Tosi kivat juhlat

by Tuomas Kokko

Kiusallisen tarkkanäköistä autofiktiota kaupunkilaisten elämästä.

Tosi kivat juhlat kertoo muun muassa 30-vuotisjuhlista, KISS-collegepaidoista, Flow-rannekkeen piilottelusta vähävaraisten avustusjonossa, puhelinmyyjän salatauoista ja huonosta seksistä.

Surullisimmat ruoat syödä itsekseen:

1. Ikean hotdogit.

2. Ikean lihapulla-annokset.

3. Kaikki mitä ottaa, kun hakee toisen lautasellisen ruokaa kiinalaisen ravintolan buffetissa.

Tuomas Kokko on helsinkiläinen journalisti, joka työskentelee Helsingin Sanomissa. Hänen minimalistinen proosansa kuvaa ihmistä ja elämää niin tarkasti, että lukija ei tiedä, pitäisikö sille itkeä vai nauraa.

Genres: Fiction, Contemporary, Finnish Literature, Audiobook, Adult, Mental Health

126 pages, Hardcover

First published August 22, 2019

Reviews

[Susa · Rating 2 out of 5]

Tässä oli hauskoja juttuja, mutta ehkä olen itse kyllästynyt lukemaan kirjoja eksyksissä ja allapäin olevista ihmisistä. Vaikka kai se sitten on näiden vuosien ajankuva.

[Tomi · Rating 3 out of 5]

No jaa! Jos Ossi Nymanin Röyhkeys ja Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu "remixattaisiin" yhdeksi ohueksi kirjaksi, niin lopputulos olisi ei ehkä ihan 100% Tuomas Kokon Tosi kivat juhlat, mutta niin lähelle että ei vuoden päästä tietäisi kumman on lukenut. Tämä lienee lukijasta riippuen joko hyvä juttu tai sitten ei. Tiedätte keitä olette.

Itse en oikein tiedä. Kaikissa näissä kolmessa on ollut tosi paljon hyvää (esim: samastuttavaa, todentuntuista, ajankuvaa), mutta toisaalta myös paljon sellaista vähän kylmäksi jättävää. Että tässäkö tämä nyt oli, odotin jotain enemmän. Vaikka ehkä paradoksaalisesti en olekaan näiden kirjojen otollisinta kohdeyleisöä, koska elän/olen elänyt kolmekymppiseksi venytettyä nuoruutta, joka ei tod. ole niin hehkeää tai huoletonta kuin miltä se edellisen sukupolven silmin näyttää. Peili näyttää todellisuuden liian hyvin, se ei anna mitään? Tai ehkä siksi juuri odottaa enemmän, että näkisi jotain mitä ei itse tiedä jo. Olen terapiani käynyt, tiedän mitä masennusharhailuvuoteni olivat.

Jos taas et tiedä, minkälaista kaupunkilaisen kolmekymppisen masentuneen elämä on 2010-luvulla, lue ihmeessä. Saat todella tarkan kuvan, pääset meidän päidemme sisälle. Että siinä mielessä hyvä kirja niin tämä Kokko kuin Nyman ja Savonlahtikin.

[Antero Tienaho · Rating 1 out of 5]

Nojaa.

Helsingin Sanomien toimittaja käytti arviossaan tästä Helsingin Sanomien toimittajan kirjoittamasta kirjasta luonnehdintaa ”aika harmiton.” Sitäpä se todella on, eikä paljon muuta.

Kertoja on eronnut, työtön ja rahaton. Käydään vähän treffeillä, saadaan potkut puhelinmyyjän työstä, ollaan ahdistuneita. Akateemisen kolmekymppisen elämä vaikuttaa (taas) melkoisen kamalalta.

En ole lukenut muita muodikkaita autofiktioteoksia mutta jos tämä on lajityypin tyypillinen edustaja, tuskin tarvitseekaan. Nuoruuden toiveiden murentuminen aikuisuuden pettymyksiin on nimittäin harvoin tuntunut yhtä aneemiselta ja itseensä käpertyneeltä. Ehkä tämä kytkeytyy vielä joskus osaksi 2020-luvun jälkikapitalismin aiheuttaman ahdistuksen heijastumia kirjallisuudessa. Itse sisällössä tämä ei kontekstia anna.

Proosa on selkokielisen sujuvaa ja kirja on lyhyt. Taisi humpsahtaa tunnissa. Vaikutelma somepostauksista on välillä rasittava, kun listoja ja sulkeisiin laitettuja kieltolausetoteamuksia käytetään runsaasti.

Yksi tähti on ehkä vähän liian julmaa mutta tulin tästä lähinnä kärttyisäksi.

[Marika Oksa · Rating 3 out of 5]

Kiinnostava kurkistus itselleni erilaiseen nykytodellisuuteen.

[Mela Kanootti · Rating 3 out of 5]

Mun mielestä paremmin (tiiviimmin?) kerrottu ku Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu tai Ossi Nymanin Röyhkeys. Ei enää hulluna kiinnosta lukea näitä kirjoja mutta ehkä ois kiva kuulla muistaki kaupungeista ku Helsingistä lol .. mutta kai Helsinki on Suomen ainoa kaupunki?!

[Outi · Rating 2 out of 5]

Voi huokaus. On kieltämättä ankeaa, että kolmekymppisten maailma kuvataan (kyllä, kolmekymppisten toimesta) masennuslääkkeiden, erojen, rahattomuuden, eksyksissä olemisen ja yksinäisyyden kyllästämänä. Sisko Savonlahti onnistui tuomaan vähän huumoria tähän depisgenreen, mutta Kokolla synkänkoomiset havainnot jää vähiin. Koko ajan odotti, että jotain kivaa tapahtuisi ja tapahtuihan sit, mutta ei se enää riittänytkään.

[Perttu Ojanperä · Rating 1 out of 5]

Olipa joutavaa lässytystä.

[Mirjami · Rating 3 out of 5]

Nyt oli niin lyhkänen kirjanen, että jopa mä luin (melkein) yheltä istumalta. Ja siis kauheen surullinen oli:( Onneks en oo rutiköyhä ja silleen yksinäinen, että ei ois oikeesti läsnäolevia ihmisiä

[Klaara · Rating 2 out of 5]

Ihan kiva kirja, mutta omaan makuuni vähän liikaa lainausmerkkejä ja asioiden listaamista.

[Elina · Rating 3 out of 5]

Toivon, että tämä on kirja masennuksesta. Muuten on vaikea oikeuttaa päähenkilön toimintaa tai edes yrittää ymmärtää häntä. Ei tämä huono ollut, koska herätti tunteita (ahdistusta ja epämukavia muistoja niistä ajoista kun itse oli köyhä ja sinkku), mutta jäi jotenkin vajaaksi.

[Neo · Rating 3 out of 5]

Tosi kivat juhlat eli merkintöjä köyhän nuoren kaupunkilaisen arjesta, jossa näkkileipä on luksustuote ja diakoniapalvelut eivät pelasta vuokranmaksukyvyttömyydeltä. Sotkeutuminen pikavippeihin, uhkaava luottotietojen menetys, deittailun ja deittisovellusten mielettömyys ja kaverilta saatu Flow-ranneke eli se tunne kun menee vielä tarpeeksi hyvin. Se tunne kun toivoo, että saisi puhelun tai viestin, ja kun sellainen tulee, ghostaa lähettäjän. Se tunne kun ns. huono-osainen todennäköisesti kirjoittaa parempia sossuhakemuksia. Ytimekkäästi: ei ole rahaa, antakaa rahaa.

Tästä olisi saanut enemmänkin juttua!

P.S. Nyt sitten manatkaa tää kansi jonnekin alimpaan nurkkaan helvetissä apua (kohta ihastun siihen avrmaan ironis-masokistisesti).

[Sara · Rating 1 out of 5]

Harmittaa antaa yks ainoo tähti, mutta siis mikä tän idea oli? Tää loppuu ennen kuin alkaakaan. Teemoiltaan tää muistuttaa kovasti Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu -romaania mutta on paljon synkempi. Ei kurjuutta kummempaa. Yhteiskuntakritiikkiäkään en oikein osaa tästä lukea. Aika tylsäkin tämä oli, ja olin huomaavinani myös asiavirheitä. Ja aivan liikaa ylimääräisiä minä-pronomineja! Persoonamuotoinen verbi riittää. Nyt vaikutelma on hakkaava ja jotenkin teennäinen. Hyvää suomea kuitenkin muuten. Tulipas tästä arvostelustakin ankea!

[Milla · Rating 3 out of 5]

Tosiaankin kiusallisen todentuntuntuinen ja nopea kuvaus liian säälittävän nimettömän kertojan elämästä. En osaa suhtautua tähän teokseen vakavasti mistään näkökulmasta, vaikka se on jos jonkinmoista henkilökohtaista tragediaa pullollaan. Pelaan "varman päälle" kolmen tähden voimin, teos huvitti minua kovin.

[Vesa Linja-Aho · Rating 2 out of 5]

Kuvaus masentuneen työttömän nuoren miehen arjesta. Siis ei tämä huono ollut, mutta jotenkin tasapaksu — jäin kaipaamaan hauskoja kielikuvia ja yllätyksiä ja muita kielellisiä ja kirjallisia ansioita, tämän äänikirjana kuuntelemisesta jäi sama fiilis kuin työttömäksi jääneen kaverin tilityksen kuuntelemisesta baarissa — sillä erotuksella että nyt ei kaverin olo helpottanut kun pääsi avautumaan.

[Suketus]

Sympaattinen, vähän surullinen, hupaisakin. Ei tämä milleniaalin elämä mitään jatkuvaa nousukautta ole, ei todella.

[Jesse · Rating 2 out of 5]

Jotenkin vähän meh. Jotain hauskoja läppiä mutta ei jotenkin koskaan lähtenyt.

[Linnea · Rating 4 out of 5]

Olin valmistautunut siihen, että tämä ei ole yhtään mun kirja. Maailma on liian vieras, elämäntyyli liian vieras. Ja lopulta itketti, ihmisyys.

[iltatee · Rating 2 out of 5]

Jaa-a.

[Eetu Karppanen · Rating 2 out of 5]

Ohut, nopea, helppo ja samalla myös heikko. Kirjan kantavana teemana pettymykset, masennus ja itseanalyysi joka taittuu aina negatiivisuuden kautta riittämättömyyden. Samalla yhdistettynä yksityiskohtiin, joista haisee nykypäivän helsinkiläiset kolmekymppiset.

Muutama tarkkanäköinen ajatus, mutta eivät riittäneet pelastamaan tätä kirjaa. Olisin kaivannut isompaa fyysistä kokoa kirjalle, pienempää fonttia ja isompaa sivumäärää jossa tarina olisi kulkeutunut vielä pidemmälle. Voi myös olla, että toiveeni on tälle kirjallisuustyylille liikaa.

Suosittelen kuitenkin autofiktion ystäville, niille jotka haluaa ymmärtää youtube-bingeä harjoittavien sielunmaisemaa ja jotka kaipaavat välähdyksiä sellaisesta elämästä, jossa merkitys on tuuliajolla.

Kiva kansi, sopii hyvin Instagramiin.

[A · Rating 1 out of 5]

No jaa. Olisin kauheesti halunnut samaistua tähän ja sääliä päähenkilöä. Jostain syystä niin ei käynyt, vaikka kaikki ainekset siihen oli. Tätä on taidettu verrata paljon Sisko Savonlahden Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu -kirjaan, josta pidin kovasti. Tästä puuttui se jokin mikä siinä oli. Vähän harmittaa, etten saanut tästä kirjasta mitään.

[Aino · Rating 4 out of 5]

Tykkäsin kirjasta kovasti, kuuntelin sitä erityisesti iltaisin. Kirja oli sopivan rentoa kuunneltavaa ja kivaa vaihtelua selkeän juonellisille ja aihepiireiltään rankoille kirjoille, joita yleensä luen. Kirja oli osuva, surkuhupaisa kuvaus joidenkin nuorten aikuisten elämästä 2020-luvulla ja niistä haasteista, joita siihen liittyy. Miinusta kuitenkin kirjan lyhyydestä.

[Tiia · Rating 1 out of 5]

This book didn't offer anything. Just a depressing story of a depressing person. Maybe there is people whose life this actually describes well, but to be honest there's is no story to tell for anyone. When nothing happens there's nothing to read about. Mainly waste of time, but not much of a time, as (thank goodness) it was really short.

[Alexandra · Rating 2 out of 5]

Tässä olisi voinut olla aineksia parempaan, mutta kirja oli kuin kädenlämpöinen kraanavesi. Kerronnallisesti tarina polkee paikallaan, kun päähenkilö pähkäilee kurjaa tilannettaan eri konteksteissa. Kirjan ainoaksi ansioksi jää sen lyhyys, sillä jos se olisi ollut yhtään pidempi, olisi kirja varmaan jäänyt kesken.

[Julia Koivulanaho · Rating 2 out of 5]

Ihan hyviä kohtia tässä surumielisessä teoksessa, mutta tyylikeinot kuten jatkuva sulkeiden käyttö, virkkeiden toisto ja listat ärsyttivät erityisesti loppua kohden. Teoksen lyhyys oli tässä tapauksessa varsin hyvä asia (126 sivua valtavalla fontilla).

[Odeya Toivanen · Rating 4 out of 5]

tää oli tällanen tragikoominen katselma hetkelliseen elämään, joka oli helppo lukea yhdessä päivässä!
päähenkilö on samaistuttava luoviessaan rahahuoltensa, unelmia täynnä olevan unelmattomuutensa ja lakonisen maailmankuvansa takia, joten tähän oli helppo upota.
kansikuva vastasi hyvin tunnelmaa!

[Heta Kosonen · Rating 3 out of 5]

Paikoitellen hauska, mutta lähinnä ahdistava ja turruttava kuvaus siitä, millaista on koittaa olla kiinnostava ja dynaaminen työnhakija ja treffikumppani, ehkä ihan vaan yleisesti ihminen, kun ei ole rahaa eikä jaksaisi tehdä mitään.

[Rinnanympärys 107 · Rating 3 out of 5]

Erinomaisen niukasti kirjoitettu kuvaus Helsingissä asuvan millenniaalimiehen vieraantuneisuudesta sekä masennuksesta. Välähdyksenomainen lyhyys herättää toiveen, että juttu olisi jatkunut ja aiheet syventyneet. Lajissaan ilahduttavan paljas ja rehellinen.

[Veera Elina · Rating 2 out of 5]

Muistutti tosi paljon Supernaiivin kerrontaa. Ihan hauska ja ajatuksia herättävä.

[Laura]

Tämä oli kyllä pikkasen pahan mielen kirja. Oli hyviä oivalluksiakin paikka paikoin, mutta ei jäänyt oikein hyvää loppufiilistä.

[Laura · Rating 2 out of 5]

~2,5