Avaruus on lähempänä kuin luulisi. Matkaa lähiavaruuden alkuun on vain 100 kilometriä tosin maanpinnasta kohtisuoraan ylöspäin ja painovoimaa vastaan. Tämän kirjan lukija pääsee matkalle kosmokseen ilman avaruusrakettia. Tarina alkaa alkuräjähdyksestä, jonka kaikuja kuulemme yhä, etenee kohti nykyhetkeä ja jatkaa tuntemattomaan tulevaisuuteen. Matkaoppaana toimii Marcus Rosenlund, jolla on taito kirjoittaa vetävästi ja ymmärrettävästi jopa suhteellisuusteoriasta tai avaruusrakettien toimintaperiaatteista. Kirjan aiheita ovat muun muassa kaiken teoria, maaginen magnetismi ja avaruudellisen takapihamme aarreaitta eli asteroidivyöhyke. Saamme tietää niin kuumatkoista kuin nykyisestä avaruuskilvasta, jonka seuraavana etappina on Mars.
Helppolukuinen ja sujuva tietokirja avaruuden asioista, mukana sopivasti henkilökohtaista näkökulmaa, pohdintaa ja huumoriakin. Maailmankaikkeuden mittakaava vaan kiehtoo ainakin omaa mieltäni ja asettaa omat ajatukset mittasuhteisiin. Luvuissa käsitellään niin Venusta ja Marsia kuin maapallon ulkopuolista elämää ja maailmankaikkeuden loppua. Suosittelen kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ajankohtaisista avaruusmeiningeistä ❤
Tiedetoimittaja Marcus Rosenlund jatkaa kevyen ja helposti lähestyttävän tietokirjallisuuden parissa. Edellinen Sää joka muutti maailmaa oli oikein oiva kirja, eikä tämä Kohti korkeuksia : Ajatusmatkalla avaruudessa ole sekään hullumpi. Nimensä mukaisesti teos suuntaa kohti avaruutta. Sinne ei olekaan pitkä matka: täältä Tampereelta on avaruuteen yllättävää kyllä lyhyempi matka kuin Helsinkiin tai Jyväskylään.
Rosenlund esittelee nipun kiinnostavia avaruus- ja fysiikkaaiheita. Kirjassa kerrotaan maailmankaikkeuden synnystä ja tuhosta, magneeteista, kaiken teoriasta, Apollo-matkoista ja muusta avaruusmatkailusta, Venuksesta ja Marsista, asteroidien uhista ja mahdollisuuksista ja avaruustutkimukset suurilla kaukoputkilla ja radioteleskoopeilla. Asiaa on kiitettävän monipuolisesti, etenkin kun ottaa huomioon, että kyse on varsin napakan mittaisesta noin 250-sivuisesta kirjasta, ei mistään monisatasivuisesta tiiliskivestä.
Kautta linjan Rosenlundin tiedetoimittajan tyyli pitää. Teksti on vetävää ja jokseenkin niin helppotajuista kuin tällaisista aiheista on mahdollista. Mukana on sopivasti henkilökohtaista tatsia, ilman että mennään liiaksi navankaiveluun. Kirjassa on varmasti kohtia, joissa joutuu vähän pysähtymään ja pohtimaan, mitä sanotaan – ja mittakaavahan näissä avaruusjutuissa räjähtää vähän väliä käsiin, isojen lukujen kanssa on herkästi hukassa. Mutta oiva kirja, vaikka tässä ei asiapuolella nyt valtavasti uutta ollutkaan, ala kuitenkin kehittyy ja tässä on tuoreita juttuja vuodelta 2020, joita aikaisemmissa kirjoissa ei ole, joten sikälikin Kohti korkeuksia on aivan paikallaan.
Scifikirjojen-lukuhaaste, jonka itselleni alkuvuodesta langetin, on ensimmäistä kertaa herättänyt minussa aitoa kiinnostusta avaruutta kohtaa. Samalla se on osoittanut, kuinka alkeelliset tiedot minulla aiheesta on.. Marcus Rosenlundin Kohti korkeuksia kuulosti erinomaiselta ensiavulta ammottaviin aukkoihin tiedoissani. Rosenlundin edellinen kirja, Sää joka muutti maailmaa oli mainio sukellus sääkatastrofien historiaan, joten odotukset olivat korkealla tämän uudemmankin opuksen kanssa. Enkä muuten pettynyt!
Kohti korkeuksia keventää tiedepainotteista asiaansa omakohtaisuudella ja matkakirjamaisuudella. Rosenlund kertoo omasta lapsuuden hetkistään, kun hän ensimmäisen kerran alkoi kiinnostua avaruudesta ja tieteestä, sekä aikuisena tutkijana tekemistään tutustumismatkoista tieteen uusimpiin ja mahtavimpiin tutkimuslaitoksiin, missä tehdään huikeita asioita ja mullistavia löytöjä. Avaruuteen tutustuminenkin aloitetaan tutulla 100 kilometrin tuntivauhdilla, jotta mittakaavat varmasti tulisivat lukijalle selväksi. Rosenlund käyttää muutenkin runsaasti arkielämän vertauksia pyrkiessään tekemään tästä arkijärjen ylittävästä aiheesta mahdollisimman ymmärrettävää. Kaikkea en silti ymmärrä, mutta Rosenlund lohduttaa, ettei kaikkea ymmärrä alan kärkitutkijatkaan. Vaikka asioita voidaankin laskea, ei ihmismieli niihin silti mitään tolkkua saa. Tämä oli lohdullinen tieto.
Kohti korkeuksia ei pyri olemaan kaiken kattava esitys avaruudesta, vaan se valikoi aiheikseen mm. maankaltaisen planeetan ja elämän etsimisen (tuskin tulee onnistumaan), avaruuden uhat ja mahdollisuudet, mustat aukot, sekä maailmankaikkeuden synnyn ja sen vääjäämättömän lopun. Kuuntelin kirjan Jussi Puhakan lukemana äänikirjana, ja konsepti toimi erinomaisesti. Melkein voisin aloittaa heti uudelleen alusta, sillä asiaahan tässä piisasi.
Mot stjärnorna är en lättsam bok om ett massivt ämne, rymden. Markus Rosenlund lyckas på ett relativt lätt sätt och med en glimt i ögat beskriva universums olika skeenden och livsöden.
Texten är lättläst men vissa kapitel hoppar en del i både tidsperioder och innehåll, vilket gör att jag lätt tappar intresset. När det i kapitlet om Venus hoppade mellan 4 eller 5 olika berättelser på samma sida ville jag nästan ge upp. Men jag är glad att jag fortsatte läsa för de flesta kapitel var superintressanta att läsa.
Är du intresserad av att läsa om rymden på ett sätt som är menat för oss vanliga dödliga så rekommenderar jag boken.
- Orsaken till bakgrundsbrus i radion och myrornas krig på TV - Vi alla består av rymdstoft - Polerna kan komma att byta plats, Nordpolen flyttas 50 km i året just nu - Norrsken ger ifrån sig ljud - Besättningen på Apollo 8 i omloppsbana runt månen väljer att läsa ur Moseboken i direktsändning, föreningen American Atheists drar Nasa inför rätta, inget händer eftersom HD i USA anser att månen inte omfattas av deras auktoritet - Ca 100 jordliknande planeter i universum för varje sandkorn på jorden
This entire review has been hidden because of spoilers.
Aloin alun perin kuunnella kirjaa, mutta pian tajusin, että tämä kirja pitää lukea ja lopulta tilasin kirjan itselleni. Aivan mahtava matka avaruuteen Marcuksen kanssa, siitä kirjailijalle kiitos. Kirja ruokki kiinnostustani avaruutta kohtaan yksinkertaistaen sopivalla tavalla varsin monimutkaista aihepiiriä. Jatkossa katselen pimeää taivasta entistä ihastuneempana sen olemassa olosta. Ja luulen, että tulen palaamaan tuohon kirjaan uudelleen ja uudelleen...
Kuten muutkin Rosenlundin kirjat, tämä oli mukavaa luettavaa ja moneen kertaan huutelin hauskoja faktoja muulle perheelle. Osa sisällöstä oli tuttua tavaraa, ja osittain viittaukset tulevaisuudessa tapahtuviin asioihin olivat ehtineet vanheta, mutta eipä se paljoa haitannut.
Mars muuten taitaa olla meikäläisen teemaplaneetta tälle vuodelle - tämä taisi olla jo kolmas tai neljäs lukemani Marsia sivuava kirja tänä vuonna.
Alotin tän kirjan ja sit otin tauon ja luin noin 40 muuta kirjaa välissä... avaruudesta lukeminen ruotsiks osottautu yllättävän hankalaks:'D mutta tykkäsin kyllä lopulta ihan valtavasti! Erityisesti tän kirjailijan tyylistä kirjottaa ja miten tavote oli kertoa asioista silleen et vaikka ne on melkeen mahdoton käsittää niin niin et ne olis mahdollisimman helppo käsittää.
Trevlig bok om aktuella rön inom astronomin. Skönt att läsa med komiska inslag. Som ett kvanthopp-fan är det kul att se hur Rosenlund är välformulerad också i bokform!