Lumoava seikkailusarja laajenee uudelle mantereelle, missä rakkaus leimahtaa viikinkinaisen ja tuntemattoman soturin välillä.
Erik Punaisen äpärätytär Freydis on kyllästynyt jäämään velipuolensa Leif Erikssonin varjoon. Hän lähtee uskaliaalle matkalle kohti salaperäistä Viinimaata. Purjehduksella retkikunta kohtaa merijäitä murskaavia valaita, myyttisiä villahärkiä ja suuria valkoisia susia.
Perillä odottaa vielä suurempi haaste, kun Freydis tapaa poikkeuksellisen vahvan soturin, joka ei kavahda viikinkinaisen ylpeyttä. Kunnia ja tunteet kamppailevat Freydisin sisällä. Voiko Viinimaan viikinkien itseoikeutettu kuningatar vaihtaa leiriä ja kääntyä vieraan heimon puolelle?
Johanna Valkama is a Finnish author writing historical novels from the Nordic Viking Age and Renaissance era. ___
Valkama kirjoittaa Pohjolan viikinkiaikaan ja renessanssiin sijoittuvia historiallisia romaaneja, joita värittävät taianomainen pohjoisen luonnon kuvaus, vanhojen kaupunkien tunnelma sekä suomalainen ja skandinaavinen mytologia. Yritetteliäiden naisten ja perheiden selviytymistarinat ovat lähellä kirjailijan sydäntä.
Johanna Valkaman (Otava, 2019) Jäävuonon ruusu jatkaa Metsän ja meren suku-sarjaa. Uusimmassa osassa seikkaillaan Erik Punaisen tyttären Freydisin mukana Vihermaasta Viinimaahan ja törmätään alkuperäisasukkaisiin. Tarina ei suoraan jatka Itämeren Aurin suvun tarinaa, mutta heidät mainitaan.
Johanna Valkama’s (Otava, 2019) Jäävuonon ruusu continues the Metsän and meren suku-series. In the newest book we follow Erik Punainen’s daughter Freydis’ adventure from Greenland to Wineland and we see some native people too. The story does not directly follow Itämeren Auri’s family story, but she is mentioned.
Väkisin tehdyn oloinen, monella tapahtumalla ei tuntunut olevan mitään funktiota, välillä aika liikkui todella hitaasti ja välillä todella nopeasti. Pääparin välinen suhde oli käytännössä yksi pano jonka perusteella sitten päädyttiin pariksi. Freydis oli rasittava alusta asti, ja vaikka odotin (ja toivoin) henkistä kasvua, sitä ei ollut. Verrattuna sarjan muihin kirjoihin tämä oli sysihuono. 2/5 koska olen lukenut huonompiakin, niin en tälle ihan ykköstä siksi anna. Taustatyö kirjaa varten oli hyvin tehty, jos ei muuta.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Jes! Vihdoinkin ekan osan tasoista kerrontaa! Oli pelkästään virkistävää että tämä oli itsenäisempi tarina kuin nuo aiemmat, uusine henkilöhahmoineen. Hieman olisin ehkä kaivannut lisää syvyyttä joihinkin tapahtumiin, mutta joka tapauksessa todella viihdyttävä kirja. Ja erityiskiitokset siitä miten Freydisin raskauden jälkiseuraamukset hoidettiin 😅
Jäävuonon Ruusu kirjan päähenkilönä on Erik Punaisen äpärätytär Freydís, joka on läpeensä kyllästynyt jäämään velipuolensa Leifin varjoon. Freydís käyttäytyy suurimmanosan ajasta kuin mies tai ainakin kuten itseoikeutettu kuningatar - kyllähän Erik Punaisen tytär on oikeutettu tietynlaiseen käytökseen!
Leif Eriksson on käynyt kaukaisella Viininmaalla, jonne isänsä Erik ei Freydísiä päästänyt ensimmäiselle purjehdusmatkalle. Freydís saa käännettyä isänsä pään muuten kelvottoman aviomiehensä Yksisilmän kautta ja punapäinen kuningatar on varma siitä, että matka tuottaa hänelle mainetta ja kunniaa.
Metsän ja meren suku -sarjaa on ollut koukuttava lukea. Muinaisen Suomen takametsistä lähtenyt tarina on päätynyt myöhemmissä osissa kaukaisille merimaille, eikä Freydísin tarina ole kuin löyhästi sidottu ensimmäiseen osaan. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä Johanna Valkaman kerrontaa on miellyttävä lukea.
Päähenkilö kirjassa oli mielipiteitä jakava; normaalisti pidän vahvoista naishenkilöistä, mutta Freydís vaikutti mielestäni liian kulmikkaalta, liian maskuliiniselta ja hyvin teennäiseltä. Toisaalta oli aivan ihana lukea tarinaa henkilöstä, joka ei halunnutkaan muuttaa tapaansa elää, olla tai suorittaa henkistä kasvunpolkua - Freydís syleilee tulista luontoaan, äkkipikaisuuttaan ja jakelee surutta terävä kielisiä kommenttejaan.
Kaiken kaikkiaan lukukokemus oli varsin miellyttävä, muutama kohta aiheutti itsessäni lähinnä suurta huvitusta mutteivät millään tavoin pilanneet kirjan yleissävyä.
Johanna Valkaman uusin historiallinen viikinkiaikaan sijoittuva teos Jäävuonon Ruusu kietoo auki ikivanhat islantilaiset saagat. Saagoissa kerrotaan historiallisista henkilöistä, joista on tullut kirjan henkilöhahmoja, Erik Punainen ja hänen poikansa sekä vahva tyttärensä Freydis. Vahvatahtoinen ja kunnianhimoinen Freydis oli Erik Punaisen äpärätytär. Freydisin äiti oli Näkijätär Thorborg ”Litilvölva”. Viikingit tekivät aikoinaan valloitusretkiä pitkälle Amerikan rannikolle asti. Niin myös Freydis seilasi viikinkilaivalla isänsä ja veljiensä esimerkin voimasta hakemaan rikkauksia kaukaisilta retkiltä. Valitettavasti hänen piti raahata miestään mukanaan ja naapurilaivassa matkusti mies, joka petti hänet raskaasti. Viinimaassa oli jo asukkaita, skraelingarit. Heidän tietäjänsä oli Valkoinen nainen, joka oli tullut vuosia aiemmin samanlaisella viikinkilaivalla kuin Freydis matkasi miestensä kanssa. Valkoinen nainen oli sukua sarjan aiempien kirjojen päähenkilöille, mutta kirjasta voi lukea hieman enemmän, tosin jäin uteliaaksi asian suhteen. Valkoisella naisella oli poika, Mattus, joka oli kirjan toinen päähenkilö. Vanhat saagat ovat heränneet henkiin kirjailijan taiturimaisella otteella. Metsän ja meren suku jatkui upeasti viikinkien kuningattaren seurassa.
Johanna Valkaman neljäs kirja Metsän ja meren suku-sarjassa. Historialliset romaanit ovat lempigenreni ja tämä oli hyvä jatko-osa Valkaman sarjaan. On ollut mielenkiintoista seurata Valkaman kehitystä kirjailijana. Tässä kirjassa liikutaan uudessa maassa ja etsitään uusia mantereita, hieman erilainen siis aiempiin osiin verrattuna. Mielenkiintoinen lukukomenus.
Mahtava kirja! En tosin pysynyt ihan perillä mistä mihin he matkustivat, koska paikoista käytetään niin vanhoja nimiä, mutta eipä tuo menoa haitannut. Freydis on vahva naispäähenkilö, joista itse henkilökohtaisesti pidän - se ei ollut tuolle ajalle tyypillistä ja hän joutuikin todistelemaan itseään päivittäin, kun taas hänen veljensä sai kaiken vain olemalla mies.
Wondered why a book with such an unsympathetic main charter, until the afterwords explained the roots of the story. Then I appreciated the author being true to the folklore.
Jäävuonon ruusu on Johanna Valkaman neljäs romaani Metsän ja meren suku -sarjassa. Tässä itsenäisessä osassa päähenkilö Freydís Erikintytär seikkailee Viheriämaassa ja Viinimaassa. Teos on perinteinen viihderomaani, mutta sen hahmoilla on kuitenkin esikuvansa historiassa.
Ihailen Valkaman perusteellista työtä romaanin käsikirjoituksen taustalla. Teologina kiinnostuin siitä, kuinka kristinuskon ja alkuperäisuskon kohtaaminen esitetään tarinassa. Lukukokemuksena teos kuitenkin tuntui aika pinnalliselta.