What do you think?
Rate this book
Westend
Suuri romaani 1990-luvun lamasta ja sen pitkästä varjosta.
Westend on elävästi kirjoitettu sukupolviromaani suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta, hajoavasta perheestä ja ystävyydestä. Samalla se on kuvaus talouskasvun mahdista ja yhden aikakauden lopusta.
Eletään 1980-luvun nousukautta, kaiken yllä vahva luottamus tulevaisuuteen. Kasvun aika kannattelee myös Elinan perhettä: tulee muutto Westendiin, uudet ystävät ja yhä tuottoisammat rakennushankkeet.
Kun maan talous romahtaa 1990-luvun alussa, kaikki murtuu.
Aikuisena Elina kysyy itseltään, mitä hänen perheelleen oikein tapahtui.
Westend saa miettimään ihmisiä, jotka ovat paremmin turvassa sattuman iskulta kuin toiset, ja sitten heitä, joita mikään turvaverkko ei suojaa. Se kertoo sukupolvesta, joka ei uskalla kiintyä liikaa, koska kaikki mikä ihmiselle annetaan, voidaan myös ottaa pois.
Suvi Vaarla luo terävin piirroin vahvan romaanin keskiluokan unelmista, toivosta ja talouden armottomasta mahdista.
Westend on elävästi kirjoitettu sukupolviromaani suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta, hajoavasta perheestä ja ystävyydestä. Samalla se on kuvaus talouskasvun mahdista ja yhden aikakauden lopusta.
Eletään 1980-luvun nousukautta, kaiken yllä vahva luottamus tulevaisuuteen. Kasvun aika kannattelee myös Elinan perhettä: tulee muutto Westendiin, uudet ystävät ja yhä tuottoisammat rakennushankkeet.
Kun maan talous romahtaa 1990-luvun alussa, kaikki murtuu.
Aikuisena Elina kysyy itseltään, mitä hänen perheelleen oikein tapahtui.
Westend saa miettimään ihmisiä, jotka ovat paremmin turvassa sattuman iskulta kuin toiset, ja sitten heitä, joita mikään turvaverkko ei suojaa. Se kertoo sukupolvesta, joka ei uskalla kiintyä liikaa, koska kaikki mikä ihmiselle annetaan, voidaan myös ottaa pois.
Suvi Vaarla luo terävin piirroin vahvan romaanin keskiluokan unelmista, toivosta ja talouden armottomasta mahdista.
Audiobook
First published August 1, 2019
19 people are currently reading
617 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 118 reviews
October 19, 2019
Harvinaisen erinomainen. Tunnistettava ajankuva, epätoivo ja pelko käsi kädessä 90-luvun laman keskellä. Jokainen sivu on tunnistettava, ja parin vuosikymmenen takainen lapsuus on käsinkosketeltavaa tässä tarinassa. Isän kohtalo ja hauraus on sydäntäsärkevää, naiset ovat tässä kertomuksessa vahvoja kaikkien muiden puolesta. Vaikka aihe on ahdistava, nousee tätä kirjaa lukiessa päällimmäiseksi tunteeksi silti suru. Niin monta elämää ja perhettä, jotka laman kautta menetettiin. Suosittelen kaikille.
November 12, 2019
Ikääntymisen hyviin puoliin kuuluu se, että oman sukupolven aikakausiromaaneja ilmestyy enemmän. Westendin Elina on minua muutaman vuoden vanhempi, valmistuu lukiosta ja siirtyy korkeakouluun samoihin aikoihin kun minä lukio-opintoni aloitin.
Westend kuvaa 1980-luvun kasinotalouden nousuvuosia ja niitä seurannutta lamaa. 1990-luvun IT-kuplan villit vuodet kohdataan myös, samoin kun lopulta 2000-luvun finanssikriisi. Kaikkea tätä tarkastellaan päähenkilö Elinan näkökulmasta, ensin lapsena perheessä, jossa isän rakennusfirmalla menee liian lujaa, sitten itsenäistyneenä opiskelijana perheen romahduksen myötä.
Suvi Vaarla kuvaa hienosti, miten lama ei kohdellut kaikkia tasapuolisesti. Toisia lyötiin kovaa, toiset selvisivät vähemmällä, jotkut jopa voittajina. Mutta hyväosaisillekaan ei välttämättä ollut henkisesti helppoa.
Westend etenee reipasta vauhtia ja kertoo kiinnostavan, tiiviin tarinan. Vuorotellen menneessä ja myöhemmissä ajoissa etenevä kerronta pitää kirjan mielenkiintoisena.
Westend kuvaa 1980-luvun kasinotalouden nousuvuosia ja niitä seurannutta lamaa. 1990-luvun IT-kuplan villit vuodet kohdataan myös, samoin kun lopulta 2000-luvun finanssikriisi. Kaikkea tätä tarkastellaan päähenkilö Elinan näkökulmasta, ensin lapsena perheessä, jossa isän rakennusfirmalla menee liian lujaa, sitten itsenäistyneenä opiskelijana perheen romahduksen myötä.
Suvi Vaarla kuvaa hienosti, miten lama ei kohdellut kaikkia tasapuolisesti. Toisia lyötiin kovaa, toiset selvisivät vähemmällä, jotkut jopa voittajina. Mutta hyväosaisillekaan ei välttämättä ollut henkisesti helppoa.
Westend etenee reipasta vauhtia ja kertoo kiinnostavan, tiiviin tarinan. Vuorotellen menneessä ja myöhemmissä ajoissa etenevä kerronta pitää kirjan mielenkiintoisena.
January 20, 2020
90-luvun lama. Siitä ei toden totta ole kirjoitettu siitä näkökulmasta jonka itse parhaiten tunnen, kärsivän lapsen. Kirja oli saanut myös erittäin hyviä arvioita. Se olikin vaikuttava ja erilaiset yksityiskohdat saivat omat muistot heräämään. Kirjassa oli kuitenkin jotain ulkokohtaista ja luettelo- tai kouluainemaista jonka vuoksi tuntui kuin olisin leikkinyt paperinukeilla enkä todellisilla, verta ja lihaa olevilla ihmisillä. Juoni sinänsä oli taitavasti rakennettu ja yksityiskohdat olivat tarkkoja ja oikeita - ongelmat olivat tunnepuolen käsittelyssä vaikka selvästi yritystä siinä olikin. Tästä syystä hahmoihin ei voinut kiintyä tai syvästi ymmärtää miksi he toimivat niin kuin toimivat. Ja siis mun ahdistuksenkuvaus-benchmarkit joihin vertaan on vaikka Karl Ove Knausgård ja Herta Müller, mulle on tärkeää että tunnen kehollisesti sen mitä kirjailija tarkoittaa.
June 6, 2020
Olen kasarilapsi ja ysärinuori, ja minun sukupolvestani varmaan kaikki muistavat 1990-luvun laman jollain tavoin. Jos sen vaikutus ei näkynyt omassa perheessä suoraan, niin kierrätetyt koulukirjat ja yleinen ankea meininki saattaa olla mielessä.
Pidin tästä kirjasta niin ajankuvana kuin ihmiskuvauksena. Vaarla kirjoittaa Elinan ja Sandran ystävyydestä taiten, samoin Elinan perheestä. Teoksen aikajana ulottuu lama-ajasta aina vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin. Kovin ajankohtaisia nämä talousteemat ovat tietysti tälläkin hetkellä.
Pidin tästä kirjasta niin ajankuvana kuin ihmiskuvauksena. Vaarla kirjoittaa Elinan ja Sandran ystävyydestä taiten, samoin Elinan perheestä. Teoksen aikajana ulottuu lama-ajasta aina vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin. Kovin ajankohtaisia nämä talousteemat ovat tietysti tälläkin hetkellä.
October 16, 2019
Ei tässä varsinaisesti mitään vikaa ollut, mutta ei tämä oikein koskettanutkaan. Tasaisen ”ihan kiva” ja ”oikein mukava”. Aika ajoin tuli mieleen Kjell Westö, jolta yleensä olen tottunut lukemaan tällaisia sukupolviromaaneja.
July 6, 2020
Jos aiheena olisi ollut pelkkä 90-luvun lama, pisteitä olisi herunut vain 4/5. Sekin on paljon. Vaarla kertoo upeasti myös häpeästä ja yksinäisyydestä, köyhyydestä ja kaikesta siitä ulos kasvamisesta, hengittämään oppimisesta, ystävyydestä ja sen menettämisestä.
May 3, 2020
Hotkaisin Suvi Vaarlan Westendin parissa päivässä. Se on selkeästi kirjoitettu, toteavaan tyyliin etenevä tarina eräästä perheestä ja tyttären kasvamisesta sekä ystävyyden merkityksestä. Ajankuvana se on tarkka, lähenee jopa dokumentia.
Veikkaan, että 90-luvun lamasta kirjoitetaan vielä lisää kirjoja, ja Vaarlan kirjalle toivoisin erityisen paljon lukijoita nyt, kun korona syö maan taloutta. On hämmentävää ja hirveää lukea, miten yksin 80-luvun menestyjät, joista tuli 90-luvun häviäjiä, jätettiin. Toivottavasti nyt osataan toimia viisaammin.
Veikkaan, että 90-luvun lamasta kirjoitetaan vielä lisää kirjoja, ja Vaarlan kirjalle toivoisin erityisen paljon lukijoita nyt, kun korona syö maan taloutta. On hämmentävää ja hirveää lukea, miten yksin 80-luvun menestyjät, joista tuli 90-luvun häviäjiä, jätettiin. Toivottavasti nyt osataan toimia viisaammin.
February 24, 2020
Koskettava kuvaus lama-ajasta, epätoivosta ja sen vaikutuksista päähenkilön myöhempään elämään. Kuuntelin yhteen menoon koko kirjan ja pidin, mielenkiintoinen kirja.
June 5, 2020
Oikein hyvä ja realistinen kuvaus -90-luvun lamasta lapsen ja kasvavan nuoren silmin kuvattuna. Tavallaan myös kuvaus siitä, kuinka tausta, raha ja asuinympäristökin vaikuttavat elämäämme ja lastemme elämään. Tämä surullinen pala tuoreesta historiastamme sopi äänikirjana kuunneltavaksi. Tätä lukiessa mieleen hiipi ahdistus siitä, onko meneillään olevan korona-aallon seurauksena lama, jonka takia nuorempi sukupolvi saa kokea jotain vastaavaa?
April 17, 2020
Yleensä mikään fiktiotyyppinen kirja ei kiinnosta tai tunnu minusta tärkeältä pelkän aiheen takia. Nyt tuntui.
Tämä siksi, että Westend käsittelee suomalaisen yhteiskunnan -90-luvun lamaa. Siihen ongelmaan syyllinen löytyi Elinan isän tapaisista hyväuskoisista pankkien ja kulutusjuhlan höynäyttämistä yrittäjistä. Ja tätä sanoivat pankit - ei vain Suvi Vaarla.
Ja siihen ansaan langettiin, siitäpä ei ole juuri kirjoitettu, eikä tosiaankaan puhuttu. Eikä varsinkaan lapsen näkökulmasta. Mutta Suvi Vaarla kirjoittaa ja puhuu.
Westend ei ole mitään korkeakirjallisuutta. Se on kylmien faktojen luettelemista ja torjuttujen traumojen sivuuttamista.
Surullinen ja tärkeä ajankuva. Epäilen, että koronan jälkeisen talouskriisin jälkeen liiankin ajankohtainen.
Lisäksi Westend on ensimmäinen fiktio, jonka jälkeen olen tyytyväinen siihen, että kuuntelin sen äänikirjana. Miksi? Aihe esillä, mutta päähenkilö kieltäytyy sitä käsittelemästä henkilökohtaisesti -kirjallisuus toimi paremmin kuunneltuna. Kirjamuoto olisi kaivannut enemmän autofiktiota.
Tärkeä ajankuva ylipäätään. Kiitos Suvi Vaarla.
Tämä siksi, että Westend käsittelee suomalaisen yhteiskunnan -90-luvun lamaa. Siihen ongelmaan syyllinen löytyi Elinan isän tapaisista hyväuskoisista pankkien ja kulutusjuhlan höynäyttämistä yrittäjistä. Ja tätä sanoivat pankit - ei vain Suvi Vaarla.
Ja siihen ansaan langettiin, siitäpä ei ole juuri kirjoitettu, eikä tosiaankaan puhuttu. Eikä varsinkaan lapsen näkökulmasta. Mutta Suvi Vaarla kirjoittaa ja puhuu.
Westend ei ole mitään korkeakirjallisuutta. Se on kylmien faktojen luettelemista ja torjuttujen traumojen sivuuttamista.
Surullinen ja tärkeä ajankuva. Epäilen, että koronan jälkeisen talouskriisin jälkeen liiankin ajankohtainen.
Lisäksi Westend on ensimmäinen fiktio, jonka jälkeen olen tyytyväinen siihen, että kuuntelin sen äänikirjana. Miksi? Aihe esillä, mutta päähenkilö kieltäytyy sitä käsittelemästä henkilökohtaisesti -kirjallisuus toimi paremmin kuunneltuna. Kirjamuoto olisi kaivannut enemmän autofiktiota.
Tärkeä ajankuva ylipäätään. Kiitos Suvi Vaarla.
June 26, 2021
Tämä osui ja upposi Helsingissä kasvaneeseen ja aikuisiällä Westendin läheisyyteen muuttaneelle kolmekymppiselle, joka koki ensimmäisen konkurssin jo kymmenvuotiaana. Lama-aikaan olen toki itse ollut aivan pikkutyttö, mutta yrittäjäperheessä kasvaneena 90-luku on jättänyt jälkensä pysyvästi.
Rakastan lukea kirjoja, joissa kuljetaan kulmilla, jotka ovat minulle omasta elämästäni tuttuja. Tässä kirjassa kuljettiin toki Westendissä ja sen läheisyydessä Haukilahdessa, Matinkylässä ja Tapiolassa, mutta myös Helsingissä - lähinnä keskustan tuntumassa ja etu-Töölössä. Kirjan kuvaus laman runtelemasta perheestä joka ensin sai kaiken ja sitten menetti sen, oli niin käsinkosketeltavaa ja samastuttavaa, että sydäntä kouraisi.
Henkilökuvaus oli erinomaista niin päähenkilön, hänen perheensä kuin naapuriperheenkin osalta. Rikkauksia, rehentelyä, yksinäisyyttä, häpeää, alkoholismia, köyhyyttä, kulisseja - ja kuitenkin paljon hyvää, inhimillisyyttä ja pilkahdus toivoa. Tämä on hieno kasvutarina, joka toimi itselleni niin informatiivisena kuin terapeuttisenakin kokemuksensa.
Luin puoliksi e-kirjana ja puoliksi kuuntelin äänikirjana.
Rakastan lukea kirjoja, joissa kuljetaan kulmilla, jotka ovat minulle omasta elämästäni tuttuja. Tässä kirjassa kuljettiin toki Westendissä ja sen läheisyydessä Haukilahdessa, Matinkylässä ja Tapiolassa, mutta myös Helsingissä - lähinnä keskustan tuntumassa ja etu-Töölössä. Kirjan kuvaus laman runtelemasta perheestä joka ensin sai kaiken ja sitten menetti sen, oli niin käsinkosketeltavaa ja samastuttavaa, että sydäntä kouraisi.
Henkilökuvaus oli erinomaista niin päähenkilön, hänen perheensä kuin naapuriperheenkin osalta. Rikkauksia, rehentelyä, yksinäisyyttä, häpeää, alkoholismia, köyhyyttä, kulisseja - ja kuitenkin paljon hyvää, inhimillisyyttä ja pilkahdus toivoa. Tämä on hieno kasvutarina, joka toimi itselleni niin informatiivisena kuin terapeuttisenakin kokemuksensa.
Luin puoliksi e-kirjana ja puoliksi kuuntelin äänikirjana.
July 27, 2020
Koskettava ja hyvin samaistuttava ajankuva 90-luvun lamasta. Tästä ajasta ei ole kirjoitettu juurikaan, ihme kyllä. Vaarlan kuvaus lamasta ja sen kauaskantoisista vaikutuksista on hyvin tunnistettavaa ja totta. Vaikka lukija osaa arvata, miten perheen tragedia huipentuu, jännite ja tarinan imu kestävät loppuun asti.
October 22, 2019
Vihdoinkin kirja aiheesta, josta luulisi kirjoitettavan paljon enemmän, eli 90-luvun lamasta. Kirja piirtää tarinan yhdestä perheestä 1980-luvun kasvun vuosista 1990-luvun lamaan ja sieltä kohti 2000-lukua ja uudelle vuosituhannelle asti. Kertojana on 1970-luvun lopussa syntynyt Elina, joka kokee kasvun ja laskun lapsena ja teini-ikäisenä. Musta on mahtavaa, että vihdoin ja viimein aiheesta on kirjoitettu esille päässyt romaani.
Kirja on parhaimmillaan kuvatessaan 80- ja 90-luvun lapsuutta ja Elinan suhdetta niin isäänsä kuin myös naapurin vauraaseen perheeseen, jonka tytär Sandra on Elinan sydänystävä.
Kun 90-luvun alusta päästään kohti 2000-luvun taitetta, kirja muuttuu mielestäni epätasaisemmaksi ja sanalla sanoen aika tylsäksi. Aikuisen Elinan elämän kuvaus ei kiinnostanut minua juurikaan, eikä hänen kohtalonsa ja elämänsä tullut minua lähelle oikeastaan ollenkaan. Lamasta lapsena traumautunut on traumautunut aikuisenakin, se tuntuu olevan viesti, mutta en minä sitä oikeastaan juuri tuntenut. Elina muutenkin jäi minulle hahmona hieman vieraaksi. Mistä tämä hahmo tykkää? Mistä ei tykkää? En tiedä.
Vaarlan tyyli kirjoittaa kaikesta kuin kirjoittaisi muistelmia, siis muistellen ja vieläpä hieman jälkiviisaasti ja selitellen, ei myöskään ollut ihan minun makuuni. Tapahtumien kuvaus ja asettaminen politiikan ja yhteiskunnan muutoksiin oli minusta selittelevää. Pidän itse enemmän siitä että asioita ei selitetä vaan _näytetään_.
Yksityiskohtien tiputtelu mm. tuotenimien ja populaatikulttuurin nimien myötä on tällaisissa kirjoissa tapana, ja teen sitä varmasti itsekin (ja aina jos kirjoissa hahmo saa valita Fazerin parhaimmista karkin, suosikki on se jääkarhu, hei kamoon), mutta ehkä se on viime aikoina alkanut hieman ärsyttämään mua. Ehkä se vie jotkut nostalgiamatkalle, en tiedä.
Eli aihe ihan täydellinen, toteutus ihan kiva. Ei tässä juuri yllättymään päässyt.
Kirja on parhaimmillaan kuvatessaan 80- ja 90-luvun lapsuutta ja Elinan suhdetta niin isäänsä kuin myös naapurin vauraaseen perheeseen, jonka tytär Sandra on Elinan sydänystävä.
Kun 90-luvun alusta päästään kohti 2000-luvun taitetta, kirja muuttuu mielestäni epätasaisemmaksi ja sanalla sanoen aika tylsäksi. Aikuisen Elinan elämän kuvaus ei kiinnostanut minua juurikaan, eikä hänen kohtalonsa ja elämänsä tullut minua lähelle oikeastaan ollenkaan. Lamasta lapsena traumautunut on traumautunut aikuisenakin, se tuntuu olevan viesti, mutta en minä sitä oikeastaan juuri tuntenut. Elina muutenkin jäi minulle hahmona hieman vieraaksi. Mistä tämä hahmo tykkää? Mistä ei tykkää? En tiedä.
Vaarlan tyyli kirjoittaa kaikesta kuin kirjoittaisi muistelmia, siis muistellen ja vieläpä hieman jälkiviisaasti ja selitellen, ei myöskään ollut ihan minun makuuni. Tapahtumien kuvaus ja asettaminen politiikan ja yhteiskunnan muutoksiin oli minusta selittelevää. Pidän itse enemmän siitä että asioita ei selitetä vaan _näytetään_.
Yksityiskohtien tiputtelu mm. tuotenimien ja populaatikulttuurin nimien myötä on tällaisissa kirjoissa tapana, ja teen sitä varmasti itsekin (ja aina jos kirjoissa hahmo saa valita Fazerin parhaimmista karkin, suosikki on se jääkarhu, hei kamoon), mutta ehkä se on viime aikoina alkanut hieman ärsyttämään mua. Ehkä se vie jotkut nostalgiamatkalle, en tiedä.
Eli aihe ihan täydellinen, toteutus ihan kiva. Ei tässä juuri yllättymään päässyt.
October 20, 2019
Hieno, vahva romaani lamasta ja sen vaikutuksesta ihmiseen ja perheeseen. Päähenkilö Elina on yksinäisyydessään ja ulkopuolisuudessaan mieleenpainuva. Monet tarinan asiat ja sävyt herättävät omia muistoja ja luovat varmaan kuviteltujakin. Todella hyvä lukukokemus.
October 11, 2021
Laman nostalgisointia vai laman yksilöille aiheuttamien traumojen purkua? Vastaus on lukijan päässä, mutta hienosti molempia Suvi Vaarla kuvailee kirjassaan.
Päähenkilön elämää kuvataan 70-luvulta nykyhetkeen ja tapahtumia on paljon, niinkuin tietysti kaikkien elämien kulkuvuosina. Tapahtumia on paljon ja kirjailija toki loikkii menneisyyden ja nykyisyyden välillä, mutta hyvin selkeällä tavalla. Draamaa riittää, kuten jokaisessa elämässä.
Vaikka itse en lamaa kokenut näin traagisena ajanjaksona, niin on hyvä tuoda tätä moneen elämään syvästi vaikuttavaa ajanjaksoa myös kirjallisena tietoon. Enkä toisaalta 80-lukua yltäkylläisyyden aikana.
Paloheinä omana kasvuympäristönä ja kirjassa päähenkilön poikaystävän kotipaikkana hieman nauratti. Ei siellä nyt kaikille muuta kuin normaalia ollut, ei mökkejä eikä eikä veneitä.
Päähenkilön elämää kuvataan 70-luvulta nykyhetkeen ja tapahtumia on paljon, niinkuin tietysti kaikkien elämien kulkuvuosina. Tapahtumia on paljon ja kirjailija toki loikkii menneisyyden ja nykyisyyden välillä, mutta hyvin selkeällä tavalla. Draamaa riittää, kuten jokaisessa elämässä.
Vaikka itse en lamaa kokenut näin traagisena ajanjaksona, niin on hyvä tuoda tätä moneen elämään syvästi vaikuttavaa ajanjaksoa myös kirjallisena tietoon. Enkä toisaalta 80-lukua yltäkylläisyyden aikana.
Paloheinä omana kasvuympäristönä ja kirjassa päähenkilön poikaystävän kotipaikkana hieman nauratti. Ei siellä nyt kaikille muuta kuin normaalia ollut, ei mökkejä eikä eikä veneitä.
February 7, 2025
Umpimähkään kiireessä kirjaston hyllyltä napattu, yllättävän hyvä kirja! Hyvää ajankuvaa ja todentuntuiset hahmot, kiinnosti lukea heti samana iltana loppuun asti.
September 11, 2020
Elina elää lapsuusperheessään 1980-luvun nousukautta, jossa isän yritys menestyy ja perhe vaurastuu, ja sitten 1990-luvun alun laman, jossa kaikki romahtaa. Vanhempien ahdistus ja kaiken menettämisen luoma turvattomuus leimaavat vielä Elinan aikuisuuttakin. Vaarla kuvaa aihettaan uskottavasti ja mukaansatempaavasti. Synkkäsävyisen tarinan lopussa pilkahtaa valo.
January 31, 2021
Poikkeuksellisen koskettava ja harvinaisen tarkkanäköinen ajankuvaus aikakaudesta, jota ei toivoisi uudelleen elettäväksi.
Nousu, syöksy, ankeus, nousu.
Minä muistan.
Nousu, syöksy, ankeus, nousu.
Minä muistan.
December 30, 2021
Tein noin 1,5 v sitten päätöksen, etten lue enää suomalaisia romaaneja. Tämä kirja oli jäänyt roikkumaan ja oli hyvä muistutus miksi päädyin tähän periaatteeseen.
Westendin sinänsä erittäin kiinnostava ja koskettava tarina lamasta on sitä mitä suomalaiset romaanit IMO 9,8/10: suoraa kerrontaa vailla kuvausta, taustoitusta, sellaista vaivannäköä joka antaisi lukijan ymmärtää jotain itse vs. lehtitekstin omainen raportointi. Tuntuu kuin lukisin hyvän romaanin raakasynopsiksen. Ei sävyjä, moniselitteisyyttä, ristivaloa.
Sain joululahjaksi Saision Passion, jonka luen mutta muuten tämä oli nyt suomifiktion osalta nyt tässä.
Elämä lyhyt, kirjoja paljon, joten miksi en lukisi maailman parhaita piirikunnallisten sijaan.
Westendin sinänsä erittäin kiinnostava ja koskettava tarina lamasta on sitä mitä suomalaiset romaanit IMO 9,8/10: suoraa kerrontaa vailla kuvausta, taustoitusta, sellaista vaivannäköä joka antaisi lukijan ymmärtää jotain itse vs. lehtitekstin omainen raportointi. Tuntuu kuin lukisin hyvän romaanin raakasynopsiksen. Ei sävyjä, moniselitteisyyttä, ristivaloa.
Sain joululahjaksi Saision Passion, jonka luen mutta muuten tämä oli nyt suomifiktion osalta nyt tässä.
Elämä lyhyt, kirjoja paljon, joten miksi en lukisi maailman parhaita piirikunnallisten sijaan.
Read
August 9, 2020Nelikymppinen nainen muistelee eteläespoolaista lapsuutta, nousukautta ja lamaa, miten lapsuuden kokemukset vaikuttavat turvallisuudentunteeseen ja luottamukseen myöhemmin aikuisuudessa, ja miten keskeisessä roolissa talous on ihmiselämässä.
Tunnistin aikakauden ja lamakokemukset ja iloitsin lukea kotiseudustani, mutta minulle romaanista jäi puuttumaan tarinankerronnan imu. Aikamatkustavan rakenteensa takia kokonaisuus tuntui enemmän hajanaiselta kokoelmalta muistoja kuin eeppiseltä, hahmovetoiselta sukupolviromaanilta.
Tunnistin aikakauden ja lamakokemukset ja iloitsin lukea kotiseudustani, mutta minulle romaanista jäi puuttumaan tarinankerronnan imu. Aikamatkustavan rakenteensa takia kokonaisuus tuntui enemmän hajanaiselta kokoelmalta muistoja kuin eeppiseltä, hahmovetoiselta sukupolviromaanilta.
December 21, 2021
Tarina laman ikävistä vaikutuksista yhden tytön elämään. Takaumia lapsuudesta ja nuorta aikuisuutta, kaikkinensa ihan helposti paketoituna. Välillä liian ruusuista sekä korullista kieltä ja oli tässä kyllä sata sivua liikaa. Ihan jees, mutta ei mitään mullistavaa.
June 22, 2021
Ihana, kaunis ja samalla ankea ja ahdistava.
September 3, 2024
Hyvää ajankuvaa, lisäpisteet laskentatoimen kylteristä Ida Aalbergintiellä
March 29, 2020
Kelpo kirja. Olisin voinut antaa neljä tähteä, mutta juuri tänä korona-aikana Westendin alakuloinen tunnelma ei kirvoittanut enempään.
Hyvää ja tärkeää lähihistorian dokumentaatiota.
Hyvää ja tärkeää lähihistorian dokumentaatiota.
July 12, 2022
Miten onkaan, että tämä oli ensimmäisen lukemani kirja 90-luvun lamasta? Sen lukeminen ehdottomasti kannatti. Tarina oli arvattava, mutta kiinnostava ja ajatuksia herättävä. Suosittelen, vaikka kirja ei olekaan kieleltään, tai tarinan kulku itsessään, mitenkään poikkeuksellinen.
March 1, 2020
Hieno teos! Kirja kuvaa elämän raadollisuutta ja sitä, kuinka loppujen lopuksi me jokainen haluamme tulla hyväksytyiksi. Tämä on kaunis tarina ryysyistä rikkauksiin ja takaisin. Tämä on tarina itsetunnosta, köyhyydestä, sekä siitä, mikä on merkityksellistä ja mistä lähimmäisen arvo syntyy. Kirja lähtee hiukan hitaasti liikkeelle, ja paranee jatkuvasti loppua kohden. Tämä kuvaa hyvin ’90 -luvun lamaa yhden yrittäjäperheen näkökulmasta ja sitä häpeää, mitä talouden romahdus monissa aiheutti.
January 23, 2021
Koukuttavasti etenevä tarina yhden perheen elämästä 90-luvun laman aikana ja laman vaikutuksista hahmojen kohtaloihin.
March 17, 2020
Olen Westendin Elinan kanssa suunnilleen saman ikäinen, ja tykkäsin tästä aikakausiromaanina. Erityisesti 80-luvun lapsuuskuvaus ilahdutti tunnistettavuudellaan.
Mutta ei tämä kokonaisuutena oikein ollut minun kirjani, en halua yleensä lukea masentuakseni. Laman rikkomat ihmiskohtalot tuntuivat tietenkin kylmäävän ajankohtaisilta, mutta vielä enemmän kylmäsi taustalla koko ajan huokuva ajatus siitä, kuinka raha ja materia ovat onnellisuuden takeita.
Hyvin kirjoitettu, nopealukuinen tarina joka tapauksessa.
Mutta ei tämä kokonaisuutena oikein ollut minun kirjani, en halua yleensä lukea masentuakseni. Laman rikkomat ihmiskohtalot tuntuivat tietenkin kylmäävän ajankohtaisilta, mutta vielä enemmän kylmäsi taustalla koko ajan huokuva ajatus siitä, kuinka raha ja materia ovat onnellisuuden takeita.
Hyvin kirjoitettu, nopealukuinen tarina joka tapauksessa.
April 21, 2020
Koskettavaa ja mielenkiintoista, etenkin Espoolaiselle joka on syntynyt v 78
June 7, 2020
Westendin tarina on painostava. Alusta asti on tiedossa, kuinka tarina tulee päättymään. Huonosti.
Kyse on perheestä, jonka tarinan kertoo taloustieteilijätytär. Taloustiede on jatkuvasti läsnä. Lapsuutta, nuoruutta ja aikuisuutta mitataan rahassa. Siihen on syynä se, että isän nousukaudella aloittama liiketoiminta ja 1990-luvun alussa tekemä konkurssi määrittävät perheen elämää.
Kirjaa oli painostava lukea. Tunnistin monia lama-ajan kokeneiden ajattelumalleja. Maailman tapahtumat Berliinin muurin murtumisesta pieniin yksityiskohtiin, kuten Petz-karkkeihin, olivat tuttuja. Jotenkin kirja ei kuitenkaan onnistunut olemaan katharttinen, vaan ennemminkin tuskastuttava. Sen kertojanääni toi mieleeni masentuneen ihmisen, joka selaa Gloria-lehteä ja selostaa tapahtumat, joista kuvateksteissä vaietaan.
Ystävyys ja rakkaus jäävät rahahuolten varjoon. Vaikuttaa siltä, että kertoja menettää uskonsa niihin. Lapsuudenystävä Sandra hylkää hänet tärkeällä hetkellä eivätkä he enää koskaan löydä toisiaan. Ystävyys jää aika litteästi kuvatuksi, vaikka Sandra on keskeinen henkilö. Rakkaus vaikuttaa sitäkin tylsemmältä. Ikään kuin siinäkin olisi kyse vaihtokaupista.
Tässä romaanissa aihe, raha, nousee henkilöitä ja teemoja tärkeämmäksi. Lopputulos on väistämättä asetelmallinen. Luin teoksen loppuun lähinnä ajankuvan vuoksi.
Kyse on perheestä, jonka tarinan kertoo taloustieteilijätytär. Taloustiede on jatkuvasti läsnä. Lapsuutta, nuoruutta ja aikuisuutta mitataan rahassa. Siihen on syynä se, että isän nousukaudella aloittama liiketoiminta ja 1990-luvun alussa tekemä konkurssi määrittävät perheen elämää.
Kirjaa oli painostava lukea. Tunnistin monia lama-ajan kokeneiden ajattelumalleja. Maailman tapahtumat Berliinin muurin murtumisesta pieniin yksityiskohtiin, kuten Petz-karkkeihin, olivat tuttuja. Jotenkin kirja ei kuitenkaan onnistunut olemaan katharttinen, vaan ennemminkin tuskastuttava. Sen kertojanääni toi mieleeni masentuneen ihmisen, joka selaa Gloria-lehteä ja selostaa tapahtumat, joista kuvateksteissä vaietaan.
Ystävyys ja rakkaus jäävät rahahuolten varjoon. Vaikuttaa siltä, että kertoja menettää uskonsa niihin. Lapsuudenystävä Sandra hylkää hänet tärkeällä hetkellä eivätkä he enää koskaan löydä toisiaan. Ystävyys jää aika litteästi kuvatuksi, vaikka Sandra on keskeinen henkilö. Rakkaus vaikuttaa sitäkin tylsemmältä. Ikään kuin siinäkin olisi kyse vaihtokaupista.
Tässä romaanissa aihe, raha, nousee henkilöitä ja teemoja tärkeämmäksi. Lopputulos on väistämättä asetelmallinen. Luin teoksen loppuun lähinnä ajankuvan vuoksi.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Displaying 1 - 30 of 118 reviews