Helsinki Underground

by Jani Saxell

HUOMISEN HURMAA JA EILISEN NOSTALGIAA 2040-LUVUN HELSINGISSÄ

Kun syksyllä 2047 Helsingin Kalasatamassa alkaa kadota ihmisiä, Verna ja hänen ystävänsä Emppu ja Paloma ryhtyvät tutkimaan tapauksia.

Lammassaareen leiriytyneet vanhauskoiset herättävät epäilyksiä, mutta jäljet johtavat myös läheisen keinosaaren erityistalousalueelle ja Östersundomin Muinaismetsään.

Kaduille alkaa ilmestyä hahmoja menneisyydestä, ja tuntuu kuin koko kaupunki olisi mennyt sekaisin: verisen kevään 1918 Sörnäistenkaupunki on herännyt eloon, ja Madame Tupun salongissa kohtaavat kieltolain aikaiset merkkihenkilöt.

Genres: Fiction

587 pages, Paperback

First published February 1, 2020

Reviews

[Leila P · Rating 3 out of 5]

Tämä oli haastavaa luettavaa rönsyilevän tyylinsä vuoksi, mutta oli kuitenkin kiehtova sekoitus tulevaisuutta ja menneisyyttä. Ei-helsinkiläisenä arvostin sitä että kirjassa oli kartta!

[Sini Helminen · Rating 4 out of 5]

Jani Saxellin Helsinki Underground on hengästyttävä kudelma Helsingin myyttisestä muinaisuudesta, historiallisesta menneisyydestä ja futuristisesta lähitulevaisuudesta. Romaani sijoittuu 2040-luvulle, mutta menneisyyden aaveet kirjaimellisesti kummittelevat kaduilla ja kuoleman ja elämän rajaviivat ovat hämärtyneet. Teini-ikäinen Verna asuu tyttökaveriporukkansa kanssa huipputeknisessä Kalasatamassa, jonka naapurissa Lammassaaressa vaeltavat muinaisuskovaiset teknologiankieltäjät. Ihmisiä katoaa, ja kun joukossa on myös Vernan entinen ystävä ja exä, tyttöporukka päättää aloittaa tutkimukset.

Helsinki Underground aloittaa sarjan, joka sukeltaa Helsingin historiaan ja sieluun. Vernan tarinan rinnalla pääsemme herkullisesti seuraamaan, kuinka Eino Leino ilmestyy 2040-luvun ratikkaan ja miten kohtalot eri aikakausilta lomittuvat toisiinsa. Muinaisusko, sisällissota, kieltolaki, lähitulevaisuus: kaikki törmäilee ja kietoutuu lopulta toisiinsa. Romaani vaatiikin lukijaltaan keskittymiskykyä, ennen kuin irrallisilta vaikuttavat tapahtuvat kytkeytyvät yhteen.

Saxell kirjoittaa herkkävireisesti ja yhdistelee taitavasti mytologiaa, politiikkaa ja lähitulevaisuuden ennusteita. Lopullista arviota on kuitenkaan vaikea antaa, ennen kuin pääsee lukemaan myös jatkon. Massiivinen kokonaisuus tuntui ensi alkuun ylimitoitetulta, mutta näin kunnianhimoiselle aatteiden ja aikakausien verkolle lyhyempi mitta olisi todennäköisesti tehnyt hallaa. Romaanin loppuun on myös kiinnostavasti lisätty näkyville kirjailijan käyttämiä lähteitä.

Arvio löytyy myös blogista Siniset helmet: https://sinisethelmet.wordpress.com/2...

[Kaisa Ranta]

Piristävän räiskyvä scifi-fantasiaseikkailu Helsingistä vuonna 2047 - ja myös mm. sisällissodan ja kieltolain vuosilta. Ideoita kirjassa on useammankin tarpeiksi, ja tarina onkin ilmeisesti saamassa myöhemmin jatkoa. Maistunee erityisesti Helsinkiä rakastaville, toisaalta toivottavasti auttaa Helsinkiä tuntemattomiakin ymmärtämään, miten kiinnostava kaupunki tää on.

Heikompia tai mielipiteitä jakavia puolia ehkä ajoittain turhankin kaahaava meno, jotkin kielelliset ratkaisut ärsytti myös joskus. Tulevaisuuskuvauksessa toisinaan huvitti tietyt pikkuseikat, joista kirjoitusaika (ilmestynyt helmikuussa 2020 eli sitä ennen siis) kuulsi vähän läpi. (Ei niin etteikö esim. Katri Kulmunilla voisi olla merkittävää poliittista asemaa v. 2047, mutta just nyt ei taas tunnu todennäköiseltä - nopea on reaalimaailma toisinaan!)

[Elina Mäkitalo · Rating 3 out of 5]

En oikein tiedä, mitä mieltä olen kirjasta tai siitä pidinkö tästä vai en. Toisaalta pidin, toisaalta en. Ideana tämä oli hyvä mutta... en tiedä onnistuttiinko siinä ihan täysin. Kirjassa kikkaillaan sanoilla, hieman liikaakin ja tekemällä tehdyn oloisesti. Jossain määrin tarinaa haittasi se ei niin olennainen asia. Sekä se että tuo kikkailu jätti itse tarinaa tai juonta sivuosaan ja välillä mietti mikä tässäkin on pointtina. Lopun tapahtumat ja tärkeätkin kohdat jäivät jossain määrin laimeiksi ja selvitystyötäkin oli jokseenkin vähän. Pidin kuitenkin eri tasoista, haamuista ja tulevaisuuden kuvauksesta.

Kirjan laitan Helmet- haasteessa kohtaan numero 44. Kirjan nimessä on kaupungin nimi.

[Ronja · Rating 5 out of 5]

Helsinki Underground on Jani Saxellin uusin romaani. Se sijoittuu 2040-luvun Helsinkiin, joka tuntuu yhtä aikaa kovin tutulta ja samalla kummallisen vieraalta. Monet nyt uudet asiat kuten kauppakeskus Redi ovat vanhoja juttuja tarinan ihmisille, ja uudet tekniset laitteet arkipäivää.

Tarinan päähenkilöinä ovat 18-vuotiaat Verna, Emppu ja Paloma, jotka tutkivat katoamisia. Koska historia on aina läsnä, 1900-luvun alun Sörnäistenkaupungin kumousrunoilija Valtteri ja hänen vaimonsa tulevat antamaan ohjeita, samoin myös Birk satojen vuosien takaa. 2020-luvun lukija miettii, onko mikään muuttunut.

Saxellin punoma tarina on mosaiikki ja suoltaa erilaisia detaljeja ja faktoja. Sisällissodan aikaisen Helsingin kuvaus on pysäyttävä. Jossain vaiheessa mietin, pysyykö kokonaisuus kasassa. Kyllä se pysyy, vieläpä tavalla joka jättää tarinan mieleen useiksi päiviksi kirjan loppumisen jälkeen.

[Eija Toiviala · Rating 4 out of 5]

Laaja kirja, jonka osaset pysyvät lujasti kiinni toisiinsa. Itse huomasin, että oli kiire lukea kirjaa, se piti otteessaan. Päähenkilöt olivat nuoria 18-vuotiaita, mutta minun 50-vuotiaan oli helppo seurata heidän tarinaansa. Tulevaisuuden maailma oli mielenkiintoinen ja kertomisen tapa oli hyvä, tarinassa pysyi hyvin kiinni.

Voin suositella kirjaa luettavaksi, hyvä lukuromaani.

[Maarit · Rating 3 out of 5]

Tarina oli aluksi todella mielenkiintoinen, erityisesti historialliset osiot olivat hyvinkin kiinnostavia, mutta kirjan rytmittäminen olisi ehkä kaivannut hiomista. Paikoin kirjassa esiintyi tyhjäkäyntiä, jonka aikana ei oikein tuntunut tapahtuvan mitään ihmettelyä kummempaa, kun taas paikoin actionia oli niin paljon kerralla, että kaikessa ei tahtonut pysyä mukana.

Tulevaisuuden Helsingin yhdistäminen menneisyyden Helsinkiin oli tehty hyvin ja historiallisia hahmoja kirjassa oli runsaasti, keksittyjä ja ihan oikeitakin, kaikkia en tosin nimestä tunnistanut. Päähenkilöt olivat ongelmineen ehkä vähän liian övereitä, mutta kuitenkin sen verran inhimillisiä, että heistä piti jollain tasolla.

Loppupeleissä kirjaa olisi ehkä voinut tiivistää noin sadalla sivulla ilman tarinan kärsimistä, koska paikka paikoin tarinassa oli joitain lievästi itseään toistavia elementtejä. 3 tähteä pitkällisen luku-urakan päätteeksi.

[Pipsa · Rating 5 out of 5]

Saxell omaa läkähdyttävän määrän historiantietämystä henkilöhistorioista yleiseen aikakausituntemukseen. Miten fakta ja fiktio sulavasti kietoutuu toisiinsa on todella sulavaa. Teksti kulkee hevosrattailla ja ilmalaudoilla puikkelehtien menneen ja tulevan tiloissa sujuvin ja runollisin sanakääntein. Rytmi kulkee kuin juna ja teos nautinnollinen lukukokemus.