Periaatteessa kiinnostava johtamiskirja, jossa tartutaan organisaatioissa monesti vaiettuun asiaan, pelkoon. Odotin paljon, mutta odotukset eivät aivan täyttyneet, sillä en oikein saanut kiinni siitä, mikä oli kirjan pääasiallinen teesi.
Kirjassa käsitellään pelkoa monelta kantilta: sekä yksittäisen työntekijän että esihenkilön tunteena että organisaation kulttuurisena ominaisuutena. Siinä missä yksilön pelko on luonnollista ja väistämätöntä ja se tulee kääntää yksilön voimavaraksi eikä lamaannuttavaksi tekijäksi, ja tämä onnistuu itsetuntemuksen kautta. Organisaationtason pelko puolestaan luo tehottomuutta ja alisuoriutumista, kun yksilöiden aika menee muuhun kuin itse työn tekemiseen.
Näin ymmärsin kirjan viestin, mutta aika paljon tämän ympärille oli kehrätty kaikkea muuta johtamisjargonia. Kirjan ensimmäinen osa pelkäämisestä oli jopa ahdistavaa luettavaa kun pelon kokemuksia ruodittiin yksityiskohtaisesti läpi, mutta ehkä se kertoo enemmän minusta kuin kirjasta? Joka tapauksessa pidin kirjaa tarpeettoman sekavana kokonaisuutena.
Ei ehkä parasta lomalukemista. Tosin hyvä opus johtajille ja sellaisiksi haluaville. Viimeinen kappale käsitteli varsinaisesti pelkoa ja sen olisi toivonut olevan suurempi rooli kirjassa.