Ei ole helppoa olla tytär, jonka äiti on tulinen tasa-arvon puolesta taistelija, maan ensimmäinen naistoimittaja ja voimakkaita tunteita herättävä näytelmäkirjailija. Aikansa paheksuttu julkkis.
On vuosi 1880. Canthin perhe on muuttanut Jyväskylästä Kuopioon isän äkillisen kuoleman johdosta. Minna Canthista on tullut seitsemän lapsen yksinhuoltaja. Kuopio tuntuu Ellistä aluksi tyrmistyttävän erilaiselta kuin Jyväskylä, murretta myöten. Ja kun äiti on Minna Canth, luvassa ei ole tasaista elämää!
Finland-palkittu kirjailija Raili Mikkanen tarttuu uuteen näkökulmaan: kertojana on Elli, yksi Canthin seitsemästä lapsesta. Hänen elämäänsä seurataan 12-vuotiaasta nuoresta aikuiseksi.
VTM Raili Mikkanen on Helsingissä asuva kirjailija ja toimittaja, joka on kirjoittanut yli 60 teosta. Näiden lisäksi hän on kirjoittanut useita tv-käsikirjoituksia ja laulujen sanoituksia. Mikkasen tuotanto käsittää niin lapsille, nuorille kuin aikuisille suunnattua kirjallisuutta. Viime vuosina Mikkasen tuotanto on painottunut historiallisiin nuorten ja aikuisten romaaneihin.
Mikkanen on erittäin palkittu kirjailija. Vuonna 2001 Mikkanen voitti Topelius palkinnon lastenkirjallaan Aavikoiden seikkailija, lisäksi hän on ollut saman palkinnon ehdokas 2008 kirjalla Pähkinäpuinen lipas. Hän voitti Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2002 Aino Kallaksen nuoruudesta kertovalla kirjallaan Ei ole minulle suvannot. Vuonna 2011 Suomen Tietokirjailijat ry palkitsi Raili Mikkasen Tietopöllö-palkinnolla tunnustukseksi korkeatasoisesta lasten ja nuorten tietokirjatuotannosta. Vuonna 2012 Mikkanen sai kirjallaan Suomen lasten linnakirja Anni Swan-mitalin.
Raili Mikkanen on rakastetun Histamiini-hevosen luoja. Histamiini-hahmo on mm. esiintynyt pääosassa 80-luvulla Yleisradion joulukalenteri-ohjelmassa kahtena eri vuotena ja Mikkasen tuotannossa on lukuisia Histamiini-kirjoja.
Rouva C:n myötä herännyt kiinnostukseni Minna Canthiin sai ihanaa jatkoa tästä kirjasta, joka tuntuu kuin olisi suoraan kirjoitettu jatko-osaksi Rouva C:lle. Historian henkilöistä fiktion muotoon kirjoitetut kirjat herättelevät omaa kiinnostustani ihan eri tavalla kuin tavalliset historian kirjat.
Minna Canthin ja hänen tyttäriensä ajoista yhteiskunnan oikeudenmukaisuus ja naisen asema ovat kohentuneet, mutta toisaalta harmittaa, että osa Minnan aloittamista taisteluista jatkuu yhä. Edelleen naiset, jotka rohkenevat julkisesti kertoa mielipiteitään ja vaatia tasa-arvoista paikkaansa maailmassa, kokevat vähättelyä ja kiusaamista.
Huippua, että tällaisia kirjoja kirjoitetaan nuorille!
Viihdyttävä kirja, vaikka tuskin jää pitkäksi aikaa mieleen. Pidän enemmänkin kunnon toiminnasta, jota tässä ei oikeastaan ollut. Myöskään 1800-luku ei kiehdo ja tämä taitaa olla nuoremmille suunnattu.
Kirja ottaa inspiraatiota tyttökirjallisuudesta, mutta vuonna 2019 ilmestyneeksi kirjaksi sen kieli on auttamattoman tätimäistä, jopa minun mittapuullani. Se ei välttämättä vetoa nuoriin lukijoihin. Kirjassa ei myöskään ole vahvaa vetävää juonta, vaan tapahtumat putkahtelevat esiin kirjan edetessä.
Raili Mikkasen Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää kertoo Canthin perheen elämästä vuodesta 1880 lähtien. Elli on kirjan päähenkilö, mutta muutkin perheenjäsenet tulevat tutuiksi kirjan kuvioissa. Minna Canth olisi halunnut tyttöjen saavan samaa opetusta kuin pojat, mutta se ei vielä tuohon aikaan onnistunut, sillä ensin olisi pitänyt muuttaa lait. Tytöt aloittivat koulunsa Kuopion suomalaisessa tyttökoulussa.
Minna Canth herätti huomiota aina ja juorut lensivät. Uudenaikainen, modernisti ajatteleva tulisieluinen kirjailija astui vanhoillisten miesten ja pappien varpaille monet monituiset kerrat. Lapset oikein pyysivät, että äiti kirjoittaisi hellemmin ja onnellisia loppuja, mutta Minna Canth oli tinkimätön, sillä hän otti naisten ja köyhien asioista selvää, toisin kuin vanhoilliset johtavissa asemissa olevat miehet. Kirjasta nousi vahvasti esille suurnainen, joka heilutti lippua meille naisille ja kannusti tasa-arvoiseen elämään miesten rinnalla.
Upea teos kertoo ihanasta kaimastani Minna Canthista kaiken sen, minkä Rouva C. jättää sanomatta. Kaiken kiinnostavan ja sen, mitä tapahtui Kuopiossa. Millainen Minna Canth oikeasti oli? Millaista oli kasvaa yhdessä Suomen tunnetuimmista kultturikodeista - tulisieluisen, pelottoman naisen tyttärenä? Vaikka kyseessä on nuortenkirja, todellakin suosittelen ehdottomasti ja aivan erityisesti myös aikuisille! Jos Rouva C.:stä jäi mielestäsi uupumaan jotain, lue tämä kirja. Kirjassa tuodaan hyvin esiin myös Canthin teosten vastaaotto ja aikalaiskritiikki hänen tytärtensä kokemana.
Elämä Minna Canthin tyttärenä on innoittavaa, haastavaa ja välillä ihan suoraan karmeaakin. Kun äiti on entinen opettaja, nykyinen kauppias ja näytelmäkirjailija, kirjallisten piirien pyörittäjä ja armoton naisasianainen, joutuvat lapsetkin huomion keskipisteeksi. Mitä, jos itse haluaisit vain olla ihan tavallinen - opiskella ja suunnitella varovasti tulevaisuutta, käydä kesäisin maalla ja ihastua? Löytyykö Minnan lapsille tilaa olla oma itsensä?
Minnasta näytetään Mikkasen kirjassa hiukan erilainen puoli, lisänä mehevää ajankuvaa ja vähän juorujakin.
Kiinnostava kuvaus siitä, millaista kenties on ollut elämä kohua herättävän tasa-arvon ajajan taloudessa. Välillä Canthien koti täyttyi onnittelukorteista ja kulttuurivieraista, välillä särkyneestä ikkunalasista.
Melko lyhyessä kirjassa onnistuttiin tuomaan esiin elämän tarjoamien mahdollisuuksien eroja sekä sukupuolten että jonkin verran myös yhteiskuntaluokkien välillä. Historiallinen ympäristö oli hienosti rakennettu, mutta varsinkin teoksen alkupuolella teksti oli jotenkin liian pintapuolista ja selostavaa. Vasta loppupuolella sain kunnolla otteen esimerkiksi päähenkilö Ellistä.
Viihdyttävä kirja vaikka ei sen isompia ajatuksia herätäkkään. Hyllyssä odottaa vielä Rouva C. Mielenkiinnolla odotan mitä siinä kerrotaan Minna Cantin elämästä. Tämä sopii hyvin aikuisille, vaikka on nuortenkirjaksi luokiteltu.
Tämä kirja todella pistää miettimään naisten asemaa yhteiskunnassa nyt ja ennen. Vasta hetki sitten ihmiset paheksuivat naisten lisääntynyttä työssäkäyntiä ja pitivät ideaa sukupuolten välisestä tasa-arvosta vastenmielisenä. Viimeisen sadan vuoden aikana Suomi on päässyt hurjasti eteenpäin, mitä tulee sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Kuitenkin, asia joka alkaa olla yhä enemmän itsestäänselvyys Suomessa, ei ole itsestäänselvyys eikä mikään monissa muissa maissa ja kulttuureissa. Edelleen lukuisia tyttöjä naitetaan vasten tahtoaan, käytetään hyväksi ja jopa myydään.
Mikkanen ei ole kehittänyt tarinalle mitään vahvaa juonta, vaan keskiössä on hahmot ja heidän ongelmansa, elämänsä ja ajatuksensa. Joillekin se on selvästi ollut hieman latistava tekijä, mutta itse pidin siitä. En aikaisemmin ole tiennyt paljoakaan Minna Canthista, ja tämä kirja - vaikka fiktiota onkin - avasi minulle hänen maailmaansa valtavasti.
Kirjan sanoma on selvä: elä täysillä! Älä jää jumiin muiden mielipiteisiin tai odotuksiin, olit sitten nainen tai mies tai jotakin muuta. Elä miten elät, kunhan elät juuri niin kuin haluat; kunhan et elä nukkuvaa puolikuollutta elämää!
_________________________________________ En tiedä ansaitseeko tämä ihan näin korkean arvion, mutta yritän antaa vähän hellemmällä kädellä viittä ja neljää tähteä 👉🏽👈🏽
Minna Canth on Suomen historian suurnaisia ja feministi-idoli, joten oli mielenkiintoista lukea, tai oikeastaan kuunnella äänikirjana, tämä fiktiivinen teos, jonka kertojana toimi Minnan toiseksi vanhin lapsi, Elli. Tämä on myös viehättävä ajankuvaus 1800-luvun Suomesta, mutta pakko sanoa, että kirjoitustyyli ei iskenyt minuun. Tätä markkinoidaan nuorten kirjana, mutta Yle Suomessa pyörivän Entisten nuorten sävellahjaa mukaillen, tämänkin kohdeyleisö tuntuu olevan pikemminkin entiset nuoret. Tuntui vähän siltä kuin olisi kuunnellut 50+ tädin nuoruusmuistelointia, ei teinityttöä. Tietysti ajat olivat erit ja 1800-luvun teinit erilaisia kuin 2000-luvun teinit, mutta vähän epäilen, että mahtaisiko tämä kiinnostaa nykyajan teinejä, kun tällainen 30+ ihminenkin meinasi tuskastua kirjan tyyliin. Ihan kiva kirja, mutta ei oikein herättänyt muita tunteita kuin pettymyksen tunteen. Minna Canthista ja Minna Canthin kirjoja kyllä lukisi mielellään enemmänkin. 2,5 tähteä.
This was an interesting book, easy to read and offering fascinating glimpses into the past and into Minna Canth's works and struggles.
It was full of wonderful quotes, such as "Valmista latua on jokainen valmis hiihtämään, eikä tulee edes ajatelleeksi että pienen uuden ladun avaamisen vaivan jälkeen voisi nähdä aivan uusia maisemia" [Everyone is willing to ski along a ready made track and won't even consider that for the small effort of opening a new track you get to see all new landscapes.]
But it was also very episodic, offering small segments of Elli's life without any trace of plot or importance. Occasionally it was all about Elli, then about her sister whose wedding we in turn skipped entirely. Hence, there was no point in rooting for a character, or even care for them and if I hadn't read this book for a challenge I might not have found a good enough reason to finish it.
Tänään 22.2.2022 sain loppuun kirjan nimeltä Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää. Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää oli mielestäni hyvä, ihana, hauska, mukava,mielenkiintoinen ja koukuttava kirja, vaikka kirjassa oli pieni painovirhe. Luin Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää tammikuussa selkona ja nyt sitten ei selkona. Lukiessani kirjaa nimeltä Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää minulle tuli sellainen tunne että Elli oli samanlainen kuin Syrjästäkatsojan tarinoita sarjan Ida eli sinnikäs ja sisukas nainen. Minulle tuli todella erittäin oikein hyvä mieli. 😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤ 😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤ 😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤ 😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜
Minna Canthiin lapsikatraan elämään sijoittuva kirja kuvaa hienosti nuoruuden kasvamista. 1800-luvun lopun Kuopiota ja sen aikaista yhteiskunnallista tilaa kuvataan samalla taidokkaasti. Rakastin tätä! Minna Canth on yksi suurimmista esi-kuvistani, mikä voi tietenkin vaikuttaa asiaan, mutta kasvun ja kipuilun kuvaus tässä on ihanan suoraa, joten vaikka Canth ei olisikaan tuttu niin kehotan ehdottomasti lukemaan tämän! Oon itse lukenut tämän jo kolme kertaa ja lukukokemus on silti ollut aina yhtä lämmin! Tää on kirja joka ottaa syliin ja päästä lukijan välittämistä arkea huokuvaan maailmaan. Mun top2-kirja tällä hetkellä! 🤎
Tämä oli todella mielenkiintoista kuunneltavaa/luettavaa. Juoni ei tässä selvästikään ole pääasiassa ja kirja keskittyykin kuvailemaan ihan tavallista (tai niin tavallista kuin Canthin perheellä oli mahdollista) arkea ja elämää 1880-luvun Kuopiossa. Kirja on sympaattinen ja vaikuttava sekä sisältää paljon elämänviisauksia ja tarkkanäköisiä pohdintoja. Kerronta on hyvin erilaista mihin olen tottunut eikä se alkuun oikein napannut. Se kuitenkin tuo kirjaan leppoisan ja juuri 1800-luvulle sopivan tunnelman.
Tykkäsin paljon miljööstä ja historiallisesta puolesta. Itse päähenkilön elämä jäi vähän laimeaksi, mutta sen korvasi hyvin Minna Canthista kertominen. Pääsin tosi helposti mukaan 1800-luvun lopun Kuopioon ja elämään siellä.
Toimi tähän hetkeen, viemään ajatukset muualle. On aina hauska lukea ihmisistä, jotka todistettavasti on olleet olemassa, joiden tarinasta tiedetään faktat, mutta tunteet, ajatukset ja vaikuttimet on usein kirjailijan itsensä päätettävissä.
Helmet- lukuhaasteessa menee joko kohtaan 11. kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa (päähenkilön äiti on Minna Canth, voiko muuta odottaakaan?), 43. kirja seuraa lapsen kasvua aikuiseksi tai 45. kirjan nimessä on kieltosana.