Janssonin valikoituja sitaatteja ja maalauksia luonnosta - ja ihmisestä sen keskellä.
Tove Janssonin kaunokirjallinen tuotanto pitää sisällään valtavan määrän luontokuvia ja -vertauksia. Suomen luonto - erityisesti meri ja sen saaristo - oli Janssonille voimavara ja taiteellisen innoituksen lähde. Kuvatessaan valoa ja värejä, merta ja metsiä, säitä ja luonnonvoimia hän kiteytti jotain oleellista myös ihmismielen liikkeistä.
Tove Janssonilla oli sanojen lahja, aivan kuten hänellä oli kuvien tekemisen lahja. Kokoelma on kuvitettu Janssonin luontomaalauksilla, jotka tekevät kirjan selaamisesta elämyksen.
Tove Jansson was born and died in Helsinki, Finland. As a Finnish citizen whose mother tongue was Swedish, she was part of the Swedish-speaking Finns minority. Thus, all her books were originally written in Swedish.
Although known first and foremost as an author, Tove Jansson considered her careers as author and painter to be of equal importance.
Tove Jansson wrote and illustrated her first Moomin book, The Moomins and the Great Flood (1945), during World War II. She said later that the war had depressed her, and she had wanted to write something naive and innocent. Besides the Moomin novels and short stories, Tove Jansson also wrote and illustrated four original and highly popular picture books.
Jansson's Moomin books have been translated into 33 languages.
Tove Janssonin oivallisia ajatuksia koottuna yhteen hänen eri teoksistaan. Lukija pääsee uppoutumaan eri vuodenaikoihin ja erilaisiin luontonäkymiin. Välillä ollaan merellä, välillä metsässä tai kukkaniityllä.
Risteilimme merta pitkin poikin, emmekä olleet koskaan varmoja, tanssivatko ikkunoiden ohi meren valot vai tähdet. (Muumipapan urotyöt)
Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan, mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan. (Syyslaulu)
Yö oli täynnä rauhattomuutta, se oli muuttunut niin kuin huonekin jossa hän kuunteli ja odotti, kaikki oli uponneena siihen tummaan ja vihreään valoon, joka ympäröi sukeltajaa meressä. (Kuuntelija: Myrsky)
Missään ei ole niin paljon löydettävää kuin meren rannalla. (Muumipeikko ja pyrstötähti)
Hänestä tuntui, että koko maailma oli kiiltävää, liukuvaa vettä ja että huone alkoi hitaasti ja itsestään purjehtia. (Muumipappa ja meri)
Me tulemme lopulta perille. Ja juuri silloin matkamme vain jatkaa ulospäin, eteenpäin, käsitätkö, me purjehdimme ohi! Kohti tuntematonta. (Seuraleikki: Merirosvorommia)
Joskus mentiin selällemme sammalikkoon, johonkin turvalliseen paikkaan, ja katseltiin ylös mahtavaan vihreyteen, harvoin näkyi taivaasta vilahdustakaan, vaikka metsä kantoi taivasta katollaan. (Kevyt kantamus: Metsä)
Valo voimistuu päivä päivältä, ja lämpö ja paratiisi ovat kohta käden ulottuvilla. Ja joka vuosi unohtaa sen, että onni on odotuksessa, ei täyttymyksessä.
Kesä lunastaa lupauksensa ja menee ohi. (Bulevardi ja muita kirjoituksia: Saari)
Tuntuu hyvältä kerätä omaisuutensa aivan likelle itseään, koota ajatuksensa ja kääriytyä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon, turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeää ja arvokasta ja ikiomaa. Sitten saavat pakkaset ja pimeys ja myrskyt tulla minkä ehtivät.
Punaiset ja keltaiset lehdet leijuivat hänen ympärillään, ja etäältä kukkuloiden keskeltä nousi uusi rankka syyssade pestäkseen viimeisetkin rippeet kaikesta mitä hän ei halunnut muistaa. (Muumilaakson marraskuu)
On helpompaa mennä toistensa ohi kylmän ja pimeän turvin. (Kuuntelija: Keväällä)
Täydellistä. Hänet nähdään katselemassa kesäyön tyyntä vedenpeiliä, hän on vihdoinkin yksin, vapaa, lähes luonnonlapsi. (Kevyt kantamus: Kivipelto)
Aivan ihastuttava kirja! Niin kaunista tekstiä luonnosta, merestä, saaristosta, vuodenajoista, valoista ja varjoista. Tätä ei voinut lukea kotona kaupungissa, vaan se oli kertakaikkiaan pakko tuoda mökille saaristoon luettavaksi. Innosti lukemaan lisää Janssonia. Kesäkirjan (ihana myös!) luin viime kesänä, mutta olisiko seuraavaksi Muumi-kirjat (joista aiemmin olen lukenut vain osan)? Lapsille suunnatut Muumi-TV-sarjat ja Muumimaailma halattavine hahmoineen eivät minua innosta, mutta kaunis luontoa ja säätiloja kuvaileva teksti sekä Janssonin hieno elämänfilosofia kylläkin.