What do you think?
Rate this book
Johan ja Johan
Vahvaa, kohtalontäyttä proosaa. Täysin omanlaisensa romaani isästä ja pojasta. Ihmisen mahdollisuuksista selviytyä.
Isän nimi on Johan ja pojan nimi on Johan. He elävät toisistaan erillään kansalaissodan jälkeisiä vaiheita. Vanhempi Johan, kuolleeksi julistettu, on loikannut Neuvostoliittoon sosialismia rakentamaan. Nuorempi Johan elää äitinsä ja tämän uuden miehen Voiman kanssa pienessä suomalaisessa kaupungissa. Kummankin on opittava elämisen ehdot.
Olli Jalosen romaania kuljettavat elämän tummat pohjavirrat. Mutta sen maisema on täynnä sävyjä. Milloin kuulaan hienoja ja herkkiä, milloin vimmaa ja tapahtumia täysiä. Ja siihen mahtuu paljon: kokonainen aikakausi ilmeineen ja tunnelmineen, ajan edellytyksistä siinneet ihmiskohtalot, ihmisen unelmat ja toiveet, keinot joilla ihminen yrittää saada elämän hallintaansa.
Isän nimi on Johan ja pojan nimi on Johan. He elävät toisistaan erillään kansalaissodan jälkeisiä vaiheita. Vanhempi Johan, kuolleeksi julistettu, on loikannut Neuvostoliittoon sosialismia rakentamaan. Nuorempi Johan elää äitinsä ja tämän uuden miehen Voiman kanssa pienessä suomalaisessa kaupungissa. Kummankin on opittava elämisen ehdot.
Olli Jalosen romaania kuljettavat elämän tummat pohjavirrat. Mutta sen maisema on täynnä sävyjä. Milloin kuulaan hienoja ja herkkiä, milloin vimmaa ja tapahtumia täysiä. Ja siihen mahtuu paljon: kokonainen aikakausi ilmeineen ja tunnelmineen, ajan edellytyksistä siinneet ihmiskohtalot, ihmisen unelmat ja toiveet, keinot joilla ihminen yrittää saada elämän hallintaansa.
- GenresFinnish Literature
383 pages, Hardcover
First published January 1, 1989
1 person is currently reading
31 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 4 of 4 reviews
April 11, 2023
Mikä teos!
Jokainen sana, jokainen lause on niin voimakas, voimallinen, painava ja tarkkaan mietitty, ajassa ja tapahtumissa limittäin kulkeva, vaikea, etten vaikutus on miltei ruumiillinen.
Johan ja Johan on ensimmäinen Olli Jaloseni. Ja millainen kokemus!
Luin tätä pikkuhiljaa, viikkojen ajan.Teos on niin täynnä itselleni jotain niin vaikeaa, ihmisen kurittamista ja rakkaudesta pidättämistä, henkistä riistoa, väkivaltaa ja tapahtumia,paikkoja, tapahtumien ja muistojen virtaa, jota en ymmärrä, hyväksy, jota en lukiessakaan aina ymmärtänyt ja hyväksynyt.
Tämä teos, ehkä koko sarja tulee olemaan se, joka kulkeutuu mukana, tunkeutuu jokaiseen onkaloon.
Tämä teos ei päästänyt minua helpolla, ei todellakaan, ja silti, silti tämä saattaa olla yksi hienoimmista teoksista, jonka olen lukenut, olkoonkin haasteellinen iljettävä vaikea surullinen ahdistava (ja siksi 4,75 tähteä).
Jouduin lukemisen puolivälissä aloittamaan kirjan alusta. Olin jotenkin tapahtumista sekaisin. En osannut yhdistää tarinoita ja muistoja oikeaan Johaniin (heitä kun on kaksi) ja vasta kun ymmärsin kumpi on kumpi, kummalle mikäkin muisto ja tapahtuma kuuluu, sain lukemiseen kaipaamani selkeyttä, ymmärrystä siitä, että nämä elämät ovat veressä toisistaan yhteneväiset, mutta erillään, päätymättä yhteen (muutakuin ehkä muistoissaan, haaveissaan ja kuvitelmissaan).
Vasta kun strukturoin lukemani uudelleen,osasin ymmärtää tarinaa, olla vietävänä enemmän enkä pelätä niin paljon kipua ja surua. Sillä kipua ja surua ja tuskaa tässä kirjassa on, ja paljon. Sen kanssa pitää vain olla, elää se. Jotenkin asettua osaksi kokemusta.
Ja luettuani olin - en tiedä mikä olisi tarpeeksi voimakas sana - lumoutunut? Surullinen, ahdistunut, helpottunut ehkä jokin noista tai kaikki nuo samaan aikaan.
Se ainoa mikä on selvää, että Jalonen on taitava, hehkutuksensa ansainnut ja että jatkan trilogian toiseen osaa.
Sitä ennen hengitän vähän aikaa.
Jokainen sana, jokainen lause on niin voimakas, voimallinen, painava ja tarkkaan mietitty, ajassa ja tapahtumissa limittäin kulkeva, vaikea, etten vaikutus on miltei ruumiillinen.
Johan ja Johan on ensimmäinen Olli Jaloseni. Ja millainen kokemus!
Luin tätä pikkuhiljaa, viikkojen ajan.Teos on niin täynnä itselleni jotain niin vaikeaa, ihmisen kurittamista ja rakkaudesta pidättämistä, henkistä riistoa, väkivaltaa ja tapahtumia,paikkoja, tapahtumien ja muistojen virtaa, jota en ymmärrä, hyväksy, jota en lukiessakaan aina ymmärtänyt ja hyväksynyt.
Tämä teos, ehkä koko sarja tulee olemaan se, joka kulkeutuu mukana, tunkeutuu jokaiseen onkaloon.
Tämä teos ei päästänyt minua helpolla, ei todellakaan, ja silti, silti tämä saattaa olla yksi hienoimmista teoksista, jonka olen lukenut, olkoonkin haasteellinen iljettävä vaikea surullinen ahdistava (ja siksi 4,75 tähteä).
Jouduin lukemisen puolivälissä aloittamaan kirjan alusta. Olin jotenkin tapahtumista sekaisin. En osannut yhdistää tarinoita ja muistoja oikeaan Johaniin (heitä kun on kaksi) ja vasta kun ymmärsin kumpi on kumpi, kummalle mikäkin muisto ja tapahtuma kuuluu, sain lukemiseen kaipaamani selkeyttä, ymmärrystä siitä, että nämä elämät ovat veressä toisistaan yhteneväiset, mutta erillään, päätymättä yhteen (muutakuin ehkä muistoissaan, haaveissaan ja kuvitelmissaan).
Vasta kun strukturoin lukemani uudelleen,osasin ymmärtää tarinaa, olla vietävänä enemmän enkä pelätä niin paljon kipua ja surua. Sillä kipua ja surua ja tuskaa tässä kirjassa on, ja paljon. Sen kanssa pitää vain olla, elää se. Jotenkin asettua osaksi kokemusta.
Ja luettuani olin - en tiedä mikä olisi tarpeeksi voimakas sana - lumoutunut? Surullinen, ahdistunut, helpottunut ehkä jokin noista tai kaikki nuo samaan aikaan.
Se ainoa mikä on selvää, että Jalonen on taitava, hehkutuksensa ansainnut ja että jatkan trilogian toiseen osaa.
Sitä ennen hengitän vähän aikaa.
May 30, 2023
Tiesin jo Taivaanpallo- ja Merenpeitto-romaanien pohjalta, että Jalosen tapa kirjoittaa on lukijalle haastava. Teksti on tiivistä ja runsasta, ja vaatii siksi hyvää keskittymistä. Pahimmillaan teksti voi etäännyttää tarinasta, parhaimmillaan se imaisee siihen täysin mukaansa. Johan ja Johan -teoksen kanssa minulle kävi molemmat.
Aluksi - ehkä lukemisen rytmin rikkonaisuuden vuoksi - en päässyt kirjaan ollenkaan sisään. Tuskastuin, kun jouduin tankkaamaan samoja rivejä yhä uudestaan ja uudestaan, hukkasin henkilöt ja juonenpätkät, selailin kirjaa edestakaisin. Noin kolmanneksen luettuani tapahtui käänne, jonka jälkeen olin osana tapahtumia, jotka Jalonen niin taitavasti toi jostain menneisyydestä tämän päivän lukijan muistiin.
Kirjassa seurataan kahden Johanin, isän ja pojan, elämänkulkua itärajan molemmin puolin. Kummallakin on haaveena hyvä elämä ja vaha uskomus siihen, millä keinoin sellainen rakennetaan. Kaikki ei vain aina ole ihmisen kädessä ja suurimmatkin suunnitelmat voivat puhjeta omaan onttouteensa. Jalosen väkevä kirjoittaminen tekee dramaattiset tapahtumat suorastaan lihallisiksi kokemuksiksi.
Aluksi - ehkä lukemisen rytmin rikkonaisuuden vuoksi - en päässyt kirjaan ollenkaan sisään. Tuskastuin, kun jouduin tankkaamaan samoja rivejä yhä uudestaan ja uudestaan, hukkasin henkilöt ja juonenpätkät, selailin kirjaa edestakaisin. Noin kolmanneksen luettuani tapahtui käänne, jonka jälkeen olin osana tapahtumia, jotka Jalonen niin taitavasti toi jostain menneisyydestä tämän päivän lukijan muistiin.
Kirjassa seurataan kahden Johanin, isän ja pojan, elämänkulkua itärajan molemmin puolin. Kummallakin on haaveena hyvä elämä ja vaha uskomus siihen, millä keinoin sellainen rakennetaan. Kaikki ei vain aina ole ihmisen kädessä ja suurimmatkin suunnitelmat voivat puhjeta omaan onttouteensa. Jalosen väkevä kirjoittaminen tekee dramaattiset tapahtumat suorastaan lihallisiksi kokemuksiksi.
December 1, 2022
Kommentoin vasta, kun Liina on lukenut.
June 11, 2023
Tavoitteena lukea kaikki Finlandia-palkintoehdokkaat:
(1984-1987: 38/38)
(1988: 4/10)
1989: 2/10
1984-2022: 44/262
4+/5. Isä-Johan on julistettu Suomessa kuolleeksi, mutta hän onkin sisällissodan jälkeen siirtynyt Neuvostoliiton alueelle rakentamaan sosialismia. Poika-Johan taas asuu Suomessa äitinsä ja uuden isäpuolensa kanssa. Olli Jalosen kieli ei ole mitenkään erityisen helposti seurattavaa. Isästä ja pojasta kertovat luvut vuorottelevat. Pojan vaiheita pidin jotenkin kiinnostavampina. Oliko tarinoiden välinen yhteys vähän ohut?
(1984-1987: 38/38)
(1988: 4/10)
1989: 2/10
1984-2022: 44/262
4+/5. Isä-Johan on julistettu Suomessa kuolleeksi, mutta hän onkin sisällissodan jälkeen siirtynyt Neuvostoliiton alueelle rakentamaan sosialismia. Poika-Johan taas asuu Suomessa äitinsä ja uuden isäpuolensa kanssa. Olli Jalosen kieli ei ole mitenkään erityisen helposti seurattavaa. Isästä ja pojasta kertovat luvut vuorottelevat. Pojan vaiheita pidin jotenkin kiinnostavampina. Oliko tarinoiden välinen yhteys vähän ohut?
Displaying 1 - 4 of 4 reviews