Nanokoneita, unirobotteja ja älykkäitä taloja. Tekoäly ei ole vain tulevaisuutta, se on jo koodattu osaksi elämäämme. Mutta millaiseksi muotoutuu maailma, jossa erilaiset älykkyydet toimivat rinta rinnan? Antologian yhdeksän novellia luotaavat todellisuutta, jossa ei-ihmiset ovat läsnä osana arkea, joskus rakkauden ja halun kohteina, joskus uhkana ihmiskunnan tulevaisuudelle - mutta myös suojaamassa, mahdollistamassa ja luomassa uutta.
Kun tarkastelemme tekoälyjä, tulemme tarkastelleeksi myös ihmistä pelkoineen ja toiveineen.
Jyrki Kasvi: Kaikki tulevaisuuteni Taru Kumara-Moisio: Umpu J.S. Meresmaa: Robotti, runoilija, unennäkijä Anni Kuu Nupponen: Pimeys joka olet Mikko Rauhala: Klemmarisota M.G. Soikkeli: Sukupolvensa parhaat aivot Nadja Sokura: Etäisyyksistä ja muutoksista M.A. Tyrskyluoto: Huomenna hän on vapaa Kari Välimäki: Mandisa
Monipuolinen ja laadukas novellikokoelma ei-ihmisistä, tekoälyistä ja roboteista, muun muassa.
Kokoelmaa lukiessa on jälleen kerran selkeää, että kotimaista osaamista spefin saralla tosiaan on. Novellien sävy vaihtelee humoristisesta kylmäävään, joten luettavaa löytyy erilaisille lukijoille.
Melko hyvätasoista, laajasti vaihtelevaa materiaalia. Pidin eniten J.S. Meresmaan hyvin poeettisesti robottien ajatuskulun sisään menevästä ja Jyrki Kasvin jopa nordic-dekkaritarinana erittäin toimivasta tekstistä. Myös Markku Soikkelin novelli lähtee kiitettävän fantastisille urille!
2,5 tähteä. Kokonaisuutena ihan viihdyttävä, mutta jotakin oivalluksen tasoa jäin vielä monessa novellissa kaipaamaan. Itsellä tökki ehkä eniten se, että suuri osa novelleista liittyi armeijaan, joten sinänsä hyvätkin tarinat alkoivat tuntua vähän toisteisilta. Oma suosikkinovellini oli yksinäisestä vanhuksesta älytalossa kertova Umpu. Heikoin oli mielestäni Mandisa, jonka kuvaus miehille kostavasta naisesta oli aika ummehtunut.
Ihan jokaiselle novellille en lämmennyt, mutta tässä oli monta erinomaista tekstiä. Suosikikseni nousi Jyrki Kasvin vaikuttava "Kaikki tulevaisuuteni", mutta J. S. Meresmaan "Robotti, runoilija, unennäkijä" oli myös aivan ihastuttava. Mikko Rauhalan "Klemmarisota" oli myös mainio, ja tykkäsin myös Nadja Sokuran tarinasikermän viimeisestä osiosta kovasti.
Vähän kaikki novellit ovat mukavasti heittäytymistä vaativia. Maailmaa ei turhaan yleensä selitellä vaan tarina alkaa vauhdista. Toiset tarinoista jäivät paremmin mieleen kuin toiset, mutta Jyrki Kasvin novelli oli todellinen sokeri pohjalla. Olen lukenut tätä suurmiestä ihan liian vähän.
No nyt pärähti Nextoryyn kunnollista lukemista. Osuuskumman Ei aivan ihmisiä : Novelleja tulevaisuuden älyistä. 31.01.2021 ilmestynyt. Jos illalla, yöllä olisi lukurauhaa...
Ensimmäinen tarina alkaa täysin robotisoidusta vanhainkodista, jossa kaikki on mallillaan, ja sensorit mittaavat lakkaamatta. Tai ei vanhainkoti vaa koto, vanhan koti, oma koti 🏡. Seinän kautta voidaan olla omaisiin yhteyksissä, niihin jotka ehtivät. Robottikissaa voi paijata ja seinän taabernakkeli kertoo mikä maa, mikä valuutta. Tai ainakin mitä kello on. Mitä hyötyä robotiikasta ja keinoälystä on. Antaako se suojaa, hoivaa kun oma fyysinen käsi ei ehdi koskettaa. Mitä pelottavaa robotiikassa ja keinoälystä on armeijassa, sodassa ja katastrofeissa. 📜 Osuuskumman Ei aivan ihmisiä: Novelleja tulevaisuuden älyistä 1.2. aloitin, alun kahdessa novellissa mm hoitoala ja sota, läheisyys ja karkottaminen. Miten näissä ääripäissä skulaa robotiikka, TÄ (tekoäly) tahi KÄ (keinoäly) [käytän noita koomisia lyhenteitä]... 📜 Kolmas tarina muistuttaa androidien ja kyborgien eroista. Miksi ihminen haluaa luoda näitä kuuliaisia orjia sotiin ja sänkyyn. Missä kyborgien kansalaisoikeuksien oikeustaistelut käydään. Mitä jos nukkeen lisätyt käytetyt aivot ja hermostot yhtäccii muistavat. Mikä on sielu, ja missä. 📖 Alajuonteena suostumuksesta, itsemääräämisoikeudesta, onko minun kehoni enä minun kehoni. Hyvin kylmäävää, kun ajattelee puolaa tänään. 📖 Ohjelmointi, hakkerointi. Iso veli valvoo. Valvominen. Estäminen. Sabotointi. 📖
Ei aivan ihmisiä - Novelleja tulevaisuuden älyistä, Osuuskumma, 2021 sähkökirjana Elisa Kirjassa, kotvasen verran tarjous tänään 20.02.2021.
Antologiat on aina aika hit-and-miss, mutta muutama tämänkin kokoelmat tarinoista oli lukemisen arvoisia. Vaikka antologian teemana on tekoäly ja robotit, kokoelman yhdeksästä tarinasta seitsemän(!) liittyi jotenkin armeijaan ja/tai poliisiin. Onko tekoäly oikeasti niin militarisoitunut? Hyvin hämmentävää.
Antologian heikoimmat tarinat olivat ”Mandisa” ja kokoelman päättävä (ja kokoelman pisin) ”Kaikki tulevaisuuteni”. Kummassakin oli todella outo rasistinen ja erittelevä vivahde, kun kirjoittajat kuvailivat ”ei-suomalaisia” hahmoja.
Erittäin hyvä kokoelma erilaisia tarinoita. Lyhyitä, helppolukuisia ja oikein mielenkiintoisia aiheita. Myös kerronta on toimivaa. .Aiheena tekoäly on erittäin ajankohtainen, ja tässä teoksessa pohditaan viihdyttävästi useita tekoälyn käytön seurauksia ja mahdollisuuksia. Suosittelen lukemaan edes ensimmäisen tarinan "Umpu", joka keskittyy hoivateknologiaan vanhustenhoidossa. Olen aiheeseen vähän tutustunut ammattini kautta, ja tässä on hyvin koostettu yhteen teknologiaan liittyviä moraalisia ongelmia. Sanoisin että melko ajankohtainen.
Mielenkiintoinen ja monipuolinen scifinovellikokoelma, jossa pohditaan muun muassa tekoälyä, ihmisen ja koneen suhdetta sekä koneen oikeuksia ja moraalia. Kuten aina antologioissa, osa novelleista miellytti enemmän ja osa vähemmän, mutta kokonaisuus jää kyllä plussan puolelle. Selkeitä suosikkeja kokoelmasta ei noussut.
Novellikokoelmia on aina vaikeaa arvioida. Jotkut novellit olivat tosi hyviä, joistain en piitannut, yhtä en pystynyt lukemaan loppuun sen aihepiirin takia.