Avoin ja kaunistelematon omaelämäkerta kansainvälisesti arvostetun kitaristi-säveltäjä Timo Tolkin elämästä ja urasta.
Tolkki tunnetaan erityisesti 1990-luvulla suomalaista metallimusiikkia ensimmäisten joukossa maailmalle vieneestä Stratovarius-yhtyeestä.
Lahjakas muusikko menetti isänsä traagisesti teini-ikäisenä, mistä hänen oli vaikea selviytyä. Hän paini menestyksen vuosinakin mielenterveydellisten ongelmien kanssa, jotka olivat ottaa miehestä voiton useampaan otteeseen. Vaikeuksien ohessa syntyi paitsi lukuisia lajityyppinsä klassikkokappaleita myös ulkomusiikillisia ylilyöntejä, joita puitiin lööppien otsikoissa asti.
Kirja raottaa verhoa kokonaisen musiikkityylin historiaa muovanneiden levyjen äänityssessioihin ja avaa suoran yhteyden niiden kapellimestarina toimineen omapäisen taiteilijan mielen syövereihin.
Timo Tolkin tarina hiihtää eteenpäin hyvin pitkälti samoja latuja Alexi Laihon "biografian" kanssa. Käytän kyseistä sanaa sitaateissa, koska kuten Alexin tarina, on tämäkin kirja koostettu lähinnä vanhoista Soundin haastatteluista ja muista faneille tutuista tempauksista. Ihan ok opus, mutta kyllä olisi joskus hienoa lukea samantasoinen biografia jostain suomiartistista, kuin mitä esimerkisi Ozzy Osbournesta tai Mötley Cruesta on saatu aikaan.
Vahvaa rutiinisuorituksen makua. Stratovariuksen kultavuodet käydään läpi lyhyesti ja pintapuolisesti, eikä mistään kiinnostavasta aiheesta päästä oikein pintaa syvemmälle. Toisaalta taas tilaa annetaan rivitolkulla studiotyön hienouksille sekä esimerkiksi psykoterapian historian käsittelylle. Lopputuloksena on kirja, joka on ydinharrastajille liian suppea ja satunnaisille lukijoille liian detaljoitu.
Tietäen Tolkin historian mielenterveysongelmien ja ristiiriitaisten medialausuntojen kanssa, olisi kriittisemmälle toimittajantyölle ehdottomasti ollut tilausta. Se, että vuosituhannen alun laajalti uutisoidut jäsenvaihdokset käsitellään vanhoja haastatteluja ja tiedotteita siteeraamalla, on yksinkertaisesti laiskaa.
Erikoismaininta todella huuruisesta esipuheesta, jonka on laatinut itse Esa Saarinen!
Kirja on hieman lyhykäinen ja koostettu paljolti vanhoista haastatteluista, joten kyseessä ei ole sellainen definitiivinen tiiliskivi jollaisia hyvät elämäkerrat ovat. Toivottavasti joku kirjoittaa joskus vielä tuplasti paksumman. Silti minulle vanhana Strato-fanina ja musakirjojen ystävänä tämä oli puutteistaankin huolimatta nautittava lukukokemus, jonka huitaisi lärviinsä kuin huurteisen juoman kesäkuumalla.
Erittäin sekava kirja sekavasta henkilöstä. Paljon kuitenkin mielenkiintoisia yksityiskohtia Tolkin uran varrelta. Harmi, että kirja on melko kehnosti kirjoitettu ja sisältää välillä jopa virheellistä sekoilua aikajanalla. Pakkoluettavaa vain Tolkki faneille.