What do you think?
Rate this book
Tinder-päiväkirja
Kun kolmen alakouluikäisen lapsen äiti eroaa, mistä hän löytäisi uutta seuraa? Toimittaja ja yrittäjä Sanna Kiiski päätti heittäytyä itselleen vieraaseen deittailumaailmaan oltuaan edellisen kerran sinkkuna 12 vuotta aiemmin.
Deittailusovellus Tinder hämmensi ensin Sannaa. Miten siellä pitäisi toimia? Mitä olivat termit fwb, vanilja, hotwife ja ghostaaminen? Sanna vertaili kokemuksiaan ystävien kanssa ja huomasi tutkivan journalistin heräävän sisällään. Hän alkoi koota tarinoita talteen.
Tinderin maailmasta löytyy niin helmiä kuin sikojakin. Huonosti käyttäytyvien miesten lisäksi myös naiset saattavat olla hämmästyttävän törkeitä - ja toisaalta monet osaavat hakea seuraa ihan asiallisestikin. Tinderin kautta voi kokea hetken huumaa, mutta purjehtia jopa avioliiton satamaan.
Tinder ei ole vain pokauskanava tai nykyajan booty call. Se tarjoaa ujoille ja introverteille mahdollisuuden lähestyä toista ihmistä tavalla, joka ei ehkä muuten onnistuisi. Somedeittailu onnistuu anonyyminäkin.
Tinderin kautta voi tutustua ihmisiin, joihin ei ehkä koskaan muuten tulisi törmättyä. Se on kuin baari, jossa sinkkunainen voi kohdata samanaikaisesti poliisin tutkinnanjohtajan, lääkärin, pörssimeklarin, bussikuskin tai MC Cannonballin jäsenen. Siis tittelit nurkkaan ja liikkeelle!
Sanna Kiiski (s. 1974) on työskennellyt pitkään toimittajana ja juontajana, muun muassa MTV3:n Huomenta Suomessa ja useilla radiokanavilla. Nykyään hän on yrittäjä.
Deittailusovellus Tinder hämmensi ensin Sannaa. Miten siellä pitäisi toimia? Mitä olivat termit fwb, vanilja, hotwife ja ghostaaminen? Sanna vertaili kokemuksiaan ystävien kanssa ja huomasi tutkivan journalistin heräävän sisällään. Hän alkoi koota tarinoita talteen.
Tinderin maailmasta löytyy niin helmiä kuin sikojakin. Huonosti käyttäytyvien miesten lisäksi myös naiset saattavat olla hämmästyttävän törkeitä - ja toisaalta monet osaavat hakea seuraa ihan asiallisestikin. Tinderin kautta voi kokea hetken huumaa, mutta purjehtia jopa avioliiton satamaan.
Tinder ei ole vain pokauskanava tai nykyajan booty call. Se tarjoaa ujoille ja introverteille mahdollisuuden lähestyä toista ihmistä tavalla, joka ei ehkä muuten onnistuisi. Somedeittailu onnistuu anonyyminäkin.
Tinderin kautta voi tutustua ihmisiin, joihin ei ehkä koskaan muuten tulisi törmättyä. Se on kuin baari, jossa sinkkunainen voi kohdata samanaikaisesti poliisin tutkinnanjohtajan, lääkärin, pörssimeklarin, bussikuskin tai MC Cannonballin jäsenen. Siis tittelit nurkkaan ja liikkeelle!
Sanna Kiiski (s. 1974) on työskennellyt pitkään toimittajana ja juontajana, muun muassa MTV3:n Huomenta Suomessa ja useilla radiokanavilla. Nykyään hän on yrittäjä.
220 pages, Hardcover
First published March 26, 2020
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 55 reviews
April 1, 2020
Idea ei ole kovin omintakeinen. Mukana on aimo annos ironiaa ja osa jutuista on kyllä liioiteltuja tai ainakin niiden tapahtumatahtia on tiivistetty, mutta en vaan mitenkään tajua seuraavia asioita:
1) Miten voi aikuisilla ihmisillä olla niin olemattomat ja pinnalliset kriteerit kumppaneille? Luulin, että tällaista on jossain love islandilla vaan, mutta ilmeisesti iso osa ihmisistä on tällaisia.
2) Miten voi aikuisilla ihmisillä olla niin binäärinen ja essentialistinen käsitys sukupuolesta? Naiset on tällaisia ja miehet tällaisia, ja omat pienet lapsetkin oletetaan naimisiin meneviksi heteroiksi.
Kohdat 1 ja 2 saattavat kenties jollakin tavalla liittyä toisiisa. Ei ihme, jos on vaikeeta ja tulee pettymyksiä.
Kummastelen myös sitä, miten hyväksyvästi tarinan naiset suhtautuvat kikkelikuviin ikään kuin luonnonlakina.
Kevyeksihän tämä oli tarkoitettu, mutta juttujen toisteisuus ja stereotypioiden viljeleminen saivat pyörittelemään silmiä. On vaikea miellyttää yhteiskuntatieteilijää kirjoittamalla tinderöinnistä pelkkänä yksilökokemuksena.
Ihan viihdyttävä tämä oli kaikesta huolimatta, enkä oikeasti ole ollenkaan niin ärsyyntynyt kuin miltä tässä kuulostan.
1) Miten voi aikuisilla ihmisillä olla niin olemattomat ja pinnalliset kriteerit kumppaneille? Luulin, että tällaista on jossain love islandilla vaan, mutta ilmeisesti iso osa ihmisistä on tällaisia.
2) Miten voi aikuisilla ihmisillä olla niin binäärinen ja essentialistinen käsitys sukupuolesta? Naiset on tällaisia ja miehet tällaisia, ja omat pienet lapsetkin oletetaan naimisiin meneviksi heteroiksi.
Kohdat 1 ja 2 saattavat kenties jollakin tavalla liittyä toisiisa. Ei ihme, jos on vaikeeta ja tulee pettymyksiä.
Kummastelen myös sitä, miten hyväksyvästi tarinan naiset suhtautuvat kikkelikuviin ikään kuin luonnonlakina.
Kevyeksihän tämä oli tarkoitettu, mutta juttujen toisteisuus ja stereotypioiden viljeleminen saivat pyörittelemään silmiä. On vaikea miellyttää yhteiskuntatieteilijää kirjoittamalla tinderöinnistä pelkkänä yksilökokemuksena.
Ihan viihdyttävä tämä oli kaikesta huolimatta, enkä oikeasti ole ollenkaan niin ärsyyntynyt kuin miltä tässä kuulostan.
April 2, 2020
Halusin kevyttä realityviihdettä ja sitä sain! Teinien lailla puhuvat nelikymppiset surffailevat Tinderissä ja siinä oikeastaan ihan koko sisältö olikin. Antoi, mitä lupasi. Toivon kyllä, että en joudu enää kuulemaan sanaa "koodailla".
June 1, 2020
Tämä oli vaivaannuttava alusta loppuun. Selvästi myös jotenkin eri sukupolvelle kirjoitettu. Teksti vilisi todella ankeita viisikymmentäluvun sukupuolirooleja ja asenteita: "Miehen pitää olla pidempi kuin minä. Palomiehet on niiiin seksikkäitä. Hyi millaisia kriteerejä miehillä on naisille. Miehet haluaa vaan seksiä." Vanhemmille kirja taitaa nyös olla suunnattu ihan sen perusteella, että jok'ikinen "erikoisempi" termi, kuten swaipata ja superlikettää, on kirjoitettu auki piinaavalla tarkkuudella.
Tässä on kovasti se fiilis, että nyt tehdään ajankuvaa, mutta lopputulos on mukanokkelaa ja suoraan sanottuna paikoitellen äärimmäisen epäuskottavaa raapustelua. Lisäksi kirjassa häiritsee ihan todella paljon, että kirjailija olettaa lukijan tietävän kuka hän on ja hän maalaa itsestään kuvaa suomalaisena superjulkkiksena. Sori. Mä jäin kyllä nevöhööd susta -kategoriaan lukijana.
Tässä on kovasti se fiilis, että nyt tehdään ajankuvaa, mutta lopputulos on mukanokkelaa ja suoraan sanottuna paikoitellen äärimmäisen epäuskottavaa raapustelua. Lisäksi kirjassa häiritsee ihan todella paljon, että kirjailija olettaa lukijan tietävän kuka hän on ja hän maalaa itsestään kuvaa suomalaisena superjulkkiksena. Sori. Mä jäin kyllä nevöhööd susta -kategoriaan lukijana.
August 12, 2020
Tässä kirjassa ainoa hyvä asia oli idea, sillä toteutus ei toiminut ainakaan itselle yhtään. Tai sit tän kirjan olis voinu toteuttaa joku parikymppinen, olis ehkä ollut vähän avarampi katsantokanta kuin tällä kirjoittajalla tätikavereineen. Siis oikeasti, jos oot ite 180 cm pitkä ja mies on 175 niin ei voi edes harkita treffeille lähtemistä? Koska miehen _pitää_ olla pitkä. Ja toinen ei voi lähteä kaljun miehen kanssa deiteille? Tsiisös. Tolla meiningillä ei ihmekään että suhdetta ei löydy. Tottakai preferenssejä saa ja pitää olla, mutta kuulosti todella ankealta ja pinnalliselta tää näiden tätien meno. Ja kirjoittajan "jos et ole prioriteetti, älä ole vaihtoehto" -puhe oli aivan täyttä sanahelinää kun tyyppi oottaa oikeasti kuukauden yksiä treffejä ja sit itkee kun äijä olikin KOODAILLUT sillä aikaa muille. Hei haloo! Harvojen ihmisten whatsapp-keskustelut on myöskään oikeasti kovin mielenkiintoista ja luettavaa ja tää kirja ei tehnyt poikkeusta. Ja miksi ne whatsapin hymiöt piti sinne laittaa mustattuina? En tajua. En myöskään yhtään tiennyt että kuka tämä kyseinen kirjoittaja edes on, joten tuskailut omasta julkisuudesta tuntuivat vähän turhalta itsensä korostamiselta. Ja se että joka ikinen termi selitettiin auki oli aivan raivostuttavaa. Ei oikeasti tarvitse selittää mikä on swaippaaminen tai superlike tai ghostaaminen, siitä tuli sellainen olo että kirja on joko suunnattu 70+-vuotiaille, tai lukijaa aliarvioidaan rankalla kädellä. Onneksi tää sentään oli lyhyt, mutta muuten kuin kuriositeetti-hömppänä en voi suositella.
April 6, 2020
3,5 ⭐
Hauska ja jossain määrin itsellekin tuttuja juttuja, ja myös niitä juttuja joista vain kuulee muilta. Viihdyttävä jokatapauksessa 😁
Hiukan mies-nais stereotypiaa, mutta itse tykkään tämän kaltaisesta huumorimielessä, ja paljon totuuksia siellä kumminkin on.
Liian vakavasti ei pidä ottaa, tai voipi pettyä😂
Hauska ja jossain määrin itsellekin tuttuja juttuja, ja myös niitä juttuja joista vain kuulee muilta. Viihdyttävä jokatapauksessa 😁
Hiukan mies-nais stereotypiaa, mutta itse tykkään tämän kaltaisesta huumorimielessä, ja paljon totuuksia siellä kumminkin on.
Liian vakavasti ei pidä ottaa, tai voipi pettyä😂
April 19, 2020
Jos Sex and the Cityn nelikko olisi tinderöinyt ja whatsappaillur, tulos olisi voinut olla jotain tällaista. Onneksi eivät, se sarjahan oli ihan viihdyttävä. Tämä taas oli melkoista myötähäpeää alusta loppuun. En tosin varmastikaan kuulu kirjan kohderyhmään, mutta en voi olla miettimättä: kuka kuuluu?
February 26, 2021
Tämä kirja tuntuu todellakin enemmän tuntemattoman ihmisen päiväkirjalta kuin kirjallisuuden teokselta. Nimiä, tapahtumia ja ajatuksenvirtaa oli niin paljon että ne alkoivat puuroutua toisiinsa ja toistaa itseään lähes loputtomasti. Ystävät, miehet ja matchit kiersivät ainaista kehää.
Menin monta kertaa lukiessani sekaisin. Onko tästä henkilöstä puhuttu aikaisemmin? Pitäisikö minun muistaa hänet? Ainoa erottava tekijä oli satunnaiset kommentit jotka koin epämiellyttävinä, eli ne jotka jäivät muistiin juuri väärästä syystä. Miesten tulee olla pidempiä kuin naisten, fetissit ovat ällöttäviä, meikilliset Tinder- kuvat ovat harhaanjohdattavia.. Lista tuntui loputtomalta.
Kaiken tämän lisäksi miksi termit (superlike, swaipata jne.) on selitetty auki mutta esim. englanniksi ja ruotisiksi kirjoitettuja profiileita ei ole käännetty? Ja miksi emojit on edes painettu mukaan jos ne ovat aina mustia?!
Lopuksi on pakko miettiä, että jos yhden naisen kohdalle osuu näin monta psykopaattia, seksihullua ja ghostaajaa niin ehkä kyseisen henkilön on hyvä aika katsoa peiliin. Miten "ole prioriteetti, älä vaihtoheto" mantraan sopii kuukauden odottelu yksien treffien tähden?
Ja miten appissa, jossa julkaisuvuonna 2019 on alastomuus algoritmin kautta sensuroitu ja mikäänlaisia kuvia ei voi viestien kautta lähettää, mahdollista nähdä/saada näin monta dickpicia?
Menin monta kertaa lukiessani sekaisin. Onko tästä henkilöstä puhuttu aikaisemmin? Pitäisikö minun muistaa hänet? Ainoa erottava tekijä oli satunnaiset kommentit jotka koin epämiellyttävinä, eli ne jotka jäivät muistiin juuri väärästä syystä. Miesten tulee olla pidempiä kuin naisten, fetissit ovat ällöttäviä, meikilliset Tinder- kuvat ovat harhaanjohdattavia.. Lista tuntui loputtomalta.
Kaiken tämän lisäksi miksi termit (superlike, swaipata jne.) on selitetty auki mutta esim. englanniksi ja ruotisiksi kirjoitettuja profiileita ei ole käännetty? Ja miksi emojit on edes painettu mukaan jos ne ovat aina mustia?!
Lopuksi on pakko miettiä, että jos yhden naisen kohdalle osuu näin monta psykopaattia, seksihullua ja ghostaajaa niin ehkä kyseisen henkilön on hyvä aika katsoa peiliin. Miten "ole prioriteetti, älä vaihtoheto" mantraan sopii kuukauden odottelu yksien treffien tähden?
Ja miten appissa, jossa julkaisuvuonna 2019 on alastomuus algoritmin kautta sensuroitu ja mikäänlaisia kuvia ei voi viestien kautta lähettää, mahdollista nähdä/saada näin monta dickpicia?
March 18, 2021
Päädyin lukemaan tämän kirjan siksi, että kaipasin välillä hieman "aivot narikkaan" -viihdettä ja jos vielä saisi vaikka vähän naurahtaakin. Ja tietty alhaisena motiivina oli myös, että varmaan saan tuntea vähän ylemmyyttä, kun en ole sellainen ääliö, kuin kirjassa kuvatut miehet.
Mutta joo, kirjan nimi kertoo olennaisen. Sanna Kiiski on toimittaja ja yrittäjänäkin toiminut nainen, mutta siinä yrittäjyydessä kävi vähän huonosti, meni rahat ja terveys.
Kirjassa käydään läpi Sannan ja parin hänen ystävänsä vuotta Tinderissä. Ääliömiehiä ja surkeita treffejä riittää. Oli mukaan mahtunut muutama oikeastikin hauska miesten Tinder-ilmoitus. Mutta kuten jossain arvostelussa olikin, jutut alkavat toistamaan itseään. Itse asiassa samat tarinat voi varmasti lukea esim. vauva.fi-sivustolta.
Viihdyinkö? Kyllä. Ja vaikka tälle ei voi kahta tähteä enempää antaa, niin ihan varmasti luen sen kakkososankin, jossa siis Sanna tutun miesystävänsä avustuksella pääsee kurkistamaan milaisia ne naisten Tinder-ilmoitukset ovat ja millaisia kokemuksia miehillä on naisten kanssa treffailusta.
Mutta joo, kirjan nimi kertoo olennaisen. Sanna Kiiski on toimittaja ja yrittäjänäkin toiminut nainen, mutta siinä yrittäjyydessä kävi vähän huonosti, meni rahat ja terveys.
Kirjassa käydään läpi Sannan ja parin hänen ystävänsä vuotta Tinderissä. Ääliömiehiä ja surkeita treffejä riittää. Oli mukaan mahtunut muutama oikeastikin hauska miesten Tinder-ilmoitus. Mutta kuten jossain arvostelussa olikin, jutut alkavat toistamaan itseään. Itse asiassa samat tarinat voi varmasti lukea esim. vauva.fi-sivustolta.
Viihdyinkö? Kyllä. Ja vaikka tälle ei voi kahta tähteä enempää antaa, niin ihan varmasti luen sen kakkososankin, jossa siis Sanna tutun miesystävänsä avustuksella pääsee kurkistamaan milaisia ne naisten Tinder-ilmoitukset ovat ja millaisia kokemuksia miehillä on naisten kanssa treffailusta.
April 29, 2020
Jösses miten turha kirja enkä ihan saanu kiinni, kuka tässä on kohdeyleisö (kaikki ne Tinder-sanaston selitykset=cringe) tai kenelle tää kirja antais yhtään mitään.
Kirjottaja kuitenki sivus muutakin elämäänsä kirjassa, joten miten ihmeessä lapsen sairastumisen, kaksisuuntasen mielialahäiriön, julkisuudessa olemisen, konkurssien tai exän kanssa yhdessäasumisen sijaan hän pääty kirjottamaan just Tinderistä?
Yksi tähti siitä, että ainakin Tinder oli kuvattu melko osuvasti, koska tuollastahan se suurimmaks osaks on, mitä kirjassa kuvattiinkin. Ehkä kirjottajan ikäset naiset, ketkä on edelleen naimisissa lukiossa pokattujen miesten kanssa saa tästä jotain irti jos ei ole ikinä tarvinnut deittailla tällä vuosituhannella.
Kirjottaja kuitenki sivus muutakin elämäänsä kirjassa, joten miten ihmeessä lapsen sairastumisen, kaksisuuntasen mielialahäiriön, julkisuudessa olemisen, konkurssien tai exän kanssa yhdessäasumisen sijaan hän pääty kirjottamaan just Tinderistä?
Yksi tähti siitä, että ainakin Tinder oli kuvattu melko osuvasti, koska tuollastahan se suurimmaks osaks on, mitä kirjassa kuvattiinkin. Ehkä kirjottajan ikäset naiset, ketkä on edelleen naimisissa lukiossa pokattujen miesten kanssa saa tästä jotain irti jos ei ole ikinä tarvinnut deittailla tällä vuosituhannella.
April 15, 2020
Kuin tylsää blogia olisi lukenut. Ei edes hauska.
Typot eivät kohottaneet lukukokemusta.
Pistän koronatylsyyden piikkiin että ylipäänsä otin tämän lukuun.
Typot eivät kohottaneet lukukokemusta.
Pistän koronatylsyyden piikkiin että ylipäänsä otin tämän lukuun.
October 3, 2024
Entinen toimittaja, yrittäjä ja monesti tuomittu talousrikollinen Sanna Kiiski kirjoitti tympeän paljastuskirjan hänen ja muutaman kaverinsa Tinder-seikkailuista.
Kirja on tehty päiväkirjamaisesti, ja se alkaa tammikuusta 2019, jolloin kolmen lapsen eronnut 45-vuotias äiti heittää parin bimbokaverinsa kanssa puumavaihteen päälle. Sannalla, Jennillä ja Marilla on myös oma Whatsapp-ryhmä, jossa pilkataan Tinder-deittejä ja jaetaan kikattaen heidän saamiaan kikkelikuvia.
Heppoinen opus on ikään kuin tirkistelykirja, jossa vanhan ajan senssi-ilmoitukset on pantu tälle seuranhakualustalle, jota Sanna kavereineen käyttääkin ahkerasti. Kevyttä seksiseuraa hakeva tekijä kehittyy sen verran, että kesällä 2019 hän ei enää jaksakaan autossa sekstaamissa jossain Forumin parkkihallissa, vaan etsii mukamas jotain ”vakavampaa” seuraa.
Akkaköörillä riittää ilakoimista mitä pervoimmista seksi-ilmoituksista ja muutaman kuukauden kokemusten voimaannuttamana Sanna alkaa pinnallisten seksisuhteiden papittareksi ja opastaa ihan kielestä pitäen, mitä tarkoittavat ghostaaminen, koodaaminen, mätsääminen jne.
Missään vaiheessa ei päästä pintaa syvemmälle aiheeseen, kun hoidetaan lapsetkin pois jaloista, jotta äiti pääsee tyydyttämään rakkaudenkaipuutaan mitä kummallisimpien tyyppien kanssa. Tosin lukijalle valotetaan useimmiten vain sen verran, että käytiin syömässä, bissellä tai jotain muuta pliisua ennen actionia. Sellaista lienee luvassa kyberajan hutsulle vasta joulukuussa, kun aikaisemmin treffattu bemarimies kaartaa kerrostalon pihaan…
Kirja on tehty päiväkirjamaisesti, ja se alkaa tammikuusta 2019, jolloin kolmen lapsen eronnut 45-vuotias äiti heittää parin bimbokaverinsa kanssa puumavaihteen päälle. Sannalla, Jennillä ja Marilla on myös oma Whatsapp-ryhmä, jossa pilkataan Tinder-deittejä ja jaetaan kikattaen heidän saamiaan kikkelikuvia.
Heppoinen opus on ikään kuin tirkistelykirja, jossa vanhan ajan senssi-ilmoitukset on pantu tälle seuranhakualustalle, jota Sanna kavereineen käyttääkin ahkerasti. Kevyttä seksiseuraa hakeva tekijä kehittyy sen verran, että kesällä 2019 hän ei enää jaksakaan autossa sekstaamissa jossain Forumin parkkihallissa, vaan etsii mukamas jotain ”vakavampaa” seuraa.
Akkaköörillä riittää ilakoimista mitä pervoimmista seksi-ilmoituksista ja muutaman kuukauden kokemusten voimaannuttamana Sanna alkaa pinnallisten seksisuhteiden papittareksi ja opastaa ihan kielestä pitäen, mitä tarkoittavat ghostaaminen, koodaaminen, mätsääminen jne.
Missään vaiheessa ei päästä pintaa syvemmälle aiheeseen, kun hoidetaan lapsetkin pois jaloista, jotta äiti pääsee tyydyttämään rakkaudenkaipuutaan mitä kummallisimpien tyyppien kanssa. Tosin lukijalle valotetaan useimmiten vain sen verran, että käytiin syömässä, bissellä tai jotain muuta pliisua ennen actionia. Sellaista lienee luvassa kyberajan hutsulle vasta joulukuussa, kun aikaisemmin treffattu bemarimies kaartaa kerrostalon pihaan…
July 3, 2020
Leppoisaa kuunneltavaa äänikirjana, ehkä paperikirjana en olisi viitsinyt tähän tarttuakaan. Kiisken kuvaukset Tinderin kummallisista tyypeistä, loputtomista treffeistä ja ohareista lienevät tuttuja kaikille, jotka Tinderiä ovat käyttäneet. Kiiski kirjoittaa käyttäneensä Tinderiä vaikeassa elämäntilanteessa, terapiassa käydessään ja tehtyään juuri konkurssin. Kirjan tempo on kuitenkin hauska ja tämä kenties syvällisempi puoli jää sivulauseiksi. Ainakaan kirja ei saa kaipaamaan sinkkuaikoja ja Tinderiä - aika kamala maailmam.
September 17, 2026
Kirjoitustyylissä on selkeästi tavoiteltu kuin jonkinlaista Sinkkuelämää TV-sarjan hahmon tyyliä, ymmärtämättä että ne ovat karrikoituja, humoristisia ja fiktiivisiä hahmoja. Kaikin puolin vaikutelma on epäaito, ei sen vuoksi etten uskoisi kaiken kirjoitutetun olevan totta vaan sen takia että maailma on valitettavan täynnä ihmisiä jotka ovat vastaavissa määrin yhdistelmä pinnallista kyynisyyttä ja naiivia herkkäuskoisuutta.
May 24, 2025
Aluksi oli tosi hauska mutta loppua kohden rupesi vain ärsyttämään enemmän ja enemmän.
September 10, 2021
Cringe: Myötähäpeällinen, nolo, tuntea myötähäpeää.
Ääh, en tiedä... Onko se sitten vaan se, että en ole kirjan kohderyhmää, kun tätä oli kamala lukea? Kiiskin ja hänen ystäväpiirinsä pinnallisuus oli aika surullista. Se, että miehen pituudella olisi väliä, ja kun pohdittiin peniksen kokoa sun muuta. Vai onko tämäkin vaan sitä, että kun olen itse 157 cm pitkä ja eri sukupolvea? Ehkä minulla on pienemmät standardit kumppaniehdokkaille?
En vaan ymmärrä. Teksti tuntui suurilta osin aika kalkkeutuneelta. Leimattiin esimerkiksi kaikki menestyvät ja komeat miehet pettäjiksi ja pleijereiksi. Siinä kohtaa kannattaa varmaan tehdä jonkin verran itsetutkiskelua, jos menestyvät ja hyvännäköiset ihmiset herättävät ihmeellisiä ennakko-oletuksia. Me olemme kaikki yksilöitä, ja niin meidät kaikki pitäisi kohdatakin. Ja se kinksheimaaminen!
Kink sheimaaminen (engl. kink shaming): Tuomita toinen ihminen seksuaalisten "kinkkien"/fetissien perusteella.
Okei. Lopetan tän sanaston listaamisen koska tiedän että se on ärsyttävää luettavaa. Tiedän että ette ole tyhmiä.
Uskallan sanoa, että aika harvalle tämä kirja oikeastaan tarjoaa mitään. Tinderiä ja modernia deittailukulttuuria kun on kuitenkin vuosien mittaan jo ruodittu aika paljon. Sitä on ollut sanomalehdet ja aikakauslehdet ja blogit pullollaan. Ymmärrän, että tämä oli Kiiskin päiväkirja, ja täten vain täynnä hänen henkilökohtaisia kokemuksiaan, mutta niissä ei kyllä ollut oikein viihdearvoakaan. Tai sitten itse Tinderissä aikoinaan pyörineenä ne eivät vaan herättäneet mitään ajatuksia tai tunteita (lukuunottamatta kirjoittajan omia ajatuksia, päätelmiä ja mielipiteitä).
Kirjasta puuttui täysin se jokin, mikä olisi saanut ajattelemaan että "apua, mitä seuraavaksi tapahtuu?!" ja joka olisi motivoinut kääntelemään sivuja ripeämmin. Onneksi kirja oli lyhyt, joten viimeisten sivujen lähestyminen toimi itsessään motivaattorina.
Ääh, en tiedä... Onko se sitten vaan se, että en ole kirjan kohderyhmää, kun tätä oli kamala lukea? Kiiskin ja hänen ystäväpiirinsä pinnallisuus oli aika surullista. Se, että miehen pituudella olisi väliä, ja kun pohdittiin peniksen kokoa sun muuta. Vai onko tämäkin vaan sitä, että kun olen itse 157 cm pitkä ja eri sukupolvea? Ehkä minulla on pienemmät standardit kumppaniehdokkaille?
En vaan ymmärrä. Teksti tuntui suurilta osin aika kalkkeutuneelta. Leimattiin esimerkiksi kaikki menestyvät ja komeat miehet pettäjiksi ja pleijereiksi. Siinä kohtaa kannattaa varmaan tehdä jonkin verran itsetutkiskelua, jos menestyvät ja hyvännäköiset ihmiset herättävät ihmeellisiä ennakko-oletuksia. Me olemme kaikki yksilöitä, ja niin meidät kaikki pitäisi kohdatakin. Ja se kinksheimaaminen!
Kink sheimaaminen (engl. kink shaming): Tuomita toinen ihminen seksuaalisten "kinkkien"/fetissien perusteella.
Okei. Lopetan tän sanaston listaamisen koska tiedän että se on ärsyttävää luettavaa. Tiedän että ette ole tyhmiä.
Uskallan sanoa, että aika harvalle tämä kirja oikeastaan tarjoaa mitään. Tinderiä ja modernia deittailukulttuuria kun on kuitenkin vuosien mittaan jo ruodittu aika paljon. Sitä on ollut sanomalehdet ja aikakauslehdet ja blogit pullollaan. Ymmärrän, että tämä oli Kiiskin päiväkirja, ja täten vain täynnä hänen henkilökohtaisia kokemuksiaan, mutta niissä ei kyllä ollut oikein viihdearvoakaan. Tai sitten itse Tinderissä aikoinaan pyörineenä ne eivät vaan herättäneet mitään ajatuksia tai tunteita (lukuunottamatta kirjoittajan omia ajatuksia, päätelmiä ja mielipiteitä).
Kirjasta puuttui täysin se jokin, mikä olisi saanut ajattelemaan että "apua, mitä seuraavaksi tapahtuu?!" ja joka olisi motivoinut kääntelemään sivuja ripeämmin. Onneksi kirja oli lyhyt, joten viimeisten sivujen lähestyminen toimi itsessään motivaattorina.
July 21, 2022
En oikein tiedä miksi valitsin tämän kirjan kuunneltavaksi. Ehkä siksi, että se aihepiiri on niin vieras, että se tuntuu scifiltä. Tyyli ja sävy on äärimmäisen raskasta kaltaiselleni hiljaiselle introvertille. Juorukerhoilu-kaakatusta jaksaa vain aikansa. Onneksi kuuntelen kaikki äänikirjani tuplanopeudella.
Tulee mielipuolinen olo jo pelkän synopsiksen lukemisesta, mutta päätän silti kuunnella kirjan loppuun parin lenkin aikana. Onneksi se on sopivan kevyt pituudeltaan, aihealueltaan sitten jotain ihan muuta. On omituista, että joitakin lukijoita tämä naurattaa, minua lähinnä hirvittää.
Tiedän, että kyseessä on päiväkirjamerkinnät, mutta kirjailijan eteläsuomalaisessa sanankäytössä eniten häiritsee kun sanaa "koodata" käytetään jatkuvasti viestimisestä. Olen itse ammatiltani koodari, siis oikea koodari, ohjelmoija, enkä voi sietää sanaa tässä yhteydessä. "Koodasin sen kanssa", "koodasin sille", "koodasi minulle". Melkein yhtä raivostuttavaa kun sanaa "koska" käytetään sanan "milloin" tilalla.
Luojan kiitos, että ei ole koskaan tarvinnut harrastaa deittailua. Kuulostaa karmealta. Ihmisten pitäisi enemmän luottaa itseensä ja hyväksyä, että elämä on sen verran sattumankauppaa, että kyllä se oikea ihminen sieltä tulee, jos on tullakseen. Liika yrittäminen pilaa kaiken. En voi käsittää miten joku jaksaa Tinderiä, se kun on täynnä pinnallisuutta, odotuksia, kilpailua ja kriteerejä. Rasittava kirja, mutta tulipahan kuunneltua.
Tulee mielipuolinen olo jo pelkän synopsiksen lukemisesta, mutta päätän silti kuunnella kirjan loppuun parin lenkin aikana. Onneksi se on sopivan kevyt pituudeltaan, aihealueltaan sitten jotain ihan muuta. On omituista, että joitakin lukijoita tämä naurattaa, minua lähinnä hirvittää.
Tiedän, että kyseessä on päiväkirjamerkinnät, mutta kirjailijan eteläsuomalaisessa sanankäytössä eniten häiritsee kun sanaa "koodata" käytetään jatkuvasti viestimisestä. Olen itse ammatiltani koodari, siis oikea koodari, ohjelmoija, enkä voi sietää sanaa tässä yhteydessä. "Koodasin sen kanssa", "koodasin sille", "koodasi minulle". Melkein yhtä raivostuttavaa kun sanaa "koska" käytetään sanan "milloin" tilalla.
Luojan kiitos, että ei ole koskaan tarvinnut harrastaa deittailua. Kuulostaa karmealta. Ihmisten pitäisi enemmän luottaa itseensä ja hyväksyä, että elämä on sen verran sattumankauppaa, että kyllä se oikea ihminen sieltä tulee, jos on tullakseen. Liika yrittäminen pilaa kaiken. En voi käsittää miten joku jaksaa Tinderiä, se kun on täynnä pinnallisuutta, odotuksia, kilpailua ja kriteerejä. Rasittava kirja, mutta tulipahan kuunneltua.
March 19, 2021
Ei kannata tulkita antamiani tähtiä väärin. Kirja ei ole mestariteos ja se tuskin on tulevaisuuden kirjallisuusklassikko. Omassa hömppäviihdegenressään kirja on kuitenkin (ainakin itselleni) juuri sopiva; kevyt, sopivan tiivis, oikein piristävä ja ihan hauskasti nykyajan deittailumaailmaa värikkäin sanakääntein ruotiva. Juuri jotain, millä korona-aikana yksin yksiössä työskentelvä ihminen voi itseään ruokaa laittaessa piristää.
En tiedä onko Kiiski Sinkkuelämää -sarjan fani, mutta kirjan sanaleikit, itseironia sekä sisäisesti epälooginen tasapainoilu toisaalta pinnallisen status- ja ulkonäkökeskeisyyden, toisaalta ylevämpien arvojen, aikalaiskritiikin ja rakkaudenkaipuun välillä, toi mieleen kyseisen sarjan.
Hatunnosto äänikirjalukija Outi Vuorirannalle siitä, että onnistui luomaan tekstiin juuri oikeat sävyt ja tunnelman.
En tiedä onko Kiiski Sinkkuelämää -sarjan fani, mutta kirjan sanaleikit, itseironia sekä sisäisesti epälooginen tasapainoilu toisaalta pinnallisen status- ja ulkonäkökeskeisyyden, toisaalta ylevämpien arvojen, aikalaiskritiikin ja rakkaudenkaipuun välillä, toi mieleen kyseisen sarjan.
Hatunnosto äänikirjalukija Outi Vuorirannalle siitä, että onnistui luomaan tekstiin juuri oikeat sävyt ja tunnelman.
January 13, 2023
Kevyttä lukemista, mutta mun ikäluokalle joidenkin "vaniljojen" selitykset on aika vaivaannuttavia. Mutta se ei haittaa ollenkaan verrattuna luotaantyöntävään "on miehillä rankkaa kun pitää miettiä mitä akat ajattelee" -tyyppisiin heittoihin. Kirjoittaja pahoittelee paljon sitä, että ei halua deittailla lyhyitä miehiä, mutta saisi pahoitella enemmän noita seksistisiä heittoja. On omituista kyllä, että jos jonkun kanssa muuten mätsää, viisi senttiä pituudessa on joku ongelma, mutta mielestäni preferenssejä saa olla. Mutta ei ehkä kannata kirjaan painattaa, että "muijat nyt vaan on tämmösiä". Kyllä minä mieleni pahoitin. Lisäksi miksi ihmeessä hymiöt on mustattu? onko ollut joku ongelma että niitä ei ole voinut painaa harmaan sävyissä? Häiritsevää.
May 27, 2021
Viihdyttävä ja jopa melko mukaansatempaava. Ei houkuttele käyttämään Tinderiä, mutta se tuskin on tarkoituskaan. Tämä kirja on aivan täydellinen silloin, kun tarkoitus on lukea jotakin kevyttä ja hauskaa. Välillä kirjoitustyyli saattaa vähän ärsyttää, mutta toisaalta kirjoitustyyli on varmasti juuri sellaista, mutta Tinderissäkin näkee. Melko rohkeaa kirjoittaa kaikki nämä kokemukset kirjaksi.
May 28, 2020
Oli ihan virkistävä päiväkirja millaista on keski-ikäisen naisen tinderseikkailut. Kuuntelin ja tykkäsin, ja olen kiitollinen ettei mun tartte tinderöidä :D Kirja loppui lupaavaan tilanteeseen ja toivon että siitä tuli jotain.
June 15, 2020
Mitä tapahtuu kun nelikymppinen, vastikään eronnut perheenäiti uskaltautuu mukaan Tinderin salaiseen maailmaan? No ei paljon mitään, sen voin paljastaa.
Kirjaa mainostetaan lauseella, jonka mukaan Kiiski paljastaisi karmeimpia Tinder-treffejään. No, Tinder-maailma tuli aika selkeästi käytyä läpi - juuri tuollaista meininkiähän se pääasiassa on meisseleineen päivineen. Ongelmana vain on se, ettei kirjailija syventynyt yhteenkään treffiehdokkaaseen sen enempää. Suuremmassa roolissa taisikin olla hänen oman elämänsä ongelmat kun varsinaiset treffikumppanit.
Tässä olisi ollut aineksia niin paljon herkullisempiin asetelmiin, joissa villi ja vapaa nelikymppinen pistää tuulemaan miesrintamalla. Toivon kovasti, että joku kirjoittaa samasta aiheesta oikeasti ronskin teoksen, jota lukiessaan saa peittää silmänsä, että näinkö ällöjä tyyppejä sieltä löytyy.
Kirjaa mainostetaan lauseella, jonka mukaan Kiiski paljastaisi karmeimpia Tinder-treffejään. No, Tinder-maailma tuli aika selkeästi käytyä läpi - juuri tuollaista meininkiähän se pääasiassa on meisseleineen päivineen. Ongelmana vain on se, ettei kirjailija syventynyt yhteenkään treffiehdokkaaseen sen enempää. Suuremmassa roolissa taisikin olla hänen oman elämänsä ongelmat kun varsinaiset treffikumppanit.
Tässä olisi ollut aineksia niin paljon herkullisempiin asetelmiin, joissa villi ja vapaa nelikymppinen pistää tuulemaan miesrintamalla. Toivon kovasti, että joku kirjoittaa samasta aiheesta oikeasti ronskin teoksen, jota lukiessaan saa peittää silmänsä, että näinkö ällöjä tyyppejä sieltä löytyy.
September 17, 2020
Niin huono kirja että vähän itketti. Kirjahan kertoo siis keski-ikäisen itsestään äärimmäisen epävarman naisen ja tämän ystävien kokemuksista Tinderissä. Mikään tai kukaan ei kelpaa ja silti itketään kokoajan kuinka joku teki oharit ja joku ghostasi. Päähenkilöä ahdistaa julkisuus ja pelkää että joku tunnistaa. Muistaa kuitenkin tasaisin väliajoin muistuttaa mistä hänet pitäisi muistaa.
Kirjan alussa kirjoittaja eli kirjan päähenkilö kertoo että tästä ei pitänyt alunperin syntyä kirjaa vaan ainoastaan päiväkirjamerkintöjä. Ehkä olisi ollut kaikkien kannalta parempi että päiväkirjamerkinnöiksi tämä olisi jäänytkin. Tuntuu siltä että kirjan tarkoitus on todistella ihmisille että nelikymppiselläkin voi olla vielä vientiä ja voi saada epävarmuudestaan huolimatta nuoren komean miehen.
Mistä saan valita arvosanan 0/5?
Kirjan alussa kirjoittaja eli kirjan päähenkilö kertoo että tästä ei pitänyt alunperin syntyä kirjaa vaan ainoastaan päiväkirjamerkintöjä. Ehkä olisi ollut kaikkien kannalta parempi että päiväkirjamerkinnöiksi tämä olisi jäänytkin. Tuntuu siltä että kirjan tarkoitus on todistella ihmisille että nelikymppiselläkin voi olla vielä vientiä ja voi saada epävarmuudestaan huolimatta nuoren komean miehen.
Mistä saan valita arvosanan 0/5?
April 21, 2021
I can't even remember why I've purchased this audiobook but it's quite short so I only lost a couple of hours of my life while listening on 2x speed. Actually I went out for a run and sorted out the laundry while listening so I'm not sure if I really lost those two hours.
It's not an interesting book. It's pretty much a collection of author's experiences on Tinder and how terrible all the profiles she's seen are and how terrible her dates have been. If you've ever used Tinder, you have probably seen or met all of them.
I can't recommend this one, pick something more inspiring and motivating instead.
It's not an interesting book. It's pretty much a collection of author's experiences on Tinder and how terrible all the profiles she's seen are and how terrible her dates have been. If you've ever used Tinder, you have probably seen or met all of them.
I can't recommend this one, pick something more inspiring and motivating instead.
April 22, 2020
Halusin lukea jotain kevyttä ja hauskaa tekstiä, joka olisi helppo lopettaa halutessaan. Tämä kirja on juuri sellainen - lyhyitä kappaleita ja nimensä mukaisesti päiväkirjamerkintöjä. Halutessaan voi siis lukea vaikka puoli sivua ja lopettaa helposti siihen. Kirjan lukee myös nopeasti loppuun.
Siihen loppuivatkin hyvät puolet, minusta nimittäin kirja ei ollut kovin hauska. Tinderissä on todella ällöttäviä ihmisiä ja kirjoittaja itse oli liian pinnallinen makuuni. Olen iloinen, etten koskaan ole käyttänyt ko. sovellusta.
Siihen loppuivatkin hyvät puolet, minusta nimittäin kirja ei ollut kovin hauska. Tinderissä on todella ällöttäviä ihmisiä ja kirjoittaja itse oli liian pinnallinen makuuni. Olen iloinen, etten koskaan ole käyttänyt ko. sovellusta.
May 12, 2020
Joo, ei. Tinder-päiväkirja on tasan se: päiväkirja Tinderin käytöstä. Fair enough. Kevyestä viihteestä huonoksi kirjaksi teoksen suistaa sen pinnallisuus ja epäselvyys kohderyhmästä. En ole edelleenkään ihan varma, onko tämä fiktiota, autofiktiota vai tositarina.
Lisämiinuksia päähenkilön raivostuttavuus ja hädin tuskin verhoiltu ulkomaalaisten ja seksuaalivähemmistöjen eksotisointi/suora fetisointi sekä ei-vaniljaseksin kauhistelu. Kirja on paketoitu nykypäivään, mutta sisäisesti se on auttamatta aikaansa jäljessä.
Lisämiinuksia päähenkilön raivostuttavuus ja hädin tuskin verhoiltu ulkomaalaisten ja seksuaalivähemmistöjen eksotisointi/suora fetisointi sekä ei-vaniljaseksin kauhistelu. Kirja on paketoitu nykypäivään, mutta sisäisesti se on auttamatta aikaansa jäljessä.
May 27, 2020
Ei enempää eikä vähempää kuin nimensä. Totaalisen tyhjänpäiväinen ja tyhjäpäinen. Voisi odottaa 45-v hiukka kypsempää otetta ja itsetutkiskelun kykyä, mutta voisi olla yhtä hyvin 15-v -tekstiä. Miesten ruotiminen hyvin pinnallisella tasolla jäi kauas Sinkkuelämää-, Bridget Jones tai Caitlin Moran -tarinoista, joita ehkä jonkinlaisena genren mittapuina voi pitää.
Koko ajan mietin sitä, että onko päiväkirjasta sensuroitu kaikki muu elämä kuten ne ykkösprioriteetti lapset, kun eivät näkyneet mitenkään muutoin kuin omahyväisinä sivuhuomioina äidin addiktiivisesti tinderöidessä.
Koko ajan mietin sitä, että onko päiväkirjasta sensuroitu kaikki muu elämä kuten ne ykkösprioriteetti lapset, kun eivät näkyneet mitenkään muutoin kuin omahyväisinä sivuhuomioina äidin addiktiivisesti tinderöidessä.
April 21, 2020
Nopealukuinen ja kevyt teos, joka sai hymähtelemään lukiessa. Itse kun en ole päässyt koskaan kokemaan tuon paljon puhutun deittisovelluksen saloja, oli ihan hauska päästä kurkistamaan, millaista menoa siellä on. Hauskoja sattumuksia, erikoisia profiileja ja kaveriporukassa tilanteiden analysointia päiväkirjamuotoon kirjoitettuna. Toimi, kun suhtautui aiheeseen kevein mielin.
August 3, 2021
Hauska, mutta todellinen tarina Tinderin maailmasta. Joskus itse siellä aikaa viettäneenä voin samaistua tähän kirjaan ja miesten feidaamisiin juuri ennen deittejä tai niiden jälkeen. Ihmisiä on monenlaisia ja monen tyyppisiä, se kyllä tulee näkyviin tässä kirjassa. Tykkäsin Sannan tarinankerrontatyylistä ja tarinoista paljon. Aivot narikkaan - tyylinen kirja, suosittelen!
April 9, 2020
Viihdyttävä.
Erityisesti jos olet itse tilanteessa, jossa deittailu kuuluu elämään tai ainakin haaveilet siitä, että se kuuluisi. Ei tarvitse itse lähteä Tinderiin sekoilemaan, kun saa tässä mukavasti koko kyydin ilman mitään vaivaa.
Hauska. Suositeltavaa sinkuille.
Erityisesti jos olet itse tilanteessa, jossa deittailu kuuluu elämään tai ainakin haaveilet siitä, että se kuuluisi. Ei tarvitse itse lähteä Tinderiin sekoilemaan, kun saa tässä mukavasti koko kyydin ilman mitään vaivaa.
Hauska. Suositeltavaa sinkuille.
April 17, 2020
Ajattelin, että tämä olisi hauska, mutta petyin, koska kuulin vain jo aiemmin kuultuja juttuja, jotka ei ainakaan houkuttele käyttämään Tinderiä edes hupimielessä. Äänikirjana kuitenkin ihan kohtuullinen välipala, koska ei ole kauhean pitkä.
Displaying 1 - 30 of 55 reviews