Vain kaksi on ensimmäinen polyamoriaa käsitellyt kotimainen kaunokirjallinen teos.
Alun perin vuonna 1917 julkaistu pienoisromaani kertoo kolmen ihmisen yllättävän rakkaustarinan, joka ei mahdu yhteiskunnan sovinnaisiin muotteihin.
Kasperi Tanttu oli aikanaan tunnettu boheemi kirjailija ja toimittaja. Suomen sisällissodan aikana punaiset tuomitsivat Tantun kuolemaan, mutta hän joutui lopulta valkoisten teloittamaksi.
Uusi painos sisältää tietokirjailija Juri Nummelinin asiantuntevan ja kattavan esipuheen, joka kertoo Tantun elämästä ja tuotannosta.
Kasperi Tanttu (27. heinäkuuta 1886 Hirvensalmi – 3. tai 4. toukokuuta 1918 Kouvola) oli suomalainen kirjailija. Hän oli tunnettu boheemi, joka liikkui sekä työläis- että porvaristopiireissä.
Mä en osannut antaa tälle tähtiä, vähän ärsytti tää miesnäkökulma tässä, mut mitäs luin miehen kirjoittaman kirjan 1900-luvun alusta lol Kiehtovaa ajatella, et tällanen on julkaistu 1917! Olis kiinnostavaa lukea tän teoksen julkaisukontekstista lisää. Alun esipuhe oli hyödyllinen ja hyvin tehty.
Kirjan alussa oli tosi kiva tietopätkä, jossa kerrottiin pienoisromaanin kirjoittajan Kasperi Tantun edesottamuksista ja tuotannosta muutenkin. Kyseessähän on ihastuttava pienen pieni kirjanen (91 sivua) rakkaudesta sen yhdessä muodossaan, polyamoriassa. Tämä oli hyvin nopealukuinen. Oli jotenkin todella hengästyttävän ihastuttavaa lukea vanhaa, vuoden 1917 kaunopuheista kieltä ja havainnoida pieniä vanhahtavia merkkejä kielen käytössä. Lyhyiden ja napakoiden lukujen aikana Tanttu sai mielestäni luotua pientenkin nyanssien avulla helposti seurattavan ja eheän tarinan. Ja ah, mikä rakkaustarina se olikaan! Kirjassa oli silti myös todella nerokkaita huomioita yhteiskunnasta ja sen suhtautumisesta kaikkeen totutusta erilaiseen.
Kasperi Tanttu oli tosiaankin itselleni entuudestaan vieras kirjailija, esipuheen pieni tietoisku oli tosiaankin paikoillaan. Tämä kaunis kuvaus polyamoriasta avaa yhden näkökulman lukijalle varsin herkästi. Kieltä on viehättävää lukea, se pitää hyvin otteessaan. Vaimot ottavat varsin tyynesti ja sopuisasti ehdotuksen vastaan. Olisi tätä pidempäänkin lukenut, mutta toisaalta kokonaisuus toimi kyllä hyvin näinkin.