Saksa voitti sodan. Suomi on ekofasismin mallioppilas. Mutta myrsky nousee kaduilla...
Syksyllä 2020 Erika Mannerin on löydettävä CIA:n vakooja Berliinistä – tai muuten hänet teloitetaan.Saksan salaa lietsomat rotumellakat ovat viemässä USA:n kohti sisällissotaa, ja Saksa on nostamassa oman miehensä Valkoiseen taloon.
Samaan aikaan USA tukee Saksan demokratialiikettä vaarallisella operaatiollaan ja natsivallan romahdus on käsillä. Taistelu aikaa vastaan ja säälimätön petturijahti vievät Erikan Lappiin ja Alpeille, jossa hän käsittää olevansa keskellä ratkaisevaa taistelua maailmanherruudesta.
Das Fleisch gehorcht dem Stahl. ”Liha tottelee terästä.”
Kirja oli aivan mahtava ja vaihtoehtohistoria virkistävää vaihtelua viime aikoina luetuille kirjoille. Tämä on ehkä yksi niistä Remeksen kirjoista, jotka voisin useamman kerran lukea ja olla silti iloinen siitä. Löytäisi ehkä joka lukukerralla jotain uutta.
Hahmot olivat kiinnostavia ja historiallisesti varsinkin, mutta jäi samalla tunne, että haluaisin lukea lisää hahmoista. Erikan ja Tuomon, Oulan ja Martinin suhteen nyt varsinkin, sillä koin kuitenkin niin monien asioiden jäävän avoimeksi. Ja toisaalta jäi miettimään paljon sitä, että kuinka tietyt asiat mahdollisesti jatkuisi. Lisäksi kiinnostaisi lopulta jopa lukea mielellään, et kerrottaisiinko vielä Erikan ja Tuomon taustoista jotain ja tapaavatko koskaan ja muuttuuko Saksa jotenkin erilaiseksi Rouva Happaman jäljiltä, millaisia jälkiseuraamuksia mm. Tuomo ja Oula kohtasivat vai pääsivätkö selville vesille SVL:n tapahtumien osalta, tapaako Martin koskaan oikeita vanhempiaan enää, saadaanko saamelaisista lisätietoa vai oliko tuhoamisleirit sen tarun loppu yms.
Monia asioita jäi mielestäni tässä avoimeksi ja en koe, että se olisi ihan perinteistä Ilkka Remeksen kirjoissa. Tai en koe, että itseä olisi usein kauheasti jäänyt vaivaamaan avoimet kysymykset luettuaan hänen kirjojaan. Kaiken kaikkiaan tälläisiä kirjoja on Remekseltä ilo lukea, kun yleensäkin tuntuu siltä, että hänen kirjoissaan tykkään eniten joko näistä historiallisista jutuista tai missä pohditaan mm. natsi-Saksan aikakautta yms.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Ensimmäinen koskaan loppuun lukemani Remeksen kirja, mutta ei ihan välttämättä viimeinen. Kirjassa oli mielenkiintoinen alkuasetelma maailman rakentamiselle, mutta ensimmäisillä luvuilla se hukattiin johonkin moottoripyörä- ja helikopterimallien sekä Lidlien kuvaukseen ja melkein jätin jo kesken. Kirjaan oli myös jäänyt sellaisia ihme epäloogisuuksia, jotka olisi luullut tarttuvan edes kustannustoimittajan seulaan. Lopulta kirja onnistui luomaan varsin kelvollisen dystopian ja kertomaan siitä tarpeeksi uskottavasti lukijalle. Henkilöhahmot jäivät aika ohuiksi nimiksi paperilla, ja romanttikkasälä oli täysin turhaa ja päälleliimattua tämän tyylisessä kertomuksessa. Loppua kohden kuitenkin alkoi jo kiinnostaa mitä Eerikalle, Tuomolle ja Martinille käykään ja pääjuoni paketoitiin lopuksi nättiin rusettiin.
En ole lukenut Remestä lainkaan eikä tämän jälkeen tee kyllä enää mielikään. Kirja rakentaa dystopiaa, mutta sekä kuva siitä että kaikki henkilöhahmot jäävät tunnetasolla etäisiksi. Tylsistyin.
Olen yleensä tykännyt lukea Remeksen kirjoja sellaisena aivot narikkaan -viihteenä, mutta tämä ei kyllä toiminut lainkaan. Kirjailija on ottanut vähän liian suuren haasteen itselleen. Dystopia on vaikea laji.
Saksa voitti toisen maailmansodan, ja hallitsee koko Eurooppaa Uralille asti kaikenkattavan valvontakoneiston avulla. Toista osaa entisestä Neuvostoliitosta - jota ei enää ole - hallitsee Japani. Manner-Eurooppa on täynnä Saksan satellittivaltioita, mukana Suomi. Suomi on erityisen kunnostautunut viherpestyn natsiaatteen, "ekofasismin" saralla.
Kirjailija syvä ja kömpelön osoitteleva antipatia kaikkea "vihreää" kohtaan tekee kirjasta tuskallista luettavaa. "Vihreyden" ja natsiaatteen näin banaali rinnastus on vain vaivaannuttavaa. Kaikkialta maailmasta on poimittu erilaisia totalitaarisen valvontayhteiskunnan menetelmiä ja laitettu ne tehosekoittimeen, eikä tätäkään ole tehty kovin hyvin.
Huumoria viljellään siellä täällä melkein näppärissä sanamuunnelmissa, vaikkapa vaikeakäyttöisen potilastietojärjestelmän nimessä... Se taisi olla Vapotti tai jotain.
Henkilöhahmot ovat tässä genressä sikäli normaaleja, että uskottavia hahmoja ei oikeastaan ole lainkaan. Tutkijat muuttuvat tavalliseen tapaan toimintasankareiksi.
Eletään nykyaikaa. Toisen maailmansodan aikoinaan voittanut natsi-Saksa hallitsee suurta osaa Euroopasta. Näkökulma on muutama rohkean yksilön vaiheissa eri puolilla Eurooppaa. Toisistaan osittain erillisten ihmisten ponnistelut saavat suurvallan polvilleen - siis tuttua Remestä. Helppolukuinen, mutta vähän sekava tarina, eikä minusta tekijänsä parhaita.
Sen sijaan Pidän Remeksen tavasta luoda vaihtoehtoisia historiallisia todellisuuksia. Remeksen kirjassa rotuopit ovat vuosien mittaan saaneet jäädä sivuosaan, ja natsihallinto on panostanut muun muassa ympäristönsuojeluun ja kasvissyönnin edistämiseen.
Samoin on kiinnostavaa, millaisin tavoin Remes nostaa esiin nykyajan ilmiöitä. Yksinvaltaisen Saksan rakenteet tutisevat melko samankaltaisesti kuin DDR:n aikoinaan. Informaation ja netin hallinnassa kuvaus taas rinnastuu äkkiä esim. nyky-Kiinaan, ja monista käänteistä tulevat mieleen ainakin Venäjä(Neuvostoliitto ja Valko-Venäjä.
Trilleri ja mitä jos-tarina kompastuu omaan nokkeluuteensa ja pomppimaan rakenteeseen. Rakenne on elokuvamainen, joka voi toisaalta auttaa joitakin lukijoita. Itse pidin kuitenkin tämän maailman perusteita hieman hatarana, eikä kyllä Erikan ja Tuomon henkilökohtaisia motiiveja kovinkaan paljon mietitty. Ovatko nämä ns. recurring characters? Lisäksi ärsytti suunnattomasti henkilöhahmojen diskomainen vaihtelu, tunnelman kirittämiseksi kai?
No, tulipa kuunneltua ja ehkä pysyn taas Remes-kärryssä vähän aikaa. Loppu oli kyllä suunnattoman ärsyttävä, puolivälissä ainut toimiva naishenkilömme Erika lakkaa ikäänkuin toimimasta, koska pääosiin nostetaan miehinen suunnittelu ja pelastusoperaatio. Spoiler alert! Elämänsä uhrannut sankarivakooja pelastaa naisen liitelemällä gliderilla turvaan Kotkanpesästä, suoraan moraalisen salamurhan jälkeen. JA.KAIKKI.ON.TAAS.HYVIN. *syvä huokaus*
Hyvä ja jännittävä romaani vaihtoehtohistoriasta, jossa natsit voittivat Toisen maailmansodan ja suomettuimme Neuvostoliiton sijaan Natsi-Saksaan päin.
Romaanin alku ja keskiosat ovat loistavaa yhdistelmää vaihtoehtohistoriaa, kylmää agenttijännäriä ja satiiria nyky-yhteiskunnastamme, mutta loppuan kohden tarina ottaa sellaisen vauhdin, että putosin kärrystä ja tunsin, että romaani vain loppui kuin seinään, ilman mitään emotionaalista tyydytystä.
Samalla ärsytti kirjailijan näkemys, että mikä tahansa ulkoparlamentaarinen aktivismi, jossa rikotaan lakia on natsimaista, saaden kirjailijan kehystämään Vihreän puolueen natsien "luonnolliseksi" liittolaiseksi. Remesin epärationaalinen konservatiivisuus paistoi läpi. Tämä pikkuseikka ärsytti vielä enemmän, koska romaanin lopussa kirjailija julistaa, miten hänen kirjansa perustuu tiukkoihin faktoihin ja asiantuntijalausuntoihin. Ok boomer.
Kuulun vahvasti kohderyhmään (kiinnostuksen kohteina vaihtoehtoinen historia sekä sotilas- ja kyberjutut) mutta siitä huolimatta kirja ei temmannut mukaansa ja lähinnä odotin sen loppumista päästäkseni seuraavan kirjan pariin.
Hahmosta toiseen pomppiminen tapahtuu sekavasti, on vaikea pysyä kärryillä tapahtumien kulusta ja eri juonilankojen suhteesta toisiinsa, jolloin lopputulosta ei osaa jännittää etukäteen eikä siihen siksi synny kiinnostusta. Lisäksi kirjailijan halu jättää hahmo ”cliffhangeriin” käy äkkiä vanhaksi. Remes-faneille tämänvuotinen teos varmaankin täyttää paikkansa, mutta uudelle lukijalle kirjailijan alkupään tuotannossa on parempiakin aloituspisteitä.
Kuten aina, kirjailijan ”mitä jos” pohdinta tuntuu kiinnostavalta ja uskottavalta, siitä pisteitä.
Luettuani puoleenväliin Kotkanpesää ehdin jo iloita, että saan nauttia samaa hyvin soljuvaa tekstiä ja juonen lentoa loppuun saakka. Valitettavasti en saanut, koska juoni sakkasi aivan viime metreillä.
Kolme pistettä siitä kuitenkin, että kirjassa oli varsin paljon avointa kritiikkiä EU:n nykysuuntaukselle.
Kirjan valvontaan liittyvät tekniset sovellukset ovat arkipäivän ja panevat miettimään, miten niitä "hyvien asioiden edistämiseksi" käytetään esim. ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyen. Kirja antaa osviittaa asiasta.
Kyllähän sen nopeasti läpi kuunteli. Suomilasit päällä nyt sitten kolmonen, Dan Brownia heittäisin kakkosella ehdottomasti.
Haju oli ihan lupaava, mutta maku vähän pahvinen. Remeksisyyttä jälleen muodikkaiden yksityiskohtien (deepfaket ym) esilletuonnissa, mutta tarina auttamatta pliisummanpuoleinen.
Hämmentävän alun jälkeen perus-Remestä. Mielenkiintoinen näkökulma historiaan, vaikkakin minulla kesti melkein puoli kirjaa toipua alkujärkytyksestä. Kirjan henkilöiden tarinat jäivät kuitenkin kesken eikä selityksiä saatu. Kirja loppui kuin seinään, ja jäi vaivaamaan minua. Toivon todella jatko-osaa, jossa henkilöiden tarinat saisivat kunnon lopun.
Muuten ihan hyvä ja jännittävä, mielenkiintoinen ja pelottavakin. Mutta... Kuuntelin tämän äänikirjana ja lukija oli minusta todella huono. Se pilasi koko kokemuksen. Välillä en pystynyt yhtään keskittymään, koska lukija oli tylsä ja tasapaksu. Kerran jopa nukahdin kesken, vaikka oli joku jännä kohta menossa.
Äärimmäisen mielenkiintoinen kirja, joka sijoittui tietyllä tapaa rinnakkaistodellisuuteen, jossa Natsi-Saksa olikin voittanut WW2:n ja Euroopan suurvalta. Tämä antoi kirjailijalle uudenlaisia mahdollisuuksia luoda yksityiskohtia tarinaan, ja niitä oli myös käytetty hiuksenhienosti.
Tykkäsin, taattua Remestä!
This entire review has been hidden because of spoilers.
Taattua Remes-meininkiä tällä kertaa mielenkiintoisella twistillä: Mitä jos Saksa olisikin voittanut sodan ja maailmanvaltojen tasapaino olisi erilainen kuin todellisuudessa? Mielenkiintoinen ajatusleikki yhdistettynä sujuvaan seikkailuun.
Monen vuoden jälkeen tartuin taas Remekseen ja eipä tarvi taas hetkeen.. Sinänsä mielenkiintoinen idea vaihtoehtoisesta historiankirjoituksesta, mutta ei sekään kanna lopulta pitkälle. Lopputuloksena sekamelska, jossa epäuskottavat ja lapsellisetkin juonenkäänteet seuraavat toisiaan. Täyttä roskaa.
Periaatteessa mielenkiintoinen vaihtoehtoiseen todellisuuteen sijoittuva romaani, mutta sen maailmankuva on sen verran dystooppinen, että melkein mieluummin lukee sitten vain jotain muuta. Tunnelmaan pääsee helposti esimerkiksi googlaamalla Wikipediasta "Aktion T4". Puolivälin jälkeen tarina alkaa rullata paremmin, mutta se on jo vähän myöhäistä.
Tämä kirja ei ole mikään tyypillinen dekkari. Juoni on epäselvä samoin henkilöiden kuvaus. Varsinaiseen asiaan päästään vasta kirjan loppupuolella. Ei mitään tyypillistä Remestä. Kokonaisuus erittäin sekava.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Perusvarmaa Remestä, palasin hänen pariinsa pitkän tauon jälkeen - turhaan. Ihan ok ja perustarina mielenkiintoinen. Sitten koko homma aika lailla lässähtää lopussa, muutenkin hyvä kerronnallinen johdattelu kiirehditään yksinkertaistettuun maaliin.
Ei tämä lähtenyt niin vauhdikkaasti kuin useimmat Remekset mutta loput 1/3 kirjasta perinteistä kiinnostavaa Remestä. Kirjassa myös ajankohtaisia asioita kuten ”aasialainen”, johon moni sairastui =korona.
Keskimääräistä parempi Remes, ei kuitenkaan yllä Jäätyvän helvetin, Ylösnousemuksen ja 6/12 kaltaisten klassikoiden tasolle. Kirjan kaksi tarinaa olisivat varmaan riittäneet kumpikin omaksikin kirjakseen. Loppu oli hyvä!
Tykkään Remeksen kirjoista, niissä on aina ajankohtainen ja jännittävä aihe, ne imaisevat mukaan heti ensimmäisestä sivusta lähtien. Tämä kirja oli vaisumpi lukukokemus.
🎧 4/2022 Äänikirja Helmet 29/2022 Kirjassa kuvataan hyvää ja pahaa => 🎧 Remes Ilkka, Kotkanpesä (29) 👎 4/22
Ei ehkä terävintä Remestä, mutta jälleen kerran mielenkiintoinen kuljetus ja kääntö historian kulkuun. Karmivaa fiktiota ja samalla niin ajassa kiinni.