Lumi

by Seita Vuorela

Palkitun nuortenkirjailijan viimeiseksi jäänyt teos

En siis lupaa teille rakkaustarinaa. Pikemminkin tämä on kertomus petoksesta, ja tytöstä joka pelastaa pojan.

Teheran on ensimmäinen luku 15-vuotiaan Siamakin elämässä, Pohjoisen maan itäinen lähiö toinen. Molemmissa paikoissa vaikeudet tuntuvat seuraavan poikaa, vaikka hän ei niitä etsi. Siamak on nimetty Iranissa sankarina kuolleen setänsä mukaan: haaste josta on mahdoton selvitä. Pohjoinen on nyt koti - Siamak rakastaa lunta ja on kaukalon jäällä kaikkia muita nopeampi. Heidän perheeseensä muuttaa Atisha, naapurintyttö Iranista, joka on paennut maasta kielletyn bloginsa vuoksi. Atisha ei ole nähnyt lunta, mutta hän tuntee sadun Lumikuningattaresta, jonka suudelma totuttaa uhrinsa kylmään ja saa tämän unohtamaan mistä on tullut. Atisha haluaa Siamakin muistavan jälleen juurensa.

Lumi on koskettava tarina maahanmuuttajien lapsista, jotka kantavat perheissään vastuuta uuden kotimaansa tulkkeina ja kasvavat eri kansallisuuteen kuin vanhempansa.

Pienoisromaani Lumi oli viimeistelyä vaille valmis, kun kirjailija Seita Vuorela menehtyi äkillisesti huhtikuussa 2015. Käsikirjoituksen viimeistelyssä kirjaksi on auttanut Vuorelan ystävä ja kirjailijakollega Vilja-Tuulia Huotarinen.

240 pages, Hardcover

Published January 1, 2016

Reviews

[Sivu kerrallaan · Rating 3 out of 5]

Kaunista kerrontaa, mielenkiintoinen juoni. Pidin Lumikuningatar - sadun tuomasta lisästä tarinaan. Jotenkin jäi kuitenkin etäiseksi.

[Anneli · Rating 4 out of 5]

täs oli vähä samaa vibaa ku monis john greenin kirjois ja se oli yllättävän hyvä ja kiinnostava, mulle aika nostalginenkin. loppuun ois voinu lisätä viel yhen luvun, jäi ehkä iha vähä kesken.

[Emmi · Rating 2 out of 5]

"Talo on teidän kolmen: sinun, Omidin ja Siamakin. Te voitte sinne kerran palata, kun maailma on toinen"

Tarina kertoo Siamakista, joka on iranilaisten maahanmuuttajien poika. Siamak on saanut nimensä setänsä mukaan, joka teloitettiin aikanaan vallankumouksen aikaan. Välillä kaksi eri aikaan elänyttä Siamakia meni sekaisin, eikä asiaa varmaan auttanut yhtään se, että kirjan kirjoitti lopulta kaksi eri kirjoittajaa alkuperäisen kirjoittajan menehdyttyä kirjoitusprosessin kesken.

Siamak toinen eli se, jota seuraamme tässä tarinassa, tuntee olonsa erittäin suomalaiseksi eikä haluaisi siksi muistella elämäänsä Iranissa. Kun perheeseen saapuu laittomasti maahan kuljetettu Atisa, Siamak joutuu kohtaamaan menneisyytensä ja entisen elämänsä. Hän kehittyy henkisesti kirjan aikana, mikä oli mukava huomata.

Hyvää kirjassa oli melko todenmukainen kuvaus maahanmuuttajasta, joka haluaa unohtaa menneisyytensä ja olla mahdollisimman hyvin integroitunut uuteen yhteiskuntaan. Siamak puhuu vain harvoin persiaa, kun suomea hän taas osaa täydellisesti. Lisäksi hän pitää suomalaisista kavereistaan kiinni kynsin hampain ja välttelee iranilaisia maahanmuuttajia. Hän jopa vitsailee kotimaansa kustannuksella ollakseen mahdollisimman suomalainen.

En erityisemmin pitänyt Lumikuningatar-sivujuonesta, sillä se sekoitti tarinaa. Se tavallaan loi toisen ulottuvuuden, jossa seikkailivat samat hahmot ja siellä käsiteltiin muistamista. Siellä Lumikuningatar kiroaa Siamakin ja hän unohtaa entisen elämänsä, mutta sitten sankaritar saapuu ja itkee niin vuolaasti, että Siamak alkaa muistaa taas. Se siis mukailee samoja teemoja kuin pääjuonikin. En myöskään pitänyt juonesta erityisemmin, sitä oli vähän vaikea seurata, sillä joka luvussa hypittiin eri näkökulmien ja ajanjaksojen välillä. Hahmot olivat kirjan selvä vetonaula, koska niissä oli syvyyttä ja jotain kehitystäkin näkyi.

[Dilara:) · Rating 1 out of 5]

Luin kurssia varten tämän kirjan, ja pakko sanoa, että ei ollut kovin mukava lukukokemus... Kirjassa on paljon stereotypioita iranilaisiin ja ulkomaalaisiin liittyen. Monikulttuurisuutta ei näytetty kovin hyvänä asiana. Ehkä kaikki tarinat kolahtivat itelle jotenkin pahemmin, kun näitä asioita kuulee ja näkee jatkuvasti netissä. Esimerkiksi kirjan päähenkilö kertoo, kuinka vihaa uskontoa (islamia) ja, jotta hän menestyisi kavereiden kesken, hänen täytyy unohtaa uskonto ja mennä bilettämään ja juomaan, ja olla tyttöjen kanssa. Mitä ihmettä??? Kirjassa kerrotaan myös, kuinka eräs ulkomaalainen tyttö menee bileisiin, hänet yritetään raiskata, ja tyttö ottaa taskustaan veitsen ja puukottaa poikaa. Sitten poika haukkuu tytön hirviöksi. Mitä nämä esimerkit ovat? oikeasti. En oikein ymmärtänyt tarinoiden merkitystä. Pohdin, että oliko kirjailijalla joku syy, miksi hän näitä asioita halusi tuoda esille? Pyrkikö hän jotenkin näyttämään millainen tilanne ulkomaalaisilla on Suomessa? Jäi kyllä vähän ristiriitainen ja outo olo, kun sain kirjan luettua. Mietin myös, että tämäkin kirja on nuorten kirja... Mitä tällaisen kirjan pitäisi opettaa nuorille?

[Mervi Murtonen · Rating 2 out of 5]

3 syytä lukea tämä: 1. Aihe on tärkeä ja tarkasti kuvattu. 2. Aikuisten pitää lukea nuortenkirjoja ja ylipäätään kaikenlaista kirjallisuutta. 3. Seita Vuorelan muistolle.

[nennanniina · Rating 3 out of 5]

Kauniisti kirjoitettu ja tärkeä aihe. Jos olisin 10 vuotta nuorempi niin oisi varmaan koskettanut vielä lähemmin ja sen vuoksi saanut ainakin yhden tähden lisää

[A · Rating 2 out of 5]

2.25