Kaikki me kuolemme kerran

Zetterman #5

by Jari Salonen

Miksi vettä kammoava mies lähtee uimaan? Zetterman tutkii iskelmätähden katoamista.

Voi pientä juhlijaa, aamu alkaa sarastaa… Taksin radiossa soiva laulu sopii täydellisesti juhannusyön tunnelmaan. Kaupunki on autio ja väsynyt asiakas torkkuu takapenkillä. Äkkiä kaikki muuttuu, kun auton konepellille putoaa hotellin katolta nainen.

Kuukautta myöhemmin katoaa iskelmätähti Eki Viik, ja huolestuneet omaiset pyytävät apua eläkepäiviä viettävältä Zettermanilta. Mökkireissulle lähteneen laulajan vaatteet roikkuvat siististi pukuhuoneen naulassa ja laiturin päästä löytyy pyyhe, mutta missä on uimari itse?

Tapauksia selvittelevä Zetterman törmää peliin, josta kukaan ei poistu voittajana.

Genres: Audiobook, Fiction, Crime

318 pages, Hardcover

First published January 1, 2020

Reviews

[Timo Pietilä · Rating 4 out of 5]

Seuraava kirja Zetterman-sarjassa. Oili, KRP:n komisario ja Zettermanin entinen työtoveri ja nykyinen naisystävä, on päässyt pois sairaalasta viime kirjan aivovamman jälkeen. Hänen toipumisensa on hidasta (tosin aivan yliluonnollisen nopeaa ja hyvää jos todelliseen kyseisen tasoisen aivovamman ennusteeseen vertaisi) ja pahinta ovat herkkä väsyminen ja niin voimakas matkapahoinvointi, että kotoa kävelymatkaa pidemmälle lähteminen on erittäin vaikeaa. Zettermaniin ottaa yhteyttä keskitason iskelmälaulajan tyttärentytär. Mies on ollut kadoksissa jo useamman päivän ja oli jättänyt tulematta tyttärensä syntymäpäiville. Myös levytyssessiot olivat jääneet väliin, eikä hänen puhelimeensa saada yhteyttä. Miehen auto löytyy mökiltä, jota hän oli saanut lainata ja hänen vaatteensa ovat rantasaunalla hyvässä järjestyksessä, mutta miestä itseään ei löydy mistään – ennen kuin parin viikon päästä hänen ruumiinsa löytyy kelluvana järven lahdesta. Tapaturma? Vaiko itsemurha? Hiukan kummallista tosin, että mies, jolla oli niin vahva fobia veteen, että ei mennyt laiturillekaan ilman pelastusliivejä olisi vahingossa hukkunut tai tahallaan itsensä hukuttanut?

Sympaattista, mutta taas ehkä hiukan enemmän sivupolveilevaa tarinankerrontaa, jossa päähenkilöt ovat inhimillisiä ja uskottavia. (Tosin Zettermanin selviäminen hengissä eräästä yksittäisestä kirjan tilanteessa on yksi epäuskottavimpia asioita, mitä kirjoissa on hetkeen vastaan tullut). Sarjassansa varmastikin vankkaa keskitasoa.

[Pauliina · Rating 3 out of 5]

Disclaimer: hyppäsin suoraan uutuuteen, eli ekat 4 osaa on lukematta. Ja saa toistaiseksi jäädäkin lukematta. Ehkä arvio olisi erilainen, jos olisin mennyt järjestyksessä; toisaalta pidin kiinnostavana sitä, että sai arvuutella hahmojen historiasta asioita, jotka todennäköisesti on paljastattu aiemmin.

Jälleen perusdekkari, jossa pitää kahlata läpi 300 sivua, että alkaa tapahtua, ja sitten se yhtäkkiä loppuu. Ja tämähän loppui ihan yhtäkkiä.

Kerronnassa häiritsi pari asiaa: 1) se sekoittaa, että samaa henkilöä kutsutaan sekä Oiliksi että Jaakolaksi, päättäisi jo, niin henkilökavalkadissa pysyisi mukana (ei hajuakaan oliko muillakin hahmoilla vaan useampi nimi ja kuvittelin heidät vaan eri henkilöiksi). 2) monesti kerronta hyppää ihan satunnaiselta vaikuttavan asian kuvaukseen, ja sivullisen jälkeen lukija vasta saa vinkkejä kontekstista, mihin kuvaus pitäisi liittää, mikä johtaa sekavuuteen ja koko pätkän uudelleenlukemiseen.

Hyvää oli se, että kirja oli itse asiassa aika monipuolinen ja antoi lukijallekin mahdollisuuden etsivän leikkimiseen. Osa kirjan tapahtumapaikoista oli myös tuttuja ja purjevenejutut on toki aina kivoja.

[Inka Partanen · Rating 3 out of 5]

Tämä ei ollut likikään paras Salonen/Zetterman, mutta ihan viihdyttävä silti. Eläkeläisen ja sairauslomalaisen puuhat rikosten ratkaisijoina kolistivat jo pahasti uskottavuuden rajoja, etenkin kun kyse oli murhista, huumekaupasta, kidnappauksesta jne. Kiinnostavat, sympaattiset päähenkilöt pitivät silti mielenkiintoa yllä.

[Kaija · Rating 4 out of 5]

Lukijana Antti Virmavirta. Kirja alkoi hyvin mielenkiintoisesti ja jatkui samalla painolla loppuun. Monisyinen juoni, jossa välillä piti tehdä töitä, että pysyi kärryillä. Hersyvät henkilöhahmot ja mukavan luonnikasta sanailua. Jännittävä ja järkyttävä loppu.

[Jari Havela · Rating 2 out of 5]

Minä ymmärrän, että mitään kirjaa ei saa julkaistua, ellei siinä ole pakollinen woke-pläjäys. Toivon vain, että kirjailija ei kuvittele itseään rohkeaksi toisinajattelijaksi, sankarilliseksi partisaaniksi ja oman tiensä kulkijaksi.

[Hanna · Rating 5 out of 5]

Taattua Salosta, erittäin hyvä!!

[Anne Holappa · Rating 2 out of 5]

Luin kaksi Zettermania peräkkäin, mutta tämä ei kantanutkaan niin hyvin kuin edellinen. Tuli vähän hätäisesti tehdyn oloinen vaikutelma. No, notkahduksia sattuu.

[Pilppu · Rating 1 out of 5]

Lupaavasta alusta huolimatta tarina ei päässyt vauhtiin. 100 sivua luin, ennenkuin sallin itseni luovuttaa

[Pasi Rautio · Rating 4 out of 5]

Yksinkertaisuudessaan nämä toimii.