Suomi on historiallisen suurten kysymysten äärellä. Ilmastonmuutos kiihtyy, suuret ikäluokat uhkaavat romahduttaa terveydenhuollon kantokyvyn, kaupungeissa asuntojen hinnat karkaavat käsistä, ja kaiken lisäksi lapsia syntyy ennätyksellisen vähän.
Nämä ongelmat ovat viime kädessä ylisukupolvisia, vaikkei niitä sellaisina ole Suomessa juurikaan käsitelty. Nyt ne ovat kaatumassa nimenomaan nuorten aikuisten ratkaistavaksi. Mitä se merkitsee meidän tulevaisuudellemme?
Saamattomat on neljän nuoren toimittajan kirjoittama journalistinen tietokirja, joka selvittää, miten yhteiskunta reagoi näihin teemoihin, ja pohtii, miksei riittäviin toimiin ole ryhdytty aiemmin. Kaiken yllä leijuu kysymys: onko tämä reilua?
Tämän kirjan avaamat tuoreet näkökulmat on tarkoitettu kaikille Suomen tulevaisuudesta ja politiikasta kiinnostuneille, sukupolvesta riippumatta.
Neljän journalistin erinomainen katsaus aikamme isoihin yhteiskuntapoliittisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, matalaan syntyvyyteen, asuntojen korkeisiin hintoihin ja kasvaviin eläke- ja terveysmenoihin. Kirja on kirjoitettu nimenomaan noin kolmikymppisten suomalaisten näkökulmasta ja siinä pohditaan monista (mutta ei liian monista) näkökulmista, minkälainen tulevaisuus tällä sukupolvella on edessään. Sujuvasti kirjoitettu, huolellisesti toimitettu ja sopivan tiivis paketti kaiken kaikkiaan!
Neljä nuorta toimittajaa tarttuu yhteiskuntamme suuriin kysymyksiin ja ravistelee niitä milleniaalinäkökulmasta. Miltä Suomi näyttää? Onko kaikki menossa käsittämättömällä tavalla pieleen? Onko tämä kaikki reilua?
Pamflettimainen Saamattomat tuo mieleen – ja mainitsee itsekin – Osku PajamäenAhneen sukupolven. Tässä ei nyt sentään lietsota sukupolvien välistä ristiriitaa ihan samalla tavalla, mutta nostetaan kuitenkin esille ylisukupolvisiksi koettuja ongelmia, joita ei välttämättä julkisuudessa käsitellä sillä tavoin. Nuorten aikuisten näkökulmasta näyttää siltä, että nämä ongelmat ovat kaatumassa heidän (vai meidän, en ole ihan varma miten tässä asemoidun) niskaansa.
Ollaan siis isojen kysymysten äärellä: asuntojen hintojen nousu, syntyvyyden lasku, liikenteen ison mittakaavan kysymykset, eläkepommi, väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset terveydenhuollolle. Saamattomat voi olla ohut, noin parisataasivuinen kirja, mutta takaan, että kyllä tästä varmasti paha mieli tulee, eri sukupolville vain eri syistä. Ei siis todellakaan mitään hyvän mielen kirjallisuutta tämä, mutta kyllä tässä kirjassa tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä kuitenkin nostetaan esille raikkaista näkökulmista.
Suosittelisin tätä etenkin niille parikymppisille, joita yhteiskunnalliset kysymykset eivät niin hirveästi vielä kiinnosta. Saamattomat saattaa herätellä. Journalistinen ote toimii hyvin, asioita käsitellään iskevästi, tuomalla niitä henkilökohtaisiksi journalismin keinoin (mutta sortumatta kertomuksiin). Ei tämäkään kirja kerro ratkaisuja tai kovin perinpohjaisia selityksiä, mutta ainakin tästä aukeaa, minkälaisista ongelmista on kyse.
Pidän kirjan nimestä. Siinä yhdistyy milleniaalien moittiminen saamattomiksi ja toisaalta kokemus siitä, miten yhteiskunnassa ei totta tosiaan koeta olevansa saamapuolella. Onko reilua? Ei ole, mutta toisaalta – koskapa olisi ollut. Niin paljon kuin nykyajassa moni asia miestä syökin, en silti vaihtaisi.
Hyvä, rujo paketti siitä, mikä milleniaaleja odottaa. Ilmastonmuutos, eläkepommi, hoivan kysymykset väestön vähentyessä ja ikääntyessä... Laadukkaita esseitä kaikki tekstit. Ehkä olisin kaivannut vielä paria aihetta lisää/syventymistä niihin: mielenterveys ja yleiset arvot.
Todella taidokkaasti tehty, kiinnostava teos kiinnostavista ja ajankohtaisista aiheista. Aiheet sinänsä eivät olleet mitään uutukaisia (paitsi etten ollut tietoinen Suomen raideinfran noin huonosta tolasta) mutta oli kuitenkin innostavaa ammentaa lisää tietoa. Tykkäsin henkilökohtaisen ja faktan tasapainosta, vaikka monen esseen jälkeen tulikin hieman ahdistunut fiilis tulevaisuudesta ja omasta asettumisestani siinä. Mitään ratkaisujahan tää kirja ei tarjonnut, mutta mielestäni se ei ollut tarkoituskaan - kaikki nuo teemat on kuitenkin sen verran isoja kokonaisuuksia, että reippaaseen 200 sivuun ei mitään ratkaisuehdotuksia voida esittää.
Olen kyllä ehdottomasti kirjan kohderyhmää, sen takia korkeat arvostelut. Ehkä vanhemmalla ikäpolvella voisi mennä tunteisiin?
Mielenkiintoinen kirja sukupolvipolitiikasta ja oman milleniaalisukupolveni tulevaisuudennäkymistä. Eniten opin Minea Koskisen eläkejärjestelmää käsittelevästä teksistä Exit ja Emilia Mäenmaan hoivaan, vanhuuteen ja terveydenhuoltoon paneutuvasta Viimeinen neljännes -kirjoituksesta.
Ilmastokriisi jäi kokonaisuudessa mielestäni yllättävän vähäiselle huomiolle, vaikka se lienee suurin sukupolvemme elämää määrittävä ilmiö nyt ja tulevaisuudessa.
Saamattomat on tärkeä ja ajankohtainen journalistinen tietokirja, joka pohtii y-sukupolven, milleniaaleiksikin kutsutun, 1980-1990 -lukujen puolivälien väliin syntyneiden ikäluokkien tulevaisuuden odotuksia. Kiintoisaksi teoksen tekee juuri sen ylisukupolvinen lähestymistapa, historiallisuus: Peilaamalla sodan jälkeen rakennetun Suomen historiaa ja aikaisempien sukupolvien tekemiä valintoja, voidaan tarkastella myös tulevaisuuden odotuksia.
Se onkin tässä teoksessa erittäin huolestuttava havainto. Mikä on odotus huomiselta tämän päivän kolmikymppisillä, kun ilmastonmuutos muuttaa elämän edellytykset, terveydenhuoltojärjestelmältä putoaa pohja, eläkkeitä ei välttämättä ole olemassa, asuntojen hinnat suurissa kaupungeissa karkaavat käsistä, ja syntyvyys laskee rajusti?
Harmillisesti esseistisiksi luonnehdittuja artikkeleita on vain kuusi. Enemmänkin aihetta olisi voinut käsitellä. Toimittajanelikko Jari Hanska, Minea Koskinen, Emilia Mäenmaa ja Tuija Siltamäki käsittelevät valitsemiaan osin henkilökohtaistenkin kokemusten kautta. Se tuo teokseen sopivasti luettavuutta, mutta journalistinen taso ei missään vaiheessa laske. Taustatyö käsiteltäville aiheille on tehty huolella. Lukuisat haastattelut alan asiantuntijoilta lisäävät viimeiset luut lihojen ympärille.
Vaikka kirja käsittelee milleniaalien haasteita tulevaisuuden maailmassa, se soveltuu hyväksi pohdittavaksi myös kaltaisilleni x-sukupolven edustajille. Ja, kyllä, myös aikaisempienkin sukupolvien edustajille. Keskustelua ylisukupolvisesta päätöksenteosta, sukupolvien välisistä sopimuksista, tarvitaan ehdottomasti lisää.
Kolme ja puoli tähteä, josta vaaleansinisen ja oranssin yhdistäminen tiputtaa puoli tähteä. Odotin jostain syystä enemmän millenniaaleihin - meihin saamattomiin - keskittyvää kirjaa, mutta artikkeli toisensa perään keskittyikin siihen, millainen Suomi meille jää (spoiler alert: hirveä). Tavallaan vastustan ratkaisujen vaatimista, kyllä ongelmia saa esittää ilmankin, mutta mitään uutta ei noussut keskusteluun. Ehkä siksi, että millenniaalina kaikki kirjassa esitetty ja paljon muutakin on jo käynyt niin tutuksi, että se ei hetkauta, vaikka pitäisi.
Ei mitään kevyttä sunnuntailukemista. Saamattomat on neljän toimittajan katsaus erityisesti millenniaalisukupolven tulevaisuudennäkymiin liittyen mm. asuntopolitiikkaan, terveydenhuoltoon ja eläkkeisiin. Näin kolmeakymppiä pikaista vauhtia lähestyvänä pätkätyöläisenä taisin juuri menettää yöuneni. Pidin toisaalta kirjoittajien suorapuheisuudesta ja siitä, ettei tässä pyydellä anteeksi, vaan laitetaan tiukkoja faktoja kehiin. Ehkäpä faktojen lisäksi olisi voinut esittää jotain vähemmän painajaismaistakin.
Hyvä tilannekatsaus aikamme suurimmista ongelmista yhteiskunnassa. Minkälaisen maapallon edelliset sukupolvet ovat meille jättäneet? Ja minkälaisena me jätämme sen tuleville sukupolville? Terveydenhuollon tulevaisuus, raideliikenteen kehittymättömyys, asuntojen hintojen huima nousu, ilmastokriisi yms. Hyvinvointivaltiota ja nykyistä talousjärjestelmää on rakennettu luonnonvaroja tuhlaillen ja saastuttaen. Miten voimme ylläpitää saavutettua tasoa pitämällä samalla huolta luonnon monimuotoisuudesta ja ratkaisemalla ilmastokriisi? Vaikealta näyttää. Tulee vähän paha mieli.
Ajankohtaisia ja merkittäviä aiheita selkeästi selitettynä. Milleniaalinäkökulma on vahvasti läsnä, mutta aiheet koskettavat myös minun elämääni ja tulevaisuuttani.