Maagista realismia lapsille Mörkövahdin tekijältä!
Kansainvälistäkin kiinnostusta herättänyt Agnes-sarja jatkuu uudella mysteerillä. Mörkövahti-kirjoista tunnetun Tuutikki Tolosen lastenromaaneja on myyty jo yli 25 maahan.
Alakouluikäisille suunnattu Agnes-sarja liikkuu kutkuttavasti yliluonnollisen ja tavallisen arjen välimaastossa. Agnes on perinyt äitinsä kanssa vanhan huvilan, johon liittyy jotain selittämätöntä. Huoneissa leijailee olemattomien kukkien tuoksua ja pianon kansi on aamuisin auki, vaikkei kukaan soita sitä. Ja miksi yläkertaan johtavista portaita kuuluu askeleita?
Sarjan avausosa Agnes ja unien avain on otettu innostuneesti vastaan:
”Tämä on taas kerran sellainen lastenkirja, jota lukiessa tekisi mieli hihkua riemusta ja hypähdellä ympäriinsä.” – Hemulin kirjahylly -blogi
Miten hurmaavan ihana, koukuttava ja ahmittavan jännittävä tämä tarina oli!
Agnesin äiti on perinyt vanhan huvilan yllättäen, ja alkaa remontoida sitä. Samalla Agnes, hänen äitinsä ja ystävänsä Pulla kiinnostuvat huvilan historiasta. Kirjassa sekoittuukin tällä tavoin kaksi aikatasoa -jonkinlainen nykyisyys (jossa koulussa käytetään piirtoheittimiä) ja 30-luku.
Huvilan historia on arvoituksellinen. Siihen liittyy aviottomia lapsia, kuolemaa ja salaperäisiä henkilöitä, joista ei tunnu löytyvän mitään tietoa. Myös huvila itsessään on arvoituksellinen salaovineen ja kummine tapahtumineen. Kuka astelee öisin portaissa ja koputtelee seiniin?
Kirja on hieno kokonaisuus. Sen tarina on jännittävä, eikä sisällä helppoja tai kliseisiä ratkaisuja. Osa kysymyksistä jää leijumaan ilmaan. Tarinassa on monta ulottuvuutta ja huvilan arvoituksen rinnalla käsitellään myös Agnesin elämässä tapahtuvia muita asioita. Lisäksi lähihistoriaa tehdään tutummaksi ja nostetaan esiin luokkaeroja. Kirja on kirjoitettu hyvin ja koukuttavasti.
Olisin itse lapsena rakastanut juuri tällaisia teoksia. Ja pidin siitä nytkin.
Töissä suosittelisin tätä 4.luokkalaisista ylöspäin. Tämä on kirjasarjan toinen osa, jonka pystyi lukemaan itsenäisesti. Aion tosin lukea ensimmäisenkin osan.
(Tein goodreadsiin toisen tilin lastenkirjoille, jotta voin hyödyntää sitä paremmin töissä ja jotta tämä ei tukkeudu pienten lasten kirjoista, mutta en pääse jostain syystä kirjautumaan sille, joten lisään tämän tänne. Olen lukenut tämän vapaa-ajalla, eli ei ole työkirja.)
Agnes ja unien avain oli ihastuttava, mutta tämä sarjan toinen osa oli vieläkin parempi. Agnesin perimää vanhaa huvilaa remontoidaan asuttavaan kuntoon. Pulla ja Agnes selvittelevät Agnesin isomummin lapsuutta, etsivät hänen päiväkirjoissaan mainitsemaa Ruusuhuonetta ja löytävät merkkejä jostakusta toisesta, jonka nimi alkaa E-kirjaimella. Huvilan palvelijoiden salaportaikossa kuuluu askeleita ja huoneissa leijuu kesäkukkien tuoksu, vaikka on jo myöhäinen syksy. Ihana sekoitus nykyhetkeä ja historiaa, salapoliisiromaania ja sydämellistä kummitustarinaa. Aikuisenakin sai olla jännittämässä, mitä seuraavaksi paljastuu.
Niin ihana! Pidin valtavasti Agnes-sarjan ensimmäisestä osasta, mutta myös tämä oli niin _hyvä_. Ja niin oli myös lasten mielestä, jotka kuuntelivat niin keskittyneenä, ettei vain sanaakaan mene ohi. Mysteeri tarina, jossa mukana myös hieman jännitystä. Kummitteleeko Piiloniemen kartanossa, jonka Agnes ja tämän äiti perivät kuolleelta isoäidiltä? Kartanossa on täysi remontti päällä ja tapettien alta paljastuu piilokaappeja, portaikkoja sekä huoneita.
Agnes ja huvilan salaisuus ei ole kuitenkaan pelottava. Vaikka kartanossa pianon kansi avautuu itsestään, kuuluu askelten ääniä ja muutakin, ei yliluonnollinen tunnu pelottavalta. Piiloniemen entiset asukkaat ovat olleet sydämellisiä ihmisiä, jos ei ikävää Amelie-tätiä lasketa.
Jälleen mukana myös niin ihastuttavaa kuvitusta, joka sopii täydellisesti kirjan tunnelmaan. Kartanon arvoitusten avautuessa Agnesille, opettaa tarina myös tärkeitä asioita ystävyydestä.
Agneksen kanssa matkustan hänen maailmansa historiaan, mutta myös omaani. Lapsena olisin eläytynyt tähän sarjaan niin, että en tiedä olisiko löytänyt takaisin. Aistirikas teksti hurmaa ja vie mukanaan seikkailuihin ja ihmiskohtaloihin modernin vanhanaikaisella tavalla.
Hienovaraisesti arjen ja mielikuvituksen, mutta myös historian sekoittava lastenromaani. Agnes on äitinsä kanssa nyt muuttanut Rauhalan kartanoon ja siellä yhdessä ystävänsä Pullan kanssa he kohtaavat menneisyyden päiväkirjojen ja kenties myös aaveen kautta.
Hirmu luonnollisesti etenevä tarina, joka tuntuu kaikilta osin myös hyvin realistiselta. Osa juonesta, kuten kartanon periminen johtaa juonensa ykkösosasta, mutta kyllä tämä ilmankin sen lukemista toimii. Hento, mutta samaan aikaan vahva ja kaunis kuvitus on tässä erittäin kaunista. Kokeillaan heti vinkkaukseen vitosille.
En tiedä mitä nostalgia-tuntosarvia tämä Agnes-sarja mulla hipsuttaa, mutta tykkään tosi kovasti myös tästä sarjan kakkososasta. Ihania kätkettyjä komeroita, salapaikkoja, vanhoja päiväkirjoja ja portaissa hiipiviä arvoituksellisia aaveita, muttei kuitenkaan ihan kauhean pelottavaa. Ihanaa, että aaveita ei yritetä selittää pois, ne vain ovat ja oleilevat arkitodellisuuden rinnalla. Kaverina olemista käsitellään myös, kiusaajakin voi osoittautua ihan tavalliseksi pojaksi kun tähän tutustuu vähän paremmin.
Jälleen hieno tarina Tuutikki Toloselta. Kirjassa liikutaan kivasti menneessä ja nykyisyydessä. Kati Vuorennon upea kuvitus värittää tarinaa mustavalkoisesti. Tykkään ja samalla harmittelen, etten vinkkaa 5.-6.lk, joille tätä voisi aivan hyvin vielä tarjota.
Mukavan jännä, maaginenkin mysteeri. Tolonen jatkaa tieteen ja tiedonhaun selkoistamista lapsilukijoille hienosti. Sopivan jännä historiafaktoineen kaikkineen aikuisellekin.
nunnu. ikka sama, nagu eelmine osa: natuke üleloomulikkuspõnevust, natuke ühe vana aja loo lahtiharutamist tänapäeva laste poolt, natuke lastevahelisi suhtearenguid (eelmise osa kiusajast saab siin tasapisi sõber ja vihjatakse enamalegi), tohutus koguses põhjamaist hubasust. oh, et olla sel vaarema sünnipäevapeol vana villa salongis, kaminatule paistel kolmekümnendate mantlites.
Agnes ja hänen äitinsä ovat asettumassa asumaan perimäänsä huvilaan, kunhan he saavat ensin remontoitua sitä hieman. Remontin yhteydessä rakennuksesta paljastuu vanha komero täynnä posliiniastioita sekä kaksi mustekynää, joista toiseen on kaiverrettu kirjaimet A.M. ja toiseen vain kirjain E. Agnes haluaa selvittää, kuka E on ja koulussa siihen tarjoutuukin oiva tilaisuus, kun luokka saa paritehtävänä suoritettavakseen jonkin kotoaan löytyvän vanhan esineen taustan. Agnes haluaa parikseen Pullan, mutta opettaja on ehtinyt ensin ja Agnes saakin parikseen kiusaaja Alexin. Miten Agneksen ja Alexin yhteistyö sujuu ja saako Agnes selville paitsi E:n arvoituksen myös sen, mitä kaikkea huvila piilotteleekaan sisällään.
Kiva tarina, joka jatkaa edellisen kirjan henkeä. Historia ja nykypäivä kietoutuvat yhteen päiväkirjojen kautta ja tarina kulkee hyvin eteenpäin. Hahmoista paljastuu hieman uusia puolia ja kuvitus on edelleen kirjan tyyliin sopivaa. 4 tähteä.
Oi tää oli ihana. Kati Vuorennon kuvitus herättää tän kyllä eloon.
Tässä on kivasti historian tutkimista, mysteerejä ja nykyhetken elämää. Käsitellään ystävyyttä ja perhettä. Tykkään kun tässä kulkee kaksi tarinaa vierekkäin ja ne kietoutuu toisiinsa. Aivan varma suositus kyllä lapsille!
Oh, kui mõnus lugemine! Vahepeal hakkas endalgi kõhe - sammud trepil, ise avanev klaverikaas, patsipael trepil... Palun veel selliseid toredaid saladuslik-kummituslikke lastekaid!
Tämä on ehdottomasti yksi parhaista lastenkirjasarjoista, mitä tiedän! Ripaus historiaa, jännitystä ja hiukkasen fantasiaa. Ihana tunnelma, johon Kati Vuorennon kuvitukset sopivat täydellisesti😍
Soome autori tore lugu, mis on mõeldud küll keskmisele koolieale, kuid pakub kindlasti põnevust ka täiskasvanud lugejale. Peategelane Agnes on kolinud koos emaga Helsingist väikesesse kolkakülla, millest ta muidugi sugugi vaimustatud pole. Jätkub juba eelmises raamatus alguse saanud perekonnasaladuste lahendamine, tuues ühelt poolt üllatava, kuid samas täitsa loomuliku lõpplahenduse. Põneva mõistatuse lahendamise kõrval pööratakse tähelepanu ka eatutele probleemidele nagu omavahelised suhted ja sõpruse olulisus.
Agnes Eltern haben sich getrennt und deshalb ziehen Agnes und ihre Mama nun in den kleinen Ort Harmala. Auf dem Marktplatz lernt Agnes schnell den Jungen Muffin kennen und entdeckt auf dem Friedhof ein Grab, auf dem ihr Name steht...was hat das zu bedeuten? Muffin und Agnes machen sich auf die Spurensuche, die sie bis zu einer alten Villa führt. Und dann fängt Agnes auch noch an ganz merkwürdige Träume zu haben...
Was für ein wunderschönes Kinderbuch! Nicht nur die Aufmachung ist sehr gelungen (und ich persönlich finde die Rückseite des Buches sogar noch schöner als das Cover), sondern auch die Geschichte hat einfach alles was ein gutes Kinderbuch ausmacht. Spannung, Geheimnisse und einen Hauch von Mystik und Geschichte...
Der Schreibstil ist sehr gelungen und der Leser fliegt nur so durch die Seiten. Es ist leicht und einfach verständlich für Kinder und dennoch hat es auch mich als erwachsenen Leser sehr in seinen Bann ziehen können...
Die beiden Protagonisten mochte ich sehr gern. Agnes ist ein aufgewecktes und mutiges Mädchen, das für andere einsteht und eine gesunde Portion Selbstbewusstsein mitbringt. Muffin dagegen ist eher schüchtern und in sich gekehrt, aber wenn er den richtigen Freund an seiner Seite hat, kann man mit ihm wirklich Pferde stehlen und sich auf ihn verlassen.
Die Handlung ist spannend, geheimnisvoll und mitreißend. Es werden ganz verschiedene Themen angesprochen und zu einer tollen Geschichte zusammengefügt. Von Mobbing bishin zum Tod einer Person ist vieles vertreten aber das Buch ist keineswegs düster oder hoffnungslos sondern immer kindgerecht und gelungen. Gegen Ende wird es sogar noch ein bisschen unheimlich und mystisch was mir jedoch sehr gefallen hat!
Fazit: Wer Geheimnisse, alte Villen und mitreißende Geschichten aus der früheren Zeit spannend findet, der ist hier goldrichtig.
Kui sa oled samasugune vanakraami armastaja nagu mina, siis mõistad seda naudingut, mis pakub sellise raamatu lugemine, kus kiht kihi haaval avastatakse vana maja saladusi. Vanad majaplaanid, kinni müüritud nõudekapp, salapärase graveeringuga sulepea - vana villa pakub mõistatamist.
"Vana villa saladus" on järg lasteraamatule "Agnes ja unenägude võti" (kirjutasin sellest siin ka mõni aeg tagasi). Agnes ja tema ema saavad päranduseks vana villa, mis on seisnud aastakümneid tühja ja puutumatuna. Nüüd hakkavad koolilapsed Agnes ja Pulla uurima villa kunagiste elanike saatuse keerdkäike. Lapsed on selles hästi hakkajad ja iseseisvad.
See raamat nagu on põnevik ja samas pole ka. Ei ole siin midagi kriminaalset, samas on põnevus sees, et mis värk selle sulepeaga siis ikkagi oli. Tegevus toimub Soomes ja sealne külaelu mõjub koduselt ja tuttavlikult.
Agnes-sarjan toisessa osassa keskitytään Rauhalan vanhan huvilan historiaan ja siihen liittyvien salaisuuksien ratkomiseen. Siinä sivussa selvitellään välejä hankalien luokkakavereiden kanssa ja pohditaan uusioperheen muuttuvia kuvioita.
Mukavan sympaattinen tarina, jossa rauhallista, historiaan painottuvaa seikkailua sävyttää yliluonnollinen tunnelma. Harmi vain että tylsä aikuisuus tulee ja pilaa tällaiset viattomat tarinat. Sitä kun alkaa pohtia, että mites ne perintöverot ja kuinkas paljon se remppa maksaakaan…
4,5. Tämäkin oli ihan tosi ihana, vaikka vähän jäikin ensimmäisen osan varjoon. Jälleen hyvää yliluonnollista lisämaustetta (vaikka se aukinainen pianonkansi jäikin vaille selitystä?), eikä mennyt edes liian jännittäväksi, vaikka kiinnitapetoiduista ovista tulikin Coraline mieleen.
Vähän kyllä mietin, annettaisiinko jotain koulun vanhoja oppilaslistoja noin helposti luettavaksi, mutta ehkä (lasten)kirjassa ei ihan jokaisen arkiston toimintaperiaatteen tartte olla just kohdallaan :D
Erinomainen jatko-osa Unien avaimelle! Alkuun tuntui tosin siltä kuin kirjalla kestäisi hetken päästä vauhtiin ja takaisin ensimmäisestä osasta tuttuun tunnelmaan, mutta kun sinne päästiin, tarina vei mukanaan. Agnes käsittelee tunteitaan jopa turhankin älykkäästi, mikä jäi hieman häiritsemään, mutta muuten tarina ja sen hahmot lämmittävät mieltäni edelleen.
Järg raamatule "Agnes ja unenägude võti". Selles osas teeb Agnese pere jõudumööda korda vanaaegset villat, mis esimese osas neile sülle langes. Majal on ka selles raamatus palju rääkimata lugusid ja saladusi varjul. Agnes oma parima sõbra Pullaga hakkab mälestuste radadel astudes neid saladusi lahendama. Raamatus on ilusad illustratsioonid, eriti huvitav on jälgida, millises soengus ja riietuses kujutatakse tänapäeva soomlasi.