Katseet kohtaavat ja rakkaus täyttää sydämen. Asialla on harvoin kuitenkaan yksin Amor, sillä siihen, kuka löytää kenetkin, vaikuttavat elämänpiiriimme ja taustamme. Ja kun yhteen asti on päästy, kyse ei ole vain kahden kaupasta, vaan mukana tulevat kummankin lähiyhteisö, suku ja sen arvostukset.
Katriina Järvinen ja Laura Kolbe avaavat teoksessaan parisuhteen muotoutumiseen usein huomaamattamme vaikuttavia jännitteitä. Vaikka menneen maailman naimakaupat ja säädynmukaiset avioliitot voivat tuntua kaukaisilta, taustaansa ei pääse eroon kukaan.
Teos on yleistä ja yksityistä yhdistävä tutkimusmatka suomalaisen parisuhteen sopiviin ja sopimattomiin ennen ja nyt.
Tekijöiden Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa -kirjan tavoin se hätkähdyttää ja saa lukijan katsomaan elämäänsä uusin silmin.
Katriina Järvinen on psykoterapeutti, sosiaalipsykologi, kulttuuriantropologi ja kouluttaja. Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa draamaa, Tukholman yliopistossa monikulttuurisuutta, suorittanut tutkinnot (FM, VTL) sekä aineenopettajan ja erityistason psykoterapeutin pätevyydet Helsingin yliopistossa. Päätyökseen hän ilmoittaa kirjoittavansa kirjoja yhteiskunnan, kulttuurin ja psykologian alueilta. Järvinen opettaa myös sosiaalipsykologiaa avoimessa yliopistossa ja kiertää luennoimassa monenlaisista aiheista.
Järvisen tie on kulkenut tamperelaisesta fundamentalistiuskovaisesta työläisperheestä Tukholman siirtolaislähiö Rinkebyn kautta Helsinkiin. Hän on eronnut, nyttemmin avoliitossa ja kahden aikuisen tyttären äiti. Oman elämänsä solmut hän kertoo purkaneensa pitkässä psykodynaamisessa terapiassa. Hän on kiinnostunut ulkopuolisuudesta, erilaisuudesta ja marginaalisuudesta. Hän kannattaa rauhanomaista vastarintaa yhteiskunnan normeja vastaan sekä arvostaa mielikuvitusta ja huumoria. Kärsimykset eivät välttämättä jalosta, mutta ne voi kääntää voimavaraksi.
On kiinnostavaa lukea ihmisten ajatuksia siitä, miten se missä he ja heidän kumppaninsa ovat kasvaneet, on vaikuttanut heidän parisuhteisiinsa. Vaikutuksia on, yllättäviäkin. Erilaiset tavat ja arvot vaikuttavat tietysti siihen, kuinka helppo on ymmärtää toista. Samaa yhteiskuntaluokkaa olevat ihmiset muodostavat parisuhteita, se johtuu monesta asiasta.
Lupauksestaan kertoa luokasta ja suomalaisesta parisuhteesta tämä teos jää kyllä kauas. Kokemuksia ei analysoida niin, että niistä voisi todella päätellä mitään luokan vaikutuksesta, laajempi kuva jää piirtämättä. Ennen kaikkea teos olisi hyötynyt muiden tekijöiden tarkastelusta: mikä muu vaikuttaa, mikä jää yhteiskuntaluokan osuudeksi?
Sopivia ja sopimattomia on leppoisaa ja vetävää luettavaa parisuhteesta sekä sen mukanaan tuomista sukulaisuus- ja ystävyyssuhteista. Kolbe ja Järvinen peilaavat omien sekä 15 haastatellun henkilön kertomuksien kautta eroja suomalaisissa yhteiskuntaluokissa. Suurimman huomion saavat varallisuuserot sekä alueelliset erot. Kirjoittajien teesi onkin, että suomalaisten väliltä löytyy niin suuria kulttuurisia eroja, että näihin tulisi varautua yhtä tietoisesti, kuin ulkomaalaisen ihmisen kanssa parisuhteeseen lähtiessä. Eroja löytyy erityisesti oikeaksi katsotussa tavassa käyttäytyä sekä rahankäytössä.
Rahaa käsittelevät luvut toivat mieleen Milja Sarkolan teoksen Pääomani. Siinä hyvin toimeentulevaan yläluokkaan kuuluva nainen pohtii rahaa ja sen oikeanlaista käyttöä kaiken aikaa, ja ihmettelee työväenluokkaisemman puolisonsa huoletonta suhtautumista rahaan. Luvut eri sosiaaliluokkien välisistä taas veivät ajatukset Aake Bergin Akkaan, missä työväenluokkainen nainen purkaa pettymystään yläluokkaiseen mieheen, johon hänellä oli useiden vuosien ajan kiihkeä suhde. Ihmettelin tuon kirjan luettuani miehen vaimon sinnikästä roikkumista nöyryyttävältä näyttävässä avioliitossa, mutta Kolben ja Järvisen mukaan tällainen on tyypillistä myös suomen-ruotsalaisissa liitoissa: niistä ei hevin erota monien liiton mukaan tuomien etujen vuoksi. Sivusuhteet eivät siinä paljon paina. Yleistys varmasti, mutta onko todella näin?
Topeliaaniset alue-erot sen sijaan eivät hirveästi herätelleet mielenkiintoani. Minulla ei ole erityisen vahvaa suhdetta kotiseutuuni tai sukuni juurille, joten tuntuu käsittämättömältä, että ihmiset voivat rakentaa identiteettinsä niin vahvasti synnyinseutunsa väitettyihin käytös- ja persoonallisuuspiirteisiin. Useampi haastatelluista kertoi, kuinka heidän vanhempansa tuomitsevat “muihin heimoihin” kuuluvien henkilöiden elämäntavat ja ominaisuudet kelvottomina ja arvottomina. Tällainen heimofundamentalisti aiheutti sitten liitoissa monenlaisia ongelmia, kun olisi pitänyt olla suhteissa väärän heimon edustajan kanssa.. Toivon todella, että tämä on kuolevaa kansanperinnettä.
Kokemusasiantuntijavetoinen tietokirja juurien vaikutuksesta parisuhteeseen. Luokkatausta ja heimohommat vaikuttavat. Toki eivät mitään estä! Joskus jopa päinvastoin.
Pieniä harhapolkuja lukuunottamatta aivan mahtava ja toimi Pirjo Heikkilän lukemana äänikirjana mainiosti, vaikka teoksessa onkin monta ihmistä äänessä.
Jos odottaa erityisen akateemista teosta, saattaa pettyä, mutta itse näen valtavan arvon tämäntyyppiselle kirjallisuudelle, jota on helppo lähestyä, joka avartaa ja paikoin haastaakin omia käytäntöjä ja ajatusmalleja.
Aihe on todella mielenkiintoinen: oman ja omien vanhempien taustan vaikutus parisuhteisiin, keskittyen etenkin yhteiskuntaluokkaan ja kulttuurin. Ihmisten parisuhdetarinat olivat mielenkiintoista kuultavaa, ja yhteiskunnalliselle analyysille todellakin on paikkansa myös näin intiimissä suhteessa.
Kuitenkin, näen kirjassa suurena puutteena sen, että siitä ei välity ymmärrys siitä, mitä rasismi on ja miten se vaikuttaa. Analyysi jää mielestäni hyvin pintapuoliseksi, jos ei pohdita tämän kaltaisten valtavien ilmiöiden vaikutusta. Teos antaa aineksia pohtia etenkin rahan ja koulutustason merkitystä, mutta kun on kyse kulttuurista, analyysi ei vakuuta. Kirjan tueksi suosittelenkin Maija Urposen Yli kaikkien rajojen -Helsingin Olympialaiset ja Armi Kuusela kansainvälisyyden kynnyksellä. Siinä tarkastellaan suomalaisten naisten ja ulkomaalaisten miesten välisiä suhteita, asenteita ja suomalaisen kansallisidentiteetin rakentumista 50-luvulla, ja teos avaa hyvin asiaa nimenomaan rasismin ja naisten kehojen kontrolloinnin näkökulmasta.
Kaiken kaikkiaan parisuhteet ovat mielestäni mielenkiintoinen tutkimuskohde, ja veikkaisin, että self-helpin sijaan tämänkaltaisten teosten lukeminen saattaisi auttaa ihmisiä pohtimaan omia (pari)suhteitaan uudelta kantilta. Jään siis odottelemaan seuraavaa, intersektionaalisempaa parisuhdekirjaa!
Tää oli jotenki hauska teos, nauroin useampaan otteeseen, mutta toisaalta antoi myös teemoja joita pystyi peilaamaan omaan parisuhteeseen ja joista voi syntyä hyviä keskusteluja.
Kiinostavaa pohdinta ja analyysiä siitä, miten yhteiskuntaluokat sekä kulttuuriset taustat vaikuttavat parinmuodotukseen ja parisuhteisiin. Aihe on kutkuttava ja paikoin kirja imi mukaansa vahvasti. Tässä teoksessa, kuten kirjailijoiden aiemmassakin Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa, jäädään edelleen turhan pinnalliselle tasolle.
Analyysiä on tässä kirjassa enemmän ja suunta on ehdottomasti oikea, mutta osa tarinoista jäi jotenkin liian pinnallisiksi - etenkin ne, joissa pariskunnan toinen osapuoli on ulkomaalainen. Ehkäpä varsinaiset yhteiskuntaluokkien erot eivät oikein käyneet edes selviksi kun jäätiin kiinni enemmän stereotyyppisiin kulttuurieroihin.
Suomalaiset parisuhteet ja rakkaus luokkanäkökulmasta on kiinnostava lähtökohta tietokirjalle, mutta suurista odotuksista huolimatta teos raapaisee mielestäni vain pintaa.
Asiantuntevat kirjoittajat ovat sujuvia ja taustoittavat kotimaista parisuhdehistoriaa mukavasti, mutta kirjassa pääroolin saavat tapauskertomukset, yksittäisten ihmisten anonyymit parisuhdehistoriat ja luokkaan liittyvät kokemukset. Niitä ei kuitenkaan analysoida, joten lukukokemus jää (sinänsä kiinnostavan, mutta ehkäpä turhan yksityiskohtaisen) tarinoinnin tasolle.
Yksityisestä ei liikuta yleiseen kuin hetkittäin, joten teos näyttäytyy minulle ennemmin populaarina kokoelmana elämäntarinoita kuin syvällisesti luokkaa ja rakkautta käsittelevänä tietokirjana.
Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirja Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa oli yksi niistä kirjoista, jotka aikanaan saivat mut kiinnostumaan sosiologiasta - ja lopulta musta itsestänikin tuli sosiologi. Se on aika ihmeellistä näin jälkikäteen mietittynä. Onnistuneella tieteen popularisoinnilla voi olla lukijoille aika isosti elämää muokkaavia vaikutuksia. Tartuin innolla tähän kirjaan, luin sen yhdellä istumalla ja pidin: tämä on viihdyttävä yhdistelmä henkilökohtaisia kokemuksia, haastatteluaineistoja ja teoriaa.
There were many interesting points made, that most of us never notice or even want to see. Tribes, groups and nationalities are mixing more than ever ad hopefully some of the old fashion habits and beliefs will be past. Even it is unlikely. Interesting part was the stories of interviewees. I could relate many parts and specially familiar were the ones over nation borders. But then you're more likely to identify other halves cultural and religion background. Might be harder to spot this on same nationalities. But it's there and this book makes it visible.
Rakkaus ei ole vain yksityisasia, vaan parisuhteiden syntymiseen ja kestämiseen vaikuttavat monet asiat yhteiskuntaluokasta ja heimotaustasta lähtien.
Kolben ja Järvinen kirjoittama kirja on sujuvaa, mutta ei kevyttä luettavaa. Molemmat kirjoittavat pistävät itsensä peliin. Lisäksi ääneen pääsevät monet muutkin ihmiset nimillään ja taustoillaan. Suomi on niin pieni maa, että tunnistin helposti yhden pariskunnan.
Sekä hieno, että myös hauska kuvaus suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen moninaisuuksista parisuhteiden kannalta tarkasteltuna. Erinomainen yhdistelmä teoriaa ja aitoja tarinoita. Kirja sopii käytännössä kenelle vain ja toimii helppolukuisuutensa takia niin välipalaksi, kirjakerhon kirjaksi kuin vaikka ymmärtämään lisää parisuhdetta, jossa elää. Vaikka kirja sisälsi paljon tuttua, pääsi se myös yllättämään ja avartamaan maailmaa.
Oli ihan kiva kuunnella eri pariskuntien tarinoita, sekä sitä miten erilaiset taustat ovat vaikuttaneet niin heihin kuin parisuhteeseenkin. Äänikirjaa kuunnellessa parit menivät kyllä omalla kohdallani jonkin ajan kuluttua todella sekaisin, eikä loppuun säästetty ”hahmojen” esittely auttanut siinä vaiheessa enää yhtään… olisin myös kaivannut enemmän luokka-analyysia, tällaisenaan tämä kirja oli lähinnä kokoelma eri ihmisten tarinoita vailla punaista lankaa.
Kiinnostava opus siitä, miten luokka-asema ja tausta vaikuttavat ihmisten parisuhteisiin. Tärkeä myös siksi, että aihetta on käsitelty niin vähän. Syitä tähän tarjotaan myös teoksessa. Omaan makuuni Sopivia ja sopimattomia sisälsi kuitenkin ehkä hieman liikaa toistoa Järvisen ja Kolben aiemmasta tuotannosta.
Koska parisuhde liittyy vähän kaikkeen, tämä kirja tuli iholle hyvin monellakin tasolla. Oli lohdullista huomata, että omat kokemukset eivät ole ainutlaatuisia, ja surullista huomata, että jaettu kokemus ei tee kokemuksesta helppoa. Kokonaisuus monine eri näkökulmineen oli oivallinen ja Pirjo Heikkilä lukijana täydellinen ääni.
Ihan viihdytt��vällä tavalla koostettu tutkimusmatka erilaisiin parisuhteisiin ja niihin vaikuttaviin elämänpiireihin ja taustoihin. Odotin ehkä vähän erityyppistä otetta aiheeseen tai ehkä en vaan itse tunnista monia mainittuja vaikuttavia tekijöitä omassa elämässäni. Ehkä olen pysynyt omalla mukavuusalueellani?
Kiinnostava haastattelututkimusteos parisuhteista ja niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä: luokka, kulttuuri, kotiseutu/heimo. Tuli olo että pitäisi lukea sosiologiaa joskus, ihmisillä on sen verran kiinnostavia kulttuurisia rakennelmia.
Intressant ämne med många exempel. Kändes lite daterad ibland kanske och så blev jag irriterad på hur finlandssvenskar var så ensidigt beskrivna (jag förstår att materialet är begränsat men det var ändå ovanligt mycket finlandssvenskhet och finlandssvenskar med här så därför var det störande).
Tykkäsin, mutta tuntui, että jotain puuttuu. Ehkä historioitsijan ja sosiologin yhteisteoksessa kumpikaan ei päässyt ihan niin vauhtiin tai syvällisiin pohdintoihin kuin olisi voinut. Ehkä käsittelytapa oli liian varovaisen oloinen?
Mielenkiintoinen kirja siitä, miten syntymäpaikka ja luokka vaikuttavat parisuhteeseen. Kansantajuiseen kirjaan olisin kaivannut hieman enemmän tutkimuskirjallisuutta.
Pidin aikoinaan kovasti Järvisen ja Kolben Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa -kirjasta, joten tottahan toki tämäkin piti lukea. Sopivia ja sopimattomia on myös erinomainen.
Kirja tarkastelee suomalaista parisuhdetta ja rakkauselämää luokkanäkökulmasta. Miten luokkaerot ja muut vastaavat erot puolisoiden välillä näkyvät parisuhteissa? Kulttuurieroja tarkastellaan myös laajemmin, niin Suomen sisällä heimokulttuurien kautta kuin eroja suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä.
Kiinnostava kirja. Käsittely on henkilökohtaista, tilastojen sijasta puhutaan yksittäisten ihmisten kokemuksista. Niistä piirtyy selkeä ja mielenkiintoinen kuva luokan merkityksestä – ja merkitystähän sillä on.