Yksinäinen

by Maija Ilmoniemi

Miksi olemme niin yksinäisiä?

Tunne yksinäisyydestä syntyy inhimillisestä kaipauksesta yhteyteen, tarpeesta kuulua johonkin sekä kosketetuksi tulemisen toiveesta. Kuinka hyvin ihminen lopulta tietää, mistä halu kuulua johonkin kumpuaa? Yksinäisyys on iso ongelma, mutta sen ratkaisemiseksi on tehtävissä paljon.

Yksinäinen on toiveikas ja rehellinen tarina ulkopuolisuuden tunteen värittämästä elämänpolusta. Se auttaa ymmärtämään yksinäisyyttä, sanoittamaan sen kokemusta ja löytämään ratkaisuja. Itsensä kohtaaminen, omien ajatusmallien tunnistaminen ja aktiivinen toimijuus johtavat vahvempaan itsetuntemukseen ja yhteyteen muiden ihmisten kanssa.

Genres: Nonfiction, Self Help

197 pages, Hardcover

First published January 1, 2020

Reviews

[Anina | lukukartano · Rating 2 out of 5]

Miksi tämä tunne seuraa minua joka paikkaan, itken. On synkkä joulukuu, ja päätän itkeä putkeen kokonaisen kuukauden. Mitä turvonneemmiksi silmäni käyvät, sitä tyytyväisemmäksi itseni tunnen. Tämä on ainoa mitä ansaitsen, olenhan hylkiö, tuomittu elämään jatkuvassa epäonnessa ja outona. (s. 137)

Yksinäisyys on tosi kiinnostava ja tärkeä aihe, mutta Maija Ilmoniemen Yksinäinen ei nyt oikein sykähdyttänyt. Huomasin tarttuneeni pitkästä aikaa kirjaan, joka oli monta kertaa vähällä jäädä kesken. Ja kirjaan, jonka kieliasu olisi vaatinut aika monta hiomiskierrosta lisää. Harmillista!

Opuksen kiinnostavinta antia minulle olivat kirjailijan omasta elämästä kertoneet pätkät; olisin mielelläni lukenut enemmänkin hänen lapsuudestaan, ajasta Ruotsissa urheilijan puolisona, arjesta norjalaisessa kalastajakylässä, sokkotreffeistä tunturissa ja mitä näitä nyt oli. Niin ja se kohtaaminen raitiovaunussa 90-vuotiaan rouvan kanssa: <3!

Ilmoniemen rakentamasta Yhteyspyramidista ("ajattelukehikko yksinäisen mielen esteiden purkamiseen ja mielen joustavuuden kehittämiseen") en sen sijaan saanut oikein mitään irti. Yhden kiintoisan harjoituksen kuitenkin nappasin kirjan sivuilta talteen: arvostuskirjeen kirjoittaminen itselleen voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen idea.

Pura sanasta sanaan paperille - vaikka itsesi siihen pakottaen - kaikki asiat, joita itsessäsi arvostat ja jotka ovat sinulle tärkeitä. Suuntaa huomiosi niihin asioihin, joista itsessäsi pidät, vaikka se olisi vain kauniisti lakattu varpaankynsi. Kiitä kirjeessä itseäsi kaikista asioista, joista olisit halunnut kiitoksen kuulla. (s. 128)

Tämä oli muuten lyhyen ajan sisällä jo kolmas lukemani kirja, jossa mainitaan koronapandemia. (Ne kaksi aiempaa olivat Aino Huilajan Pakumatkalla ja Eeva Kolun Korkeintaan vähän väsynyt eli Kuinka olla tarpeeksi maailmassa, jossa mikään ei riitä.) Näyttää tämä Goodreadsissä pörrääminen aiheuttavan sen, että tulee jatkuvasti luettua etupäässä tuoretta kirjallisuutta. Pitäisköhän vaihteeksi napata työn alle jokin klassikko..?

[Virva Lehto · Rating 3 out of 5]

Tää oli aluksi mielenkiintoinen aiheelta, nimeltä ja sisällöltä. Lopulta muuttui lähinnä omien parisuhdekiemuroiden vaikeuteen. Ok, onhan ne osa yksinäisyyttä, mutta jotenkin ei sopinut tähän.

[Tupu · Rating 3 out of 5]

Rohkeasti kirjoitettu kirja omasta yksinäisyyden kokemuksesta. Hiukan sekava ja toistava muoto, mutta mielestäni hyviä pointteja mm. Oman sisäisen puheen ja tunteen tunnistaminen, pyyteettömän hyvän tekeminen toiselle tuottaa hyvää myös itselle - hyvän kierre.

[Samu · Rating 2 out of 5]

Selailin sieltä täältä. Ei sen suuremmin mitään uutta.

[Didu · Rating 3 out of 5]

Hienosti kirjoitettu, tosin itse sisältö jäi hiukan vajavaiseksi. Osittain samaistuttava.