Joulukuussa 2019 Suomessa aloitti hallitus, jonka kaikki viisi kärkiministeriä ovat naisia. Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen nimittäminen sai amerikkalaisen talk show -juontajan ihmettelemään, onko Suomi kenties paikka Wonder Woman -elokuvasta. Alle 35-vuotiaiden naispuolisten puoluejohtajien esiinmarssi ylitti uutiskynnyksen ympäri maailman.
Naisvaltainen hallitus ei syntynyt tyhjästä, vaan sen takana vaikuttavat lukemattomat suomalaisen yhteiskunnan kehityskulut. Suomessa naiset saivat äänioikeuden vuonna 1906, ensimmäisinä Euroopassa. Naispresidenttiä on seurannut parikin naispääministeriä. Hyvinvointiyhteiskunta, koululaitos ja perhelainsäädäntö ovat saaneet aikaan sen, että naisen ei tarvitse valita uran ja kodin välillä.
Tytöt kuljettaa lukijansa halki Suomen 1900-luvun historian ja punoo sen lomaan tositarinat viidestä naisesta, jotka ovat antaneet kasvot suomalaiselle yhteiskunnalle. Samalla se kertoo, miksi Suomessa ei enää voi olla liian nuori ja liian nainen tärkeisiin tehtäviin noustakseen.
"Kaiken lisäksi töissä kuittailtiin. Lastenklinikalla professori pani käden olalle: 'Mikäs on tämä lastenpsykiatri, joka tulee töihin, vaikka kotona on pieni vauva?'"
Sivistävä, yhtä aikaa jämpti ja tunteita herättävä teos hallitusta johtaneen naisviisikon tarinoista ja suomalaisen (sosiaali)politiikan historiasta sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.
Herkistyn lukiessani naisasialiikkeen aiemmista vaiheista ja uranuurtajasiskoista, jotka ovat taistelleet minullekin sen aseman, josta saan tänä päivänä nauttia. Vietin teoksen äärellä muutaman todella kirkkaan, voimaantuneen ja inspiroituneen hetken. Naisasia käy naisasianaisen sydämeen. Ja tämä ei nyt millään muotoa tarkoita, että sulkisin ketään feminismin(i) ulkopuolelle. Naiserityisyys ei useinkaan ole enää tätä päivää, mutta ei siitä voi syyllistää aiempien vuosikymmenten ja -satojen naisvihamielisessa ympäristössä toimineita naisia.
Opin Tytöistä uutta ja muistin aiemmin lukemaani. Uusi knoppitieto oli mm. se, että äitienpäivällä on Suomessa porvarilliset juuret.
Vähän häiritsi hyvinvointivaltio- ja hyvinvointiyhteiskunta-sanojen käyttö rinnakkain, jälkimmäinen kun on oikeiston tietoisesti lanseeraama versio. En myöskään saa oikein selvää, mikä on kirjoittajien suhde intersektionaaliseen feminismiin. Yhdessä kohtaa nimittäin esitetään intersektionaalisen feminismin ainoaksi ominaisuudeksi cancel-kulttuuri. Tämä on myös ensimmäinen kohta, jossa suuntaus mainitaan. Lisäksi Aurora Rämö on vastikään kirjoittanut Suomen kuvalehdelle ilmeisen omgelmallisen jutun taideopiskelijoiden yhdenvertaisuusvaatimuksista. En nyt pääse lukemaan juttua, koska se on maksumuurin takana. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että juttuun ei haastateltu opiskelijoita laisinkaan ja että jutussa annetaan ymmärtää, että yhdenvertaisuusvaatimukset ja intersektionaalinen feminismi ovat menneet liian pitkälle. Näin juttua ovat ainakin tulkinneet useat kommentoijat. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Tämä on tietenkin Tytöt-teoksen ulkopuolinen seikka, mutta en voi olla pohtimatta asiaa. Todettakoon, että ensin ihmettelin intersektionaalisen feminismin määrittelyä pelkän cancel-kulttuurin kautta tässä teoksessa ja vasta sitten tarkistin, onko kyseessä sama Aurora, jonka jutusta on käyty keskustelua.
Mutta siis lukekaa tai kuunnelkaa kaikki tämä teos! Se sisältää paljon tietoa, jonka ihan jokaisen olisi syytä omaksua.
Vitsi miten mielenkiintonen, helppolukuinen ja pätevä kirja!
Opin tosi paljon mielenkiintoisia juttuja tasa-arvon historiasta ja oli niin ihanan selkeästi ja paikoin humoristisestikin käsitelty Suomen yhteiskuntapolitiikkaa menneessä ja tulevassa!
Hatun nosto toimittajille että ovat saaneet haastateltavaksi pitkän liudan Suomen eturivin poliittisia asiantuntijoita ja vaikuttajia. Upeeta, oonpa iloinen että luin tämän :)
Syystä tai toisesta tää ei onnistunut kolahtamaan lähes ollenkaan. Ministerien henkilötarinat olivat mielenkiintoisinta antia, mutta jotenkin muut historiapätkät eivät (yllätys, yllätys) innostaneet. Kirja tuntui tyngältä, jotenkin lopussa vasta päästiin asiaan, mm. keskusteluun nais- vs. miesministerien eroamisista tehtävistään. Olisin kaivannut enemmän tätä. Enemmän pohdintaa, enemmän tasa-arvoasioita (muutakin kuin nais-miesasiat), enemmän nykyaikaa kuin mennyttä.
Tosi hyvä ja tymäkkä teos, opin paljon uutta tästä (tietoni suomalaisesta politiikasta ja sen historiasta varsinkin naisiin liittyen ovat häpeällisen vähäiset). Helppo pysytä mukana ja missään vaiheessa ei jaariteltu liikaa, suosittelen!
mietin että onko liiottelua antaa viis, mutta ei kai oikeestaan ku aika subjektiivisesti oman lukukokemuksen perusteella näitä arvostelen. tiiviissä paketissa paljon tietoa ja tehokas katsaus suomalaiseen tasa-arvoon
Summa summarum: uutta opittu maailman ensimmäisistä kansanedustajista, Miina Sillanpäästä ja nyt selvisi syykin, miksi ajatus kotiäideistä on tuntunut itselle niin vieraalta. Ytimekäs näppärä tiivistelmä suomalaisen tasa-arvon kehityksestä❤
Tämä oli luokkaa "ihan kiva". Lähinnä pintaraapaisu siitä, mitä suomalainen tasa-arvo on ja miten se on kehittynyt, mutta sinänsä toimiva alustus aiheeseen. Kokonaisuus oli ehkä hiukan hajanainen eikä sitä auttanut, että Marinin hallituksen "Viisikon" henkilökuvia oli ripoteltu matkan varrelle. Ne eivät sinänsä tuoneet kirjaan mitään lisää, lähinnä toimivat esittelyteksteinä ministereile. Olisin kaivannut enemmän kronologiaa ja hieman perinpohjaisempaa käsittelyä joillekin aiheille, mutta opin tästä toki uutta.
Lyhyt mutta toimiva esittely siitä, miten Suomen tasa-arvoinen sukupuolipolitiikka on syntynyt. Hauska näkökulma pirkkalalaisiin 1000-luvun suomalaisiin ja heidän elämäänsä tekoihin olisi voinut kantaa pidemmällekin. Kirja keskittyy nimenomaan poliittisen järjestelmän syntyyn ja sen vertailuun muiden maiden tasa-arvopolitiikkaan.
Todella mielenkiintoinen, täynnä ainakin minulle uutta asiaa, sujuvasti, huumoriakaan unohtamatta kirjoitettu. Ehdoton lukusuositus kaikenikäisille naisille ja miehille.
Kivan napakka ja informatiivinen kirja suomalaisen tasa-arvon kehittymisestä. Osassa kirjaa olisin kaivannut jämäkämpää kustannustoimittamista ja jotkut sanavalinnat ärsytti, mutta eipä niin paljon, että ne olisi jääneet mieleen. Et sillai jepa.
Kirja on hyvä ja selkeä perusteos suomalaisen tasa-arvon kehityksestä. Se myös pitää sisällään paljon kiinnostavia faktoja, vaikka feminismistä olisi lukenut enemmänkin. Pidin kirjan tavasta käsitellä nykypäivän politiikkoja historiallisessa kontekstissa. Kirjailijat ovat myös onnistuneet saamaan mielenkiintoisia haastatteluja tukemaan faktoilla täytettyä tekstiä.
Erityisen kiinnostavaa ovat näkemykset siitä, että Suomen köyhä historia on vaikuttanut huomattavasti tasa-arvon kehitykseen. Kaikki ovat lähtökohtaisesti joutuneet tekemään kaikkea. En muista toista tasa-arvon kehitystä käsitellyttä kirjaa, jossa vertaillaan Suomen kehitystä muihin maihin. Tässä onnistutaan tuomaan hyvin esiin työväenliikkeen merkittävyys myös naisten oikeuksien puolestapuhujana Suomessa.
Mielestäni kevyt ja nopealukuinen, välillä humoristinenkin, tyyli sopii kirjalle hyvin.
Tytöt - Suomalaisen tasa-arvon perusteet käsitteli erittäin kattavasti Suomen historiaa ja miksi ja miten olemme päätyneet tähän pisteeseen tasa-arvomme kanssa. Miksi Suomessa tasa-arvo on tärkeä tavoite ja mitkä tekijät ovat johtaneet tähän? Erityisen mielenkiintoista olivat historialliset ja kulttuuriset näkökulmat, varsinkin silloin, kun perspektiiviä laajennettiin Euroopan tai maailman mittakaavaan. Suomen tasa-arvon historia todella eroaa monesta muusta maasta, ja edistyksellisyyden taustalla voidaankin nähdä esim. maan kehittymättömyys, myöhäinen teollistuminen ja köyhyys.
Teoksessa käytiin läpi myös poliittisia ja kulttuurisia ilmiöitä hyvin monipuolisesti ja tyttöyttä ja naiseutta käsiteltiin laajasti ja merkityksellisesti. Erittäin hyvä ja suositeltava teos kaikille luettavaksi, jotta oppii ymmärtämään maailmaa (ja puolia Suomen asukkaita: naisia) taas hieman paremmin!
P.S. Välillä vittu-kun-vituttaa olla nainen. Tämä on ehkä taas yksi niitä kirjoja t. tasa-arvoa odotellessa
Kompakti, yleistajuinen ja helposti lähestyttävä kirja, joka selvittää suomalaisen tasa-arvotilanteen historiallista taustaa. Korostaa erinomaisesti sitä, kuinka pitkällä aikajanalla tasa-arvoa tehdään: pohja monelle Suomen nyt juhlituista tasa-arvosaavutuksista on tehty jo vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja sitten. Toisaalta esittää hyvin myös sen, kuinka sattumanvaraisesti monet edistysaskeleet on otettu.
Erityisesti jäi kiinnostamaan implikoitu ajatus siitä, että Suomessa tasa-arvo on edennyt nopeasti osittain siksi, että köyhässä maatalouteen voimakkaasti perustuvassa valtiossa töitä ovat tehneet kaikki, jotka siihen ovat pystyneet - sukupuolesta riippumatta -, kun taas vauraammissa Euroopan valtioissa, joihin teollistuminen saapui aiemmin, sukupuoliroolit jakautuivat voimakkaammin.
Aika hajanainen teos suomalaisten naisten noususta politiikan huipulle ja vähän kaikesta muustakin. Punainen lanka jäi hieman uupumaan ja asiavirheet ärsyttivät politiikkanörttiä (Kanerva ei ollut puolustus- vaan ulkomisteri, s. 142). Joka tapauksessa helposti lähestyttävä kirja, jota suosittelisin ensisijaisesti henkilöille, jotka eivät juuri päivänpolitiikkaa seuraa, mutta ovat kuitenkin kiinnostuneita siitä, millaisten kehityskulkujen lopputulemana maailmallakin ihmetystä herättänyt naisten johtama hallitus on Suomessa mahdollinen.
Lyhyt, mutta mielenkiintoinen ja onnistunut kirja juuri vuoden täyttäneestä Sanna Marinin hallituksesta. Tasa-arvoa tarkasteltiin hyvin erilaisista näkökulmista ja vertailemalla. Kertomukset viisikon omista historioista nivoutuivat hyvin muun tekstin lomaan. Lopun huomio siitä, että mihinkään ei olisi kyetty ilman miehiä, on todella tärkeä.
Mahtava kirja! Avaa mielenkiintoisesti suomalaisen tasa-arvon historiaa ja antaa esimerkkejä varhaisista naisvaikuttajista suomalaisessa politiikassa. Ei ollenkaan miesvihainen kirja, päinvastoin, korostaa miesten olennaista osaa tasa-arvon kehityksessä. Kiinnostavinta kirjassa oli hyvinvointiyhteiskuntaa edeltäneen ajan käsittely ja sen perustavanlaatuiset vaikutukset suomalaiseen tasa-arvoon.
Hieno, nopealukuinen katsaus suomalaisen tasa-arvon etenemiseen, fokus yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja politiikassa. Historian lomassa kuljetettu tarina hallituksen naisviisikosta toi kirjaan vielä lisää inhimillistä kulmaa. Kovin syvälle tässä ei mennä, eikä tarvitsekaan - jo nyt opin paljon uutta.
Tämän pohjalta varmaan yksi tärkeimpiä dokumentteja, joka nyt kannattaisi lukea on kirjan lopussa mainittu hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020–2023. Kaikella todennäköisyydellä se jalkautuu sellaisenaan arkeemme, ja veikkaan että siitä näkee jo nyt millaisessa Suomessa elämme muutaman vuoden päästä.
Kirja on rakennettu siten, että luvut suomalaisen tasa-arvon historiasta vuorottelevat viiden naisministerin taustoista kertovien lukujen kanssa. Kiva yleisteos sekä tasa-arvon historiasta ja sen kehityksestä että ministereistä.
Mukavan kevyt Image-lehden esseemäinen teos, jossa käydään läpi tasa-arvon historiaa Suomessa. Yleisesityksenä hyvä, poliitikkojen esittelyt olivat aika pintaraapaisuja, mutta toisaalta eivät olleet kirjan keskiössä.
Tässä oli joku jännä twisti, josta en ihan saanut kiinni. Mutta kaikkinensa ihan hyvä ja näkökulmia tarjoava katsaus suomalaisen tasa-arvon kehitykseen.