luin, sitä enemmän aloin muuttua 16-vuotiaaksi Arjaksi, joka tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja janoaa huomiota. Viimeisten sivujen kohdalla itkin. Mutta muistan, en ole 16, mutta kyllä tästä lisäpointteja vinkkaukseen saa 🤣.
Elina Kilkun Ihana tyttö on ravisuttava Metoo-ajan nuortenromaani teatterimaailman väärinkäytöksistä, joka imee ahdistaviin sisuksiinsa ja päästää vasta viimeisillä sivuilla irti. Päähenkilön, näyttelijän urasta haaveilevan epävarman ja yksinäisen 15-vuotiaan Reetan, mielenliikkeet kuvataan aidosti ja rehellisesti ja vaikka aihetta myös alleviivataan ja kärjistetään, Reetta ei silti tyydy uhrin rooliin. Keski-ikäinen teatteriohjaaja Jarmo, joka romaanissa väärinkäyttää asemaansa voidakseen seksuaalisesti hyväksikäyttää alaikäisiä, tuo mieleen monet lehtiotsikot. Reetta janoaa nuoruuden epätoivolla rakkautta ja hyväksyntää ja lukija seuraa lähestyvää katastrofia pystymättä sulkemaan silmiään. Reetan vanhemmat ovat eronneet, äiti katkeroinut ja paras ja ainoa ystävä muuttanut maasta. Hänen itsetuntonsa on alamaissa, kun hän näkee paikallisen teatterin hakevan näyttelijöitä uuteen musikaaliin Ihana tyttö. Reeta ei ole aivan tarpeeksi vanha mukaan, mutta intohimo teatteriin puskee häntä eteenpäin ja hän saa pääroolin. Reetta ihailee ohjaajaa Jarmoa, onhan hän aikuinen ja töissä oikeassa teatterissa, ja pelkästään imarreltu, kun Jarmo alkaa osoittaa hänelle huomiotaan. Mutta sitten Jarmo alkaa tahtoa enemmän, juottaa Reettaa känniin ja väittää olevansa eroamassa vaimostaan. Todellinen rakkaus, voiko se olla jotain sellaista, minkä takia täytyy oppia valehtelemaan? Ihana tyttö on häiritsevä, ajatuksia herättävä romaani, jolla on annettavaa sekä itseään etsiville teineille että tämän maailman rumuudelta silmänsä sulkeville aikuisille. Lopetus hieman kikkailee, mutta pidin sitä silti ironisena ja voimauttavana. Teatterimaailman kuvaus on realistista ja bongailin sieltä harrastusajoilta tuttuja lämmittelyleikkejä. Sen sijaan Reetan kiinnostus musikaaleihin tai se, että esitettävä näytelmä oli juuri musikaali, vaikutti näin musikaalifanin näkökulmasta jälkikäteen tehdyltä ohuelta päälleliimaukselta, siltä, että kirjailija itse on orientoituneempi puhenäytelmiin eikä ole kovin perehtynyt alaan. Kaikkiaan kirja oli poikkeuksellisen vangitseva ja sen ihmissuhteiden ja yksinäisyyden kuvaus viiltävää.
voimakkaita tunteita herättävä lukukokemus. mua ahdisti, suututti ja suretti. en ole lukenut juurikaan #meetoo -aiheisia kirjoja, enkä tiedä onko näitä kovin paljoa. mutta aivan super tärkeä aihe, joten todellakin näitä pitäisi olla lisää. uskon että kaikilla uhreille, jotka on kokenut tämän kaltaisia juttuja, nämä tarinat ovat äärimmäisen tärkeitä ja merkityksellisiä. tässä maailmassa on valitettavasti niin monia, jotka pystyy samaistumaan näihin tapahtumiin. päähenkilö on 15-vuotias, joten ehkä nuoremmille tarkoitettu kirja. pidin silti kovasti, vaikken itse saanutkaan tästä samaistumispintaa juurikaan. ihanaa että tää kaikista kamaluuksista huolimatta loppui onnellisesti <3
Tämä kirja ei vihjaile, vaan käsittelee asiaansa avoimesti. 15-vuotias Reetta pääsee paikallisteatterin musikaaliin mukaan, mutta ohjaaja onkin persläpi, joka aloittaa "suhteen" Reetan kanssa. Reetta kyllä tajuaa sisimissään, että hänen ja musikaalin ohjaajan juttu on väärin, ja salailu ja juorut ahdistavat, mutta hän selittelee itselleen sen olevan vain ystävyyttä tai että rakkaus ei ole väärin. Raivostuttavaa luettavaa, mutta ei siksi, että kirja olisi huono.
Onneksi nykynuoret saavat lukea tällaista kirjallisuutta, joka ei kursaile. Vallankäytöstä, vanhingoista, aikuisen vastuusta, kasvusta, haluista, harmaasta alueesta, solmuista, taiteesta, ystävyydestä, opituista käyttäytymistavoista, opituista peloista, tarjotuista malleista.
Nuortenromaani, jonka soisin myös jokaisen aikuiseksi kasvaneen tytön lukevan. Nuorten kirja saa olla tietyllä tapaa banaalimpi ehdotuksessaan kuin aikuisten kirja, mikä on tämän asian kohdalla pelkästään emansipoivaa. Jos tämä ei ole LaNu Finlandia-ehdokkaana, hämmästyn.
Itkin viimeisen puoli tuntia kuunnellessani tätä kirjaa. Uskomattoman hyvä.
Elina Kilkku, Ihana tyttö (Bazar, 2020) e-kirja, s. 285 (oikeassa kirjassa)
Kirja kertoo yläkoululaisesta tytöstä, jonka on kiltti, fiksu ja näkymätön. Kun Reetta pääsee mukaan teatteriporukkaan, hän viimeinkin saa elää unelmiensa elämää. Kuitenkin ystävyys ohjaajan kanssa syvenee ja tytön elämää alkaa varjostaa häpeä ja salailu. Reetta on ansassa, sillä se, mikä aluksi tuntuu olevan parasta elämässä, onkin pahinta.
Kirjan alku ei minua vakuuttanut, koska se oli turhan selittelevä. Sitten kun varsinainen tarina alkoi, en pystynyt lukemista lopettamaan. Halusin tietää, miten tytön käy. Se, miten Reetta pohtii, mikä on oikein ja väärin ja miten hän syyllistää itseään, on raastavaa luettava. Kilkku kuvaakin 15-vuotiaan ajatusmaailmaa erittäin uskottavasti, mikä ei ole ihme, sillä kirjailija oikeasti tietää, millaista on tulla hyväksikäytetyksi. (https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihm...)
Vaikka #meetoo, kännykät ja monet muut nykyajan jutut ovat mukana, jotenkin minusta silti tuntui, ettei kirja sijoittunut 2020- tai edes 2010-luvulle. Johtuiko se vain siitä, että heitin kirjan omien teinivuosien aikaan vai oliko kirjassa oikeasti viitteitä siitä, että meininki on muutaman vuosikymmenen takaa?
Kaikkiaan "Ihana tyttö" on puhutteleva kirja. Toivoisin etenkin niiden tavallisten koulutyttöjen, joita ei kutsuta bileisiin ja joilla ei ole poikakaveria, löytävän kirjan. (Oikeastihan 15-16-vuotiaista tällaisia on suurin osa!) Lisäksi soisin monen aikuisenkin lukevan teoksen, koska Reetan isän ja äidin tavoin käyttäytyviä vanhempia on liikaa, jarmoista puhumattakaan.
Tämä on vaikea arvioida. Tässä häiritsi täydellinen mustavalkoisuus, vaikka tajuan kyllä, että kyse on kirjailijan tarkoituksellisesta valinnasta. Esimerkiksi Reetan isä on ihan hirveä (olisin oikeasti halunnut lyödä sitä!!), äiti ei puhu mistään muusta kuin laihdutuksesta ja teatterin ulkopuolella Reetalla ei ole yhtään mitään. Teatterissa taas Reetta tanssii ja laulaa täydellisesti. Kaikkein selkeimmin tämä näkyy kahdessa eri loppuratkaisussa, joista ensimmäinen on ihan hirveä (mutta valitettavan todentuntuinen) ja toinen täydellisen epäuskottava (ei kukaan nuori puhu noin!). En tiedä häiritseekö mustavalkoisuus ja hahmojen ohuus nuoria lukijoita niin paljon.
Toisaalta kirja on niin raadollisen rehellinen, että kaikkien pitäisi lukea se. Parasta kirjassa on se, kuinka Reetta selittää tilannetta itselleen, vaikka tietää, että ei tämän näin kuulu mennä. "Suhteen" kehittyminen on niin vaivihkaista, että Reetta ajautuu siihen kuin huomaamattaan. Sydämeen sattuu kaikkien niiden nuorten puolesta, jotka kaipaavat hyväksyntää niin paljon, että ovat valmiit hajottamaan itsensä näin täydellisesti. Surettaa myös yhteiskuntamme tilanne ja oma kyynisyyteni: onko onnellinen loppu mahdollinen vain silloin, kun kirjan joka ikinen hahmo käyttäytyy täysin epäuskottavasti? Miksi ei riitä, että edes joku huomaa jonkin olevan pielessä? Miksi näissä tapauksissa niin helposti syytetään uhria, yhä edelleen?
Kirja jää pahasti mielen päälle pyörimään, enkä vielä tiedä miten tätä saisi vinkattua.
Olipa hieno... Pitkästä aikaa kirja, jota ei olisi malttanut laskea käsistä. Käsitteli vaikeaa aihetta uskottavasti ja kliseet välttäen, mutta kuitenkin jätti toivekkaan loppuvireen. Erityisesti vaikutuin siitä, miten keskeistä ihmissuhdetta rakennettiin rauhassa ja realistisen tuntuisesti. Lukija näkee Jarmosta molemmat puolet ja ainakin minä pystyin helposti samaistumaan Reetan tunteisiin läpi kirjan. Jäi tunne että itse olisi varmaan toiminut ihan samalla tavalla, vaikka ei todellakaan pitäisi. Samalla tuli näin aikuisena pohdittua omia kokemuksia uudesta näkökulmasta.
Ainoa, mikä tekstissä vaivasi, oli se että Reetan teiniangstia ja motiiveja väännettiin välillä tosi rautalangasta. Varsinkin alussa pyörittelin tälle vähän silmiä. Mutta sitten kirjan loppu oli toteutettu niin upeasti, että olin valmis antamaan kaiken anteeksi. Vahva suositus!
Kirjan päähenkilö on 15-vuotias Reetta, jonka koko elämä pyörii teatterin ympärillä. Reetta on mielestäni uskottava hahmo ja kirjassa kuvattiin todella hyvin nuoren tytön toiveita, hyväksynnän etsimistä ja huomion kaipuuta.
Kirjaa oli ajoittain vaikea lukea, kun Reetta ajautui seksisuhteeseen huomattavasti vanhemman teatteriohjaajan kanssa. Asiat mutkistuivat pikkuhiljaa ja silmukka alkaa kiristyä, Reetta valehtelee koko ajan enemmän kotona ja kotioloissakin on toivomisen varaa.
Reetan toiveikkuus oli alkuun niin herttaisen naiivia ja kirjan edetessä Reetta alkaa vähitellen ahdistua enemmän ja enemmän. Näitä kohtia oli aikuisenkin vaikea lukea, kun kirjan kohtauksista tuli fyysisesti paha olo itsellekin.
Tämä pitäisi antaa luettavaksi jokaiselle yläkouluikäiselle.
Ihana tyttö on hämmentävä romaani. Selvästi siinä pyritään tuoreuteen ja ajankuvaan #metoo-ilmiötä ja esimerkiksi nykyaikaista feminismiä kuvailemalla, mutta muuten romaani tuntuu tosi vanhalta. Siis siltä, että sama tarina oltaisiin voitu kirjoittaa samoilla nimillä jo 80- tai 90-luvulla. Sos.
Etenkin päähenkilön äidin jatkuva laihdutuspuhe ja kaikkien henkilöhahmojen nimet ovat niin vanhanaikaisia, että mun lukukokemuksesta lohkaistiin niillä aimo annos eläytymistä. Hahmokirjoitus tuntuu muutenkin hyvin yksiulotteiselta ja ohuelta; kirja ei ole kaunokirjallisesti erityisen hyvä, vaan vaikuttaa siltä, että siinä on nyt väkisin eläydytty nuorten maailmaan :))))
Hyvä yritys, huono toteutus. (Samat terveiset kansitaiteilijalle.)
Olipas tässä kirjassa hyvä veto! Mulla käy ihan tosi tosi harvoin niin, että uppoudun lukemiseen niin täydellisesti, etten koe tarvetta esim. katsoa etukäteen, kuinka monta sivua kutakin lukua on vielä jäljellä. Tätä vain luin ja luin ja luin. Kirjoitustyyli oli tosi luonteva ja sujuva. Kun kuvataan (nyky)nuoren ajatusmaailmaa, on yleensä aika helppo mennä metsään, eikä päähenkilö ole silloin uskottava. Nyt kuitenkin päähenkilö Reetta oli varsin todellinen, enkä ärsyyntynyt kirjailijan kirjallisista valinnoista oikein missään kohtaa (ehkä siksikin kun kirjailija tapasi nostaa ko. kohdat itseironisesti esille).
Tätä lukuimua haluan lisää. Harmi että tämä kirja loppui.
Nuori viisitoistavuotias Reetta rakastaa teatteria ja pääsee mukaan musikaaliin. Hänellä on kova halu näyttää, että hän onnistuu. Hän haluaa näyttää kykynsä ohjaajalle, 39-vuotiaalle Jarmolle. Kirjan keskiössä on nuoren herkkyys, jota aikuinen, johon hän luottaa käyttää hyödykseen.
Kirja oli äitinä vaikea ja hyvin ahdistava lukea. Miksi nuori ei saa olla nuori ja miksi aikuinen ei tunne rajoja. Kirja oli tärkeä nosto siitä, mitä nuoren elämässä voi tapahtua. Teksti herätti ahdistusta, inhoa ja myös suojelua Reettaa kohtaan. Nuoren pitäisi saada olla nuori, ilman että sitä käytetään hyödyksi.
Kun on 15-vuotias ja ilman kavereita. Se, joka välituntisin seisoo koulunpihalla yksin ja ulkopuolisena. Se, jolla on unelma, joka alkaakin yllättäen käydä toteen.
Teatterimaailmaan sijoittuva Ihana tyttö kuvaa, mitä voi tapahtua kun nuori tyttö yhtäkkiä tuleekin huomatuksi ja nähdyksi. Se on kirja manipulaatiosta, jota vastaan nuorella on kovin vähän mahdollisuuksia taistella - varsinkin kun oman unelman toteutuminen kytkeytyy kiinteästi aikuisen harjoittamaan valtakuvioon.
Lukuhaasteen kohtaan 13, kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin, sopii Elina Kilkun Ihana tyttö. Kirja vaikuttaa alussa aika arvattavalta ja kliseiseltä kertomukselta siitä, miten 15-vuotias, koulussa outona pidetty Reetta pääsee mukaan lukiolaisille tarkoitettuun musikaaliin ja hämmentää kaikki näyttelijäntaidoillaan. Takakannen perusteella osaa jo aavistella sitäkin, mitä sitten alkaa tapahtua.
Loppu on kuitenkin raikas, kirja parani loppua kohden. Olisin melkein voinut antaa neljäkin tähteä, mutta odotan tämän vuoden tarjoavan vielä parempaakin luettavaa.
Teksti oli sopivan yksinkertaista ja helppolukuista, Kilkku kertoi asioista tarpeeksi menemättä kuitenkaan liikaa yksityiskohtiin. Juoni tuntui uskottavalta ja onkin karmaisevaa, että tällaisia asioita tapahtuu niin monelle.
Kilkun tausta näytelmäkirjailijana näkyy tässä sen verran, että teksti ei ollut kovinkaan kuvailevaa ja sen takia kirja onkin varsin tiivis paketti. Jollain tapaa koruton tyyli kuitenkin sopi kirjaan kuin valettu!
Kirjotustyylin puolesta ehdottomasti nuoremmille lukijoille. Yllätyin kuitenkin, miten hyvin tää veti mukaansa. Aikuisen ja teinin suhteen haitallisuus oli esitetty tosi uskottavasti nuoren päähenkilön tunteiden kautta. Teatteriurasta haaveilu oli ihanan samaistuttavaa. 😁 Loppuvaihtoehto 1 ei ollut erityisen uskottava vaan mieleen tuli enemmän amerikkalainen siveyshysteria kuin suomalainen lähestymistapa.
Hurjan hyvin kirjoitettu ja moderni nuortenkirja. Reetta tuntuu ja käyttäytyy kuin aito kokonainen nuori, ei vain aikuisen kirjailijan äänitorvena. Sen vuoksi lopun, melko ahdistavaksikin käyvä, Reetan alistaminen aikuisten toimesta tuli yllätyksenä. Näikö modernissa yhteiskunnassa vastuulliset aikuiset reagoisivat? En tiedä, jos näin on niin tälläisiä kirjoja tarvitaan vielä enemmän.
Ahdistava, mutta taidokkaasti kirjoitettu nuortenromaani hyväksikäytöstä, nuoruudesta ja haavoittuvuudesta unelmien edessä. Juoni on aikuiselle lukijalle (nuoresta en mene takuuseen) ennalta-arvattava, mutta taitavasti Kilkku väistää kliseisimmät ratkaisut.
Kirjaa lukiessa mun olis tehnyt mieli vedellä nuoren tytön vanhempia ympäri korvien. Rankka ja kuvottava aihe. Joitain epäjohdonmukaisuuksia mun mielestä mm. aikajanassa ja jokin muukin tyylissä tökki ja pahasti.