Aivotutkimus kiinnostaa yhä enemmän paitsi tiedeyhteisöä myös tavallisia ihmisiä. Aivotutkijoilta kysytäänkin selityksiä mitä moninaisimpiin inhimillisen elämän kysymyksiin. Kun ihmisen toimintaa perustellaan aivotutkimuksen keinoin, tarjotaan usein hieman liiankin yksinkertaistavia selityksiä.
Kuinka ajatukset syntyvät nostaa esiin ajankohtaisia näkökulmia kognitiivisen neurotieteen eri alueisiin. Se haastaa pohtimaan aivotutkimusmenetelmien rajoituksia ja tulosten luotettavuutta sekä niiden muodostamaa ihmiskuvaa. Voiko kognitiivisia toimintoja paikantaa aivojen eri osiin? Onko vapaan tahdon ajatus sovitettavissa yhteen neurotieteen tutkimustulosten kanssa? Mitä tiedetään älykkyyden ja luovuuden yhteydestä aivoihin?
Teos kuvaa aivotutkimuksen historiaa, umpikujia, virhelöydöksiä ja läpimurtoja. Jokapäiväisestä elämästä tuttujen kognitiivisten toimintojen ohella kognitiivinen neurotiede on kiinnostunut esimerkiksi hypnoosin, meditoinnin sekä uskonnollisten ja mystisten kokemusten neuraalisesta perustasta. Voiko hypnoosista olla apua mielenterveyden ongelmien, kuten pelkotilojen ja riippuvuuksien, hoidossa? Entä voitaisiinko uskonnollisia kokemuksia tuottaa keinotekoisesti aivotoimintaan vaikuttamalla, esimerkiksi sähköisen ärsytyksen tai kemiallisten aineiden välityksellä?
Todella kiinnostava aihe ja siksi tätä oli miellyttävä lukea. Pidin myös kirjoittajan kriittisestä asenteesta omaa tieteenalaansa kohtaan ja sen popularisointia kohtaan. Lisäksi empiirisen tieteentekemisen ongelmakohtia tuotiin hyvin esille. Vaikutelma kattavasta esityksestä aivotutkimuksen aihealueista kuten mieli, tietoisuus, vapaa tahto, muisti, uni, tunteet, sosiaalisuus, älykkyys, luovuus, uskonto jne.
Hyvä läpileikkaus kognitiivista neurotiedettä askarruttavista teemoista. Monta kiehtovaa aihealuetta: onko meillä lainkaan vapaata tahtoa, unet ja aivot, hypnoosi ja löytyykö aivoista oma lohko jumalalle. Kirjoitustyyli ei ole ehkä yhtä lennokasta kuin hersyvimmissä tiedettä popularisoivissa kirjoissa.