Haamutiedostoja

by Laura Palanne

Haamutiedostoja on runokokoelma traumaa seuraavasta sumusta, muistamisesta ja epävakaasta arjesta. Lapsuusmuistot, mustelmat, nettisivut, esikuvat ja taikaesineet muodostavat uuden vaihtoehtoisen todellisuuden. Runojen puhuja pohtii kuinka olla läsnä omassa kehossaan ja nykyhetkessä kun mielen taustalla toistuvat hallitsemattomasti katkonaiset muistot.

Surullista ja pelottavaa aikuisten maailmaa paetaan lapsuusmuistoihin, joissa syödään pikkusiskon kanssa suklaakarkkeja teltassa. Ajan kuluessa maailma löytää värinsä uudelleen ja onnen hetkiä löytyy eläimien silittelystä ja kanoottissa nautitusta kahvista. Kirjeessään katkolla olevalle Demi Lovatolle hahmo muistuttaa “sinulla, minulla ja meillä / on oikeus toipua ja olla onnellisia”.

Laura Palanne (s. 1991) on helsinkiläinen runoilija ja taiteilija. Palanne oli yksi Nuori Voima lehden Debytoi runoilijana -kilpailun voittajista vuonna 2018. Hän ohjannut ja käsikirjoittanut mielenterveysongelmia käsittelevän lyhytelokuvan “Maaginen Marla” (2016). Palanne inspiroituu internetistä, noituudesta, yliluonnollisista elokuvista ja onnellisista lopuista. Haamutiedostoja on hänen ensimmäinen runokokoelmansa.

Genres: Poetry

85 pages, Paperback

Published March 1, 2020

Reviews

[Tuomas Aitonurmi · Rating 4 out of 5]

On asioita, jotka pitävät pinnalla, kasassa, kiinnittyneenä, kun ahdistus alkaa kiertää kehää, ja niiden luetteleminen voi auttaa. Niin tehdään Haamutiedostoissa, luetellaan ja käydään kokemusta ympäri. Ehkä inhottavien ajatusten listaaminenkin on avuksi, sairaaloiden leikkausjätteet ja paperiviillot. Runokokoelman lukemiseen peilautuu minulla viime viikkoina kesken ollut Bessel van der Kolkin tietokirja Jäljet kehossa. Traumakokemus välittyy joskus jälkinä, joskus rivien välistä; tässä kirjassa tyhjä tila tekstien väleissäkin puhuu. Poetiikassaan teos tuo poliisin lomakkeiden kohtia, internetin syövereiden ilmiöitä ja kaupassa myytäviä esineitä kansien väliin maailmaksi, joka on ahdistava mutta ei loputtomiin. Pelkistetyssä tyylissään vahva teos.

”etsin vakuutusta ihmisistä / mutta luottotiedot ovat kortilla // on vaikea olla hauska / viikkojen katkonaisella unella // todisteena nauran paljon / peittääkseni äänekästä kohinaa” (s. 18)

”vääränlaisen aikuisuuden jälkeen / kristallipallo kirkastuu helppolukuiseksi // enemmän muumeja / vähemmän muille tehtyjä päätöksiä” (s. 66)

[Johanna · Rating 4 out of 5]

Vau! Alussa en ollut kovin vakuuttunut, mutta loppua kohti vaikutuin aina vain enemmän ja piti vielä palata alkuun lukemaan muutama runo. Osa runoista meni syvälle ihon alle.

[Vehka Kurjenmiekka · Rating 4 out of 5]

Tämä oli rankka, mutta todella taidokkaasti rakennettu ja jaksotettu. Paljon tuttuja hetkiä ja asioita, joista sai kiinni. Paralleelit olivat kauniita ja toistoa varioiden Paalanne sai kuvattua osuvasti ajan kulumista. Itkettävän hieno.

[Heidi · Rating 4 out of 5]

Kipeä, ihana, hieno. Masennuksesta, traumasta, elämästä niiden kanssa. Vilpitön, osuva, taitavan kevyt.

[Mima · Rating 4 out of 5]

Imeydyin tämän runoteoksen maailmaan heti kun ensimmäisen säkeen olin lukenut. Traumaattiset kokemukset, mielenterveyden järkkyminen ja tämä naisviha joka muodossa tai toisessa meitä kaikkia koskettaa, olemmepa sitten naisia, miehiä tai binäärin ulkopuolella. Ahdistava, koskettava, puhutteleva ja hauras. Tämä kirja meni ihon alle ja jäi kaihertamaan.

[Kaisa · Rating 5 out of 5]

"joskus omaa aihetta ei valita
se annetaan"

Kiitos. Juuri siltä se välillä tuntuu.