Säkenöivät ja oikukkaat – Suomen kultakauden naisia

by Hanna-Reetta Schreck

Ellan Edelfelt, Anni Simberg ja Aino Sibelius muistetaan ensisijaisesti tunnettujen miestensä vaimoina, mutta millaisia ihmisiä he olivat pyrkimyksineen ja unelmineen? Kaunokirjallisella vetävyydellä kirjoitettu teos piirtää uudenlaisen kuvan vuosisadan vaihteen kiihkeästä ja ristiriitaisesta ajasta. Ellen Thesleffin ja Alma Söderhjelmin kaltaiset oman tiensä kulkijat kyseenalaistivat naisen perinteiset roolit ja näyttivät suuntaa muille dekadenssin aikakauden naisille.

Genres: Nonfiction, History, Finnish Literature, Audiobook, Feminism, Art

240 pages, Hardcover

First published April 12, 2021

Reviews

[Viivi / Kirjailuja · Rating 5 out of 5]

Upea tietokirja Suomen kultakauden taiteilijanaisista. Kirjan päähenkilöitä on kohdeltu kauniin kunnioittavasti. Kirjassa on hienosti myös avattu ajan naiskuvaa ja sen vaikutusta näidenkin naisten elämään. Vahva suositus.

[Paula Lukkariniemi · Rating 5 out of 5]

Tänään 30.4.2021 sain loppuun kirjan nimeltä Säkenöivät ja Oikukkaat Suomen kultakauden naisia. Lukiessani kirjaa nimeltä Säkenöivät ja Oikukkaat Suomen kultakauden naisia sain tietää naisista joista en ollut koskaan kuullutkaan ja yksi niistä oli Siri Von Essen ja sain myös tietää kahdesta naisesta joista tiesin hyvin vähän ja ne naiset olivat Anna Elise "Ellan" Edelfelt ja Thyra Thesleff.
Kirjassa oli kaunis kuvitus, ja kaunis kansi. Mielestäni Säkenöivät ja Oikukkaat Suomen kultakauden naisia oli hyvä ja koukuttava kirja. Minulle tuli todella oikein hyvä mieli. 😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍❤😍💜😍💜😍💜😍💜😍💜

[Uudenkuun Emilia · Rating 4 out of 5]

Hauskasti kirjoitettu tietokirja naisista, jotka jäävät helposti kultakauden miesten varjoon. Surullisia mutta myös hienoja kohtaloita. Olin erityisen vaikuttunut Alma Söderhjelmistä, josta en ollut aiemmin kuullut ja joka oli häkellyttävä naisten aseman uranuurtaja tieteen saralla.

[Satu Ylävaara · Rating 5 out of 5]

Tänään tupsahti Storyteliin ja Nextoryyn äänikirjana Säkenöivät ja oikukkaat, Suomen kultakauden naisia, Like. Thesleffistä Söderhjelmiin. 19.04.2021. Kuuntelin tämän tukka viivana, nauttien, raivostuen, oppien, kiitollisena, ja tämä ⭐⭐⭐⭐⭐ oli 60. lukemani kirja tänä vuonna 2021. Tai kuuntelemani, luen tämän kyllä myöhemmin myös, enkä pane pahitteeksi, että hipelöisin hyllyssäni. Tätä. Helvetillinen helle alkoi, parvekkeella mehiläisten kova pöhinä ja pörinä, hain paketteja postista, ja naama paloi täysin vaikka vain lyhyen aikaa kävelin lähikauppaan.

Kirja alkaa Virginia Woolfin lainauksella, kuinka kriitikko pitää sotakirjaa merkittävämpänä kuin kirjaa jossa naisella on tunteet, joita ilmaisee. Tarkkaa kaivausta lainausta en muista, mutta sisältö oli tuo.

Kultakauden taiteilijanaiset ja taiteilijoiden vaimot. Tieteen uudet virtaukset. Evoluutio. Entä kukat? Jotka ilmestyvät, kehittyvät hyppäyksittäin, ei kuten Darwin kirjoitti. Moderni murros. Vieraantuminen. freudilainen naisviha. Mysteeri. Pelon maan kartta.

Kansallisen kuvaston maskuliinit uroot uhoot aktiiviset versus passiiviset naiset. Vaikka taiteilijanaisia oli lukuisasti, heitä ei laskettu kultakauden joukkoon, koska eivät maalanneet paidattomia Kullervoita ja mäntyjä. Naiset vikuroivat oikukkaat dekadentit, osin häiriintyneet, miesten patriarkaattin lääkärien mukaan. Myös runoilijamiesten. Baudelairen keimailevat hevoset eli naiset. Hysterian aikakaudella. Kunnianhimo.

Miksi naiset puuttuivat sieltä missä oli valtaa? Naiset jotka murtavat rakenteita, patoja, blokkeja. Miksei kiinnostaisi puolet maailman historian ihmisistä, naisista, kiinnostaisi.

Rakkaus, himo, juhannusaatto, maaginen, Fröken Julie, kultahäkki, saappaiden suutelu, nöyryytys, pako, luokkajako, julma peli.

Siri joka perusti oman teatterin.


Eilen luin Venla Hiidensalon taiteilijaromaanin Suruttomat.

[Päivi · Rating 5 out of 5]

Miten paljon maailmassa onkaan tukahdettua neroutta ja älyä, sen takia, että nämä ominaisuudet omaava on nainen! Ja on ollut - siitä kertoo tämä niin sisältönsä kuin ulkoasunsa puolesta upea kirja

[Jenni Tuomainen · Rating 3 out of 5]

Henkilökuvat ja tarinat olivat mielenkiintoisia, mutta jokin tökki käytetyssä kielessä.

[Tiina Leinonen · Rating 3 out of 5]

Kirjailija on tehnyt aiemmin taiteilija Ellen Thesleffistä elämäkerran "Minä maalaan kuin jumala" josta pidin paljon. Nyt keskitytään Aino Sibeliukseen, Ellan Edelfeltiin, Thyra Thesleffiin ( Ellenin pikkusisko ), Siri von Esseniin ( August Strindbergin vaimo ), Sigrid af Forsellesiin ja Alma Söderhjelmiin. Ellan, Aino ja Siri olivat kultakauden suurmiesten vaimoja ja ajan tavan mukaan jäivät näiden varjoon. Aviomiehillä oli yleviä suunnitelmia miesten ja naisten välisestä toveruudesta ja tasa-arvosta mutta realiteetti oli kuitenkin se että miehet hummasivat ravintoloissa ja vaimot hoitivat kaikki käytännön asiat kotona. Aino Sibelius osallistui miehensä musiikin sävellysprosessiin ja Jean itsekin tunnusti heidän säveltävän yhdessä, musiikki oli heidän yhteinen projektinsa. Silti vain Jean sai tunnustusta ja ihailua. Ellan Edelfelt oli viileä kaunotar joka halusi opiskella mutta joka vanhanpiian maineen välttääkseen meni naimisiin Albert Edelfeltin kanssa. Liitto oli toimimaton ja aviomiehellä useita rakastajattaria. Ellan oli itsekin haaveillut taiteilijan urasta mutta joutui nyt katselemaan vierestä miehensä menestystä. Siri von Essen oli näyttelijä ja aviomies August Strindberg kirjoitti hänelle useita rooleja näytelmiinsä kunnes äityi niin mustasukkaiseksi ja vainoharhaiseksi että avioero oli väistämätön. Kaikki nämä naiset kuvittelivat naimisiin mennessään että liitto taiteilijamiehen kanssa olisi jotenkin "erilainen" ja että mies ymmärtäisi heitä ja heidän taiteellisia pyrkimyksiään. Mutta perheessä voi olla vain yksi tähti. Alma Söderhjelm ja Sigrid af Forselles jäivät naimattomiksi ja herättivät paheksuntaa ympäristössään, Alma puhumalla naisen seksuaalisuudesta ja Sigrid kuvanveistäjänä veistämällä alastomia miesten vartaloita. Sigridillä oli läheinen suhde ranskalaiseen kuvanveistäjänaiseen Madeleine Jouvrayhin, kunnes naisten välit yhtäkkiä rikkoutuivat. Syynä on nähty Sigridin kiinnostus okkultismiin ja esoteriaan, tätä kiinnostusta Madeleine ei jakanut Sigridin kanssa. Alma taas taisteli oikeudestaan opettaa yliopistossa ja oikeudestaan olla professori. Naisena hänet kyseenalaistettiin jatkuvasti, olihan opettajakunta miesvaltaista. Lopulta Alma asettui Ruotsiin ja hylkäsi Suomen ahtaat piirit. Thyra Thesleffin osuutta kirjassa hieman ihmettelen, kirjailija ei tunnu löytävän hänestä paljoakaan omaa vaan kaikki liittyy sisar Elleniin jollain tavalla. Thyra on yksi osanen Thesleffin taiteilijaperhettä jonka keskiössä loistaa sisar Ellen kuin kirkas tähti. Kaunis Thyra jää sivuosaan kaksine aviomiehineen ja lapsineen, niin taitava korutaiteilija kuin olikin. En ehkä itse olisi valinnut tätä kokoelmaa Suomen kultakauden naisiksi, on välillä vaikea hahmottaa mikä heidän roolinsa todella oli ja kirjailijakin äityy välillä tunnelmoimaan ( kirjoittelee mm. kirjeitä näille naisille ) ja faktat jäävät vähemmälle huomiolle. Mukava lisä kuitenkin vuosisadan vaihteen historiaan.

[J. E. · Rating 5 out of 5]

Olen lukenut hemmetisti kaikkea kultakautta liippaavaa, koska huomasin jo ennalta tietäväni valtaosan kirjassa mainituista henkilöistä sekä heidän urista ja ihmissuhteistaan.

Siitä huolimatta: Olipas tervetullut teos kultakautta käsittelevään kirjallisuuteen! Tulen nyt käyttämään kliseisiä ilmaisuja, mutta kun tarkoitan tätä kaikkea todella: Olipa kertakaikkisen raikas, uudenlainen ja hieno lähestymistapa niin hemmetin käsiteltyyn aikakauteen!

Schreckin kieli ja tapa kirjoittaa on tosi mukava. Analyyttinen, mutta ei liian lörpöttelevä. Helppo lähestyä ja ottaa vastaan, tosi vangitseva. Hänen teoksiaan lukiessa ei koskaan tule urpo olo siksi että ei etukäteen tiedä aiheesta. Sen sijaan herkullisten pohjatietojen jälkeen aina ajautuu Google-kierteeseen - ja lopulta huomaa kaiken tärkeän tulevan kirjassakin esiin.

Ennen kaikkea Schreck osaa harvinaisen kunnioittavasti mutta lämpimän toverillisestikin kirjoittaa historiaan jääneistä (tai unohdetuista) merkkihenkilöistä. Ei ole lukijana itsestäänselvää löytää samastumispintaa kultakauden hienostosuvun naisesta.

Luin juuri ennen tätä Suvi Ratisen Omat huoneet: Missä naiset kirjoittivat vuosisata sitten. Tästä johtuen oon nyt ihan jossain ihanassa pöllyssä. Tuntuu, että viime aikoina kultakautta on kirjallisuudessa pengottu ja pöllytetty todella virkistävästi, ja Hanna-Reetta Schreckillä on siinä merkittävä rooli.

[Otto · Rating 4 out of 5]

Tämä oli oikein erinomainen teos Suomen kultakauden tietyllä tapaa unohdetuista naisista. Schreckin tapa kirjoittaa on, kuten aiemmassa Ellen Thesleff -elämäkerrassakin, hyvin ihmisläheinen ja lämmin, ja tätä oli siten kielen puolestakin ilo lukea. Kirja on jaettu kuuteen n. 20-50 sivuiseen yhtä päähenkilöä kerrallaan käsittelevään pienoiselämäkertaan, joita oli mukava lueskella yksi luku päivässä -tahdilla.

Schreck kytkee hienosti kirjassa esiteltyjen naisten elämän yleiseen fin de sièclen ajan henkeen ja tuo sitä kautta ilmi myös heidän erityisyyttään, omalaatuisuuttaan sekä tietynlaista kapinallisuuttaan. Vaikka aikakauden naiskäsitys olikin jossain määrin tuttu jo ennestään, tämä teos avasi itselleni uudella tavalla vuosisadan vaihteen naisen ihannetta ja hänelle asetettuja paineita hyvin monipuolisesti sekä käytännönläheisesti elävän elämän esimerkkeihin sidostaen. Vastavirtaan kulkeminen oman uran ja kiinnostusten puolesta ei selkeästi ole ollut vuosisadan vaihteen naisille helppoa, vaan se on vaatinut melkoista sinnikkyyttä ja määrätietoisuutta. Itse pidin erityisesti Suomen ensimmäisen naisprofessorin Alma Söderhjelmin sekä Ellen Thesleffin sisarena ja uran edistäjänä koti-Suomessa tunnetun Thyra Thesleffin elämää käsitelleistä luvuista.

[Kirja Vieköön! · Rating 4 out of 5]

On hienoa, että Hanna-Reetta Schreck on valinnut kirjaansa nämä vähän tuntemattomammiksi jääneet kultakauden naiset. Kolme heistä muistetaan lähinnä aviomiestensä puolisoina: Siri von Essen August Strindbergin, Aino Järnefelt Jean Sibeliuksen ja Ellan de la Chapelle Albert Edelfeltin puolisona. Thyra Thesleff on jäänyt kuuluisan siskonsa Ellenin varjoon enkä minä oikeastaan tiennyt mitään itsenäisestä Alma Söderhjelmistä ja vain vähän Sigrid af Forsellesista. Kiinnostavia aikakauden naisia kaikki.

Kirjassa Schreck tuo lukijalle kunkin naisen pienoiselämäkerran ja puhuttelee heitä henkilökohtaisesti kirjeissään, jotka ovat tämän päivän naisen tervehdys menneitten aikojen sisarelleen. Samalla hän kuvailee fin de sièclen ilmapiiriä, asenteita ja ajatussuuntauksia. Kirjaa oli viehättävää lukea ja siinä on kaunis piirroskuvitus ja runsaasti valokuvia.

Toisaalta oli rankkaa eläytyä näiden naisten elämään, sillä he olivat tästä päivästä katsottuna sukupuolensa vuoksi vailla todellista valinnanvapautta ja oman uran mahdollisuuksia. Nuoruuden itsenäisen elämän unelmat kariutuivat monella sovinismin ja sovinnaisuussääntöjen syövereihin.

[Marjo Ritala · Rating 3 out of 5]

Tämä ja aiemmin lukemani kirja Mary Gallen-Kallelasta (Olisit villiä villimpi) herättävät kiinnostusta perehtyä tarkemmin kultakauden suomalaisten taiteilijoiden elämään. Pieni aatelinen eliitti matkusteli Pariisiin ja Italian kaupunkeihin ja vietti vapaamielistä elämää. Merkille pantavaa on, että hienojen aatelisnimien seassa ei juurikaan vilahtele suomalaisia nimiä. On siellä yksi Pekka Halonen sentään. Pienet ovat olleet taiteilijoiden piirit, mutta myös erittäin tuottelijaita ja menestyksekkäitä ovat kukin olleet. Aikamatkaajana olisi hienoa päästä elämään tuota kautta. Mielenkiintoisia ovat olleet myös tuon ajan (naisten) kansantaudit, kuten hysteria.

Annan kirjalle 3,5 tähteä.

[Iiris]

Todella hienosti tuotu näiden naisten elämät lähelle tässä hetkessä elävää lukijaa. Olen tosi vaikuttunut. Erityisesti siitä, että on uskallettu käyttää kaunokirjallisia keinoja ihan rohkeasti. Sitä ihmettelin, miksi Sigridin ja Madeleinen suhteesta puhuttiin kovin ympäripyöreästi, kuin olisi vältelty jotakin. Ehkä sekin osaltaan oli halua kunnioittaa näitä historian naisia ja jättää asiat auki. Eihän kaikkea voi toisesta ihmisestä nähdä, eikä pidäkään. Laadukasta tekstiä ja erityisesti vaikutuin maalauksiin ja valokuviin liittyneistä pohdinnoista, ne oikein heräsivät eloon!! Vau.

[Mai Laakso · Rating 4 out of 5]

Hanna-Reetta Schreckin historiallisen tietoteoksen Säkenöivät ja oikukkaat ensimmäisenä tähtenä esiintyi suomalainen näyttelijä Siri Strindberg (ent. Wrangel os. von Essen 1850-1912). Kyseessä oli hänen toisen miehensä kirjailija August Strindbergin näytelmä Neiti Julie ja vuosi oli 1889. Kirjassa kerrottin kuudesta tuon ajan vaikuttajanaisesta.

Hanna-Reetta Schreckin tietoteos Säkenöivät ja oikukkaat kertoi historiallisista naisista, jotka kyseenalaistivat naisten perinteiset roolit 1800-1900-luvujen vaihteessa.

[Leena · Rating 3 out of 5]

Kaunis ja tyylikäs kirja, joka tuli ostettua jo pari vuotta sitten.
Osa säkenöivistä ja oikukkaista oli tuttuja, suurin osa vieraampia. Paljon mielenkiintoista (nais)historiaa. Se on jännää, että Alma Söderhjelmin elämästä saa hieman erilaisen kuvan Merete Mazzarellan Alma -kirjasta, jonka olin lukenut aiemmin.

Kirjailija Schreck on oikukkaille puhellessaan velkaa Mia Kankimäelle. Saahan niin tehdä kuka tahansa, mutta menestyskirjojen tyylien kopiointi oli vähän ärsyttävää eikä tuonut sisältöön mitään oleellista.

[Terhi · Rating 4 out of 5]

Mielenkiintoisia tarinoita vuosisadanvaihteen naistaiteilijoista ja -tieteilijöistä. Haastavaa on silloin vielä ollut naisen tehdä uraa. Toinen vahvasti puhutteleva teema kirjassa on kuoleman jatkuva läheisyys. Lähes joka nainen menetti ainakin yhden lapsensa jo pienenä, ja aikuisistakin moni kohtasi ennenaikaisen kuoleman. Kirjan rakenteessa kirjailijan tutkimilleen naisille kirjoittamien ”kirjeiden” tarkoitus ei oikein aukea.

[Jii · Rating 3 out of 5]

Aiheen puolesta täydet pisteet, mutta toteutus ontui sen verran että jäi kolmeen tähteen. Monia aisoita toistettiin turhaan jopa samalla sivulla, naisten elämän hahmottamista olisi helpottanut jos jokaisesta olisi aloitettu perhefaktoilla (syntymäaika, perheolot jne) ja vasta sitten sukellettu kirjailijan valitsemaan anekdoottiin. Monesti elämänvaiheet ohitettiin turhan lyhyesti ja taidehistorialliset spekuloinnit saivat pääosan. Välillä tyyli oli turhan puhekielistä, särähti asiatekstissä. Parasta oli tuntemattomampien naisten kuten Alma Söderhjelmin esiin nostaminen. Kirjoittajan kirjeet naisille olisin jättänyt pois, eivät tuoneet mitään lisäarvoa.

[Minni · Rating 5 out of 5]

Nämä ristiriitaisten odotusten keskellä omaan asiaansa uskoneet naiset ovat voimaannuttavia sanan parhaassa merkityksessä: miten pidämmekään itsestäänselvänä kouluttautumista ja perheen ulkopuolista uraa, joista ensimmäisten piti taistella ja perustella läpi elämänsä. Pidin myös kirjailijan kirjeistä Ainolle ja muille leideille.

[Titta · Rating 3 out of 5]

Oikein mukava lukea näistä kultakauden naisista. Jätin väliin nuo kirjoittajan kirjeet, jotka eivät oikein sopineet tähän juttuun. Osin jäin miettimään, oliko tässä paljon olettamusta henkilöiden suhteista ja mahdollisista risteymistä elämässä, ja mietin siis sitä onko tämä keksittyä tarinaa vai todellisiin lähteisiin pohjautuvaa kerrontaa.

[Kaisa N · Rating 3 out of 5]

1800-luvun loppu 1900-luvun alku, kultakausi on ihan hätkähdyttävä ajanjakso kulttuurielämän osalta. Erityisesti Tuusulanjärven taitelijayhteisö on tullut tutuksi ja tässä kirjassa oli viehättävä kerronnallinen tapa avata kuuden naisen elämää, rajoja rikkovaa ja rohkeaa.

[ilonamarian · Rating 3 out of 5]

Toukokuun viimeinen kirja. Luettu osittain kirjana ja kuunneltu loppuun äänikirjana. Ihanan tarinallinen.

[Petra]

Todellakin hurmaavasti kirjoitetuista kultakauden naisten elämien kuvauksista saa erinomaista inspiraatiota mm. kirjeiden kirjoittamiseen ja patriarkaatin murskaamiseen pala palalta.

[Iira · Rating 5 out of 5]

Erinomainen, kiinnostava ja yksityiskohtainen teos kultakauden naistaiteilijoista. Elävä, tunteikas, koskettava.