Äiti meidän : tosielämän selviytymistarina

by Pauliina Aminoff

Kuinka selvitään turvattomasta lapsuudesta

”Siinä minä seisoin keittiön ovenkarmiin nojaten ja katselin isäni määräyksestä, kuinka koko perhe söi, paitsi minä. Minä en saanut syödä, sain vain katsoa, kun muut söivät. Se oli rangaistus. Mistä – en tiedä sitä tänäkään päivänä.”

Äiti meidän on tositarina 13-vuotiaasta tytöstä, joka äitinsä kuoltua menettää turvallisen lapsuutensa, kun ongelmia ratkaisemaan kykenemättömät uusperheen vanhemmat luisuvat rankasti yli rajojen. Kirja kertoo myös, miten tällaisesta tilanteesta selvitään ja miten luotettavien aikuisten tuki auttaa nuorta eheytymään ja kasvamaan kohti hyvää ja onnellista elämää.


Tohtori (Doctor of Business Administration) Pauliina Aminoffin tie on kulkenut mediamaailmassa sanomalehtien toimituksista televisio Nelosen sekä useamman yrityksen perustamiseen. Aminoff toimii nykyään yritysjohdon innovatiivisena valmentajana ja konfliktitilanteiden ratkaisijana. Hän on haluttu kouluttaja ja esiintyjä inspiraatiopuhujana mutta myös lapsen äänen esiintuojana.

Genres: Audiobook, Memoir, Nonfiction

248 pages, Hardcover

First published January 1, 2019

Reviews

[Elina Mäkitalo · Rating 4 out of 5]

Tämä on ehkä oikeastaan 3 1/2.

Minulla oli takakansitekstin puolesta kovat odotukset kirjalle ja ainakin alku olikin odotusten veroinen. Jotenkin kuitenkin hyvän ja selkeän alun jälkeen kerronta muuttui hieman saarnaavaksi, ehkä jotenkin kovin ylimielisen oloiseksi ja kaikkitietäväksi asioita kohtaan joita saatettiin selittää mentaliteetilla "tee sitä eikä tätä". Ihan kuin olisi vain yksi ja ainoa oikea tapa. Tämä ärsytti. Alku oli hyvinkin johdonmukainen ja ajallisesti hyvin selkeä mutta lopussa pompittiin paljon asiasta toiseen, ensin oltiin aikuisuudessa ja sitten taas pompattiin lapsuuteen, sitten jonnekin aivan muualle. Tämä sekoitti ainakin allekirjoittanutta. Aiheena hyvinkin mielenkiintoinen ja hyvä esimerkki siitä että perhe-elämä voi olla kauheaa vaikkei se ulospäin sellaiselta näytäkään. Alku oli todella henkilökohtainen ja kerronta sellaista mutta sitten se muuttui hyvin yleiseksi teorioiden esille tuomiseksi ja kirjan henki muuttui. Henkilökohtaisuuden olisi toivonut jatkuvan koko kirjan ajan.

[Kirsi · Rating 2 out of 5]

Puoleen väliin saakka mielenkiintoista luettavaa. Loppu puoli oli sekavaa, samaa toistavaa, uuvuttavaa.

[Mai Laakso · Rating 3 out of 5]

Pauliina Aminoff kertoo omakohtaisen tarinansa elämänsä pahimmista tragedioista kirjassa Äiti meidän. Hän oli 13-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli syöpään. Perheessä oli ollut tietynlainen puhumattomuuden kulttuuri jo ennen tätä, sillä lapsille ei edes sanottu, että äiti sairastaa syöpää. Hänet vietiin sairaalaan, ja hän kuoli.

Pauliinan isä meni varsin nopeasti naimisiin uuden naisystävänsä kanssa. Uusi Vaimo osasi näytellä hyvin siihen asti, kunnes oli naimisissa. Sitten repesi. Talossa määräsi vain Vaimo. Pauliinan elämä muuttui aivan hirveäksi. Pauliinan kokemat kauheudet olivat järkyttävää luettavaa. Isä ja hänen Vaimonsa keksivät Pauliinan varalle aivan järkyttäviä sääntöjä ja rangaistuksia.

Selvitäkseen kyseisestä ajankohdasta elämässään, Pauliina Aminoff on joutunut käymään vuosikausia terapioissa. Hän on antanut isälleen ja hänen Vaimolleen anteeksi. Hän haluaisi tietää vain syyn miksi he tekivät mitä tekivät.

[Arja-täti · Rating 2 out of 5]

Ajattelin, että kirja on omaelämäkerta. Mutta puolen välin jälkeen kirja muuttuikin enemmän hiukan sekavaksi teoreettiseksi tekstiksi, miten voi selvitä, kun lähtökohta on jotain noin kauheaa.

Kirja on sekava. Alun kronologisen osuuden jälkeen oli vaikea pysyä mukana, mitä tapahtui milloinkin. Teorioita tuli esille ja ne toistuivat mutta otetta en enää loppuosaan saanut. Harmi.

[Oona Tontti · Rating 5 out of 5]

Paras kirja, jonka olen tänä vuonna lukenut! Kirjassa selitetään todella hyvin lapsuusiän trauman vaikutusta elämään aikuisena, kirjailijan omaa kokemusta esimerkkinä käyttäen. Sain kirjasta jonkinlaista vertaistukea ja toivoa traumojen kanssa selviytymiseen.

[Iira · Rating 3 out of 5]

Kiinnostava omaelämäkerta jossa alkupuolisko käsittelee kirjoittajan traumaattista lapsuutta ja aikusten kyvyttömyyttä ottaa muita huomioon: isä ja uusi äitipuoli pyörivät omien napojensa ympärillä ja lapset jätetään oman onnensa nojaan. Kertojasta tulee koko perheen silmätikku, ja henkisen ja fyysisen alistamisen ja väkivallan uhri.
Vähän jeesustelevasti kaikki on aikuisena annettu anteeksi, kun aikuisetkinhan ovat vain oman elämänsä uhreja, mutta kyllä tosiasiassa tässä tapauksessa perheen huoltajat laiminlöivät lasta räikeästi ja ympärillä olevat aikuiset katsoivat toiseen suuntaan.
Loppupuolisko kirjasta käytettiinkin sitten omaan reflektointiin, vähän sellainen kirjoittaminen terapiana -tyyppinen juttu, ja koheesio vähän levisi tässä jälkimmäisessä osassa. Jotenkin tuntui että tarve toistella mantraa "en kanna kaunaa, minulla menee nyt hyvin" oli ensisijaisesti tarkoitettu itselle, ja omien hyvien tekojen glorifioiminen tuntui vähän kilven kiillottelulta. Minusta tuli näin hyvä vaikka minulle oltiin ihan huonoja! Kiinnostava kirja kaikesta huolimatta.
Lukija oli (taas) Usva Kärnä, joka ei todellakaan ole lemppareitani. Ei tässäkään. En jaksa enää edes kommentoida lukutyyliä.

[Eeva Oksanen · Rating 4 out of 5]

Kaunokirjallisesti tämä kirja ei ollut mitenkään loistelias teos, mutta itse tarina sekä kirjailijan oman kasvu- ja eheytymisprosessin kuvaaminen tosi rankan nuoruuden jälkeen oli todella kiinnostava ja toivoa antava. Kirjassa kuvattiin tosi tarkasti ja taidokkaasti henkistä kaltoinkohtelua perheessä, sen näkymättömyyttä ja oikeutusta ja sitä ihmettä, että koulussa menestyvän, ja näennäisen iloisen ja pärjäävän nuoren on vaikea uskoa voivan huonosti ja tarvitsevan apua. Kuuntelin kirjan yhdeltä istumalta alle vuorokaudessa. <3

[Anneli Renfors · Rating 3 out of 5]

Rohkea tarina minuuden kadottamisesta ja sen löytymisest. Hieno tarina selviytymisestä ankarasta nuoruudesta erityisen kummallisen ja kammottavan äitipuolen ja isän kasvatusmetodeista huolimatta. Miten isä voi kääntää selkänsä omalle lapselleen. Antaisin tälle kirjalle viisi pistettä, mutta lopussa oli liikaa kasvatuspsykologiaa. Hienoja pohdintoja siitä, miten lapsena koetut traumat vaikuttavat aikuisuudessa, miten lapselle tulisi puhua kuolemasta jne.

[Noora · Rating 2 out of 5]

Ajatukseltaan hyvä ja tarinana erittäin mielenkiintoinen kirja kauheasta aiheesta. Toteutus taas tökki, erityisesti alun henkilökohtaisemman osuuden jälkeen. Samoista asioista kerrottiin useassa kohdassa ja loppupuolen tietynlainen hurmoksellisuus ärsytti. Kirjoittajalle varmasti tärkeä ja eheyttävä prosessi saada asiat kansien väliin ja muulle maailmalle nähtäväksi, lukija puolestaan olisi kaivannut kustannustoimittajan tiukempaa puuttumista toteutukseen.

[liibalaaba]

Kamala ja tärkeä tarina siitä, miten kaikkien lasten kotona ei todellakaan ole turvallista elää, vaikka päälle päin näyttäisi toiselta. Kirja etenee aluksi sujuvasti ja pitää otteessaan, mutta mielestäni tarinan edetessä eheys kärsi ja mielenkiintoni väheni. Kuitenkin kokonaisuudessaan kirja tuo esiin konkreettisia kuvauksia kirjoittajan traumoista ja niistä eheytymisestä.

[Laura Piri · Rating 5 out of 5]

Tämä tempaisi mukaansa, eikä lukukokemus montaa päivää kestänyt. Raaka ja avoin - uskomaton selviytymistarina. Lukiessa tunsin samaan aikaan vihaa kirjoittajan puolesta kuin myös onnellisuutta siitä, mihin pisteeseen elämä on kantanut. Tällaiset ihmiset ovat minun silmissäni Sotureita. ❤️‍🩹

[Linda Iswariah · Rating 4 out of 5]

Järkyttävä ja koskettava. Tämän luettuani kiinnitän entistä enemmän huomiota siihen, että näen ja kohtaan lapseni, kannusta heitä ja toimin valonkantajana aamuisin.

[♡Piritta · Rating 4 out of 5]

3,5

[Helmi · Rating 5 out of 5]

Tästä tuli uskomattoman tärkeä.

[Henna · Rating 4 out of 5]

Kirja, joka kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneiden kannattaisi lukea. Sanoma on niin tärkeä, että kirjan luulisi jaksavan lukea loppuun paikoin ilmenevästä toistosta huolimatta.

[Anni Ojanperä · Rating 5 out of 5]

Koskettava ja täynnä epäreiluutta, mutta kuitenkin lopussa lohdullinen.

[Jaana S · Rating 4 out of 5]

story of childhood abuse from girls point of view. bit one sided, left me wanting to know more of situations and backstory

[Chalthria · Rating 4 out of 5]

Shokeeraava, pakko lukea heti kokonaan -tyyppinen kirja. En voi käsittää, että tuollaisia ihmisiä on olemassa! Puoli tähteä miinustin lopussa olevasta liiallisesta itseanalyysista, kerkesi jo vähän puuduttamaan. 4,5/5