Katkeaako pinna? Saako lapsi kilarit, tai repiikö hän pelihousunsa? Kiukku on yksi perustunteista ja osa jokaisen ihmisen elämää. Jotkut kiukuttelevat miedosti, vaikkapa kulmaa kurtistamalla, toiset taas antavat raivon näkyä ja kuulua.
Kiukulla on tärkeä tehtävä, sillä se auttaa puolustamaan itseä. Vahvojen tunteiden kanssa pärjääminen vaatii kuitenkin harjoittelua. Aggressiokasvatuksen tavoitteena on opettaa lapselle vaikeiden tunteiden hallintaa ja aggression rakentavaa purkamista.
Tässä kirjassa kerrotaan tunnesäätelytaitojen kehittymisestä ja tukemisesta sekä käydään läpi väkivaltaista käytöstä selittäviä tekijöitä. Teoksessa annetaan myös paljon käytännön keinoja lasten ja nuorten vihanhallintataitojen edistämiseksi.
Tää kirja on kuin myötätuntoinen ystävä, luottamusta herättävä asiantuntija, rakastava vanhempi. Lempeä, fiksu, jämäkkä mutta joustava, inhimillinen. Tää sai mut innostumaan, itkemään, havahtumaan, rauhoittumaan, (uudelleen)oivaltamaan.
Ketään ei syytellä tai osoitella, ei ole kiire minnekään eikä tässä pyritä mihinkään pikaratkaisuihin. Sekä lasta että aikuista katsotaan ymmärtävästi ja sallivasti, ei tungeta mihinkään muotteihin tai diagnooseihin tai laatikoihin. Kuvataan ja selitetään selkeästi ja ytimekkäästi asioiden (ihmisen kehityspsykologian, tunnesäätelyn yms.) taustoja ja teoriaa, tarjotaan konkreettisia, tarpeeksi mutkattomia ja helposti lähestyttäviä keinoja lähteä purkamaan hankalia toimintamalleja ja noidankehiä.
Tätä lukiessa tuli olo, että "tämä kirja on mun puolella", "tää pitää lapsen puolia". Että tää on "kaikkien puolella".
Valtavan helpottava luku- ja oppimiskokemus tällaiselle äärimmäisen herkästi syyllistyvälle.
Vaikka kaikkiin kysymyksiin, tilanteisiin tai erityistapauksiin en saanutkaan vastauksia, ja vaikka merkittävä osa sisällöstä oli enemmän (erittäin tervetullutta) muistutusta kuin täysin uutta asiaa, sain tästä todella paljon irti. Ja vaikka päähuomio kirjassa on lasten aggressiokasvatuksessa, osasta tän sisällöstä voi yhtä hyvin lukea esimerkiksi tunnetaitoja itselleen.
Pääsin sivulle 191 ennen kuin teos piti palauttaa kirjastoon. Alun kuvaus aggressiosta yleisesti oli hieman puuduttavaa, mutta sen jälkeen kirjassa oli ihan hyviä muistutuksia. Mm. Tunteiden validointi, kiroilu ja kiukun rauhoittaminen, jumiutuminen, vihanhallinta ja joustaminen, kehuminen ja palkitseminen sekä syy-seuraussuhteen käsittely.
Aggressiivisen lapsen vanhemmalle hyvä tietokirja. Ensimmäiset 60 sivua osui ja upposi ja itkin loppuillan. Sen jälkeen tuli hyvä vinkkejä aggressiivisen lapsen kanssa elämiseen ja tilanteiden hoitamiseen.