Sydänmuuri

by Sanna Puutonen

Kun porraskäytävästä tulee ksylofoni ja puutarhasta pakopaikka. Herkullisen älykäs ja virkistävän hauska esikoisteos ottaa aiheensa arkkitehtuurista.

Lyhytproosateoksen tekstit näyttävät tarkoituksen ja sattuman vuoropuhelun: miten tilat suunnitellaan yhtä tarkoitusta varten ja miten ennakoimattomilla tavoilla ne muuttuvat, kun niihin asetutaan ja ympäristö alkaa vaikuttaa käyttäjiensä toimintaan.

Sydänmuuri on nautinnollisen taitavasti kirjoitettu kaunokirjallinen debyytti, jossa rakennusten kantamia merkityksiä kuoritaan niin kauan, että tavoitetaan sydänmuuri, keskusta kannatteleva rakenne.

Genres: Short Stories, Fiction, Finnish Literature

128 pages, Hardcover

Published February 1, 2021

Reviews

[Ansa · Rating 4 out of 5]

Esikoisteoksissa on jokin salaperäinen ihana viehätys, jota en ole vielä purkanut loppuun. Arkkitehtuurista tiedän minimaalisen verran, tämä teos avautui itselle erilaisten paikkojen ja tilojen rakentamisena. Lyhyitä novellimaisia tekstejä, joista olin lukevinani allegorisuutta ilman, että tiesin mihin tarkalleen ottaen viitataan, mutta sekään ei haitannut lukemista. Rauhallisia sanastollaan herkuttelevia tekstejä. Luin pieniä feminismin pilkahduksia.

"Ja hän sanoi, viivojen tehtävä on ensin luoda maailma tyhjästä, ja sitten kadota kaiken kuvaamansa tieltä."

"Mieheni nosti aina itsestään vain sellaiset puolet, joista piti, A kertoo. Minun tehtäväni oli puolestaan pukea sanoiksi se, minkä tiesin kiinnostavan toimittajia ja yleisöä. Voiko tällainen molemminpuolinen rajoittuneisuus, A kysyy, saada milloinkaan aikaan kuvaa, joka olisi kokonainen, muistamisen arvoinen tai lähelläkään totuutta?"

"Oven edessä seisoo nainen. Sen, joka tahtoo sisään, tulee tarttua häntä polvitaipeesta, vetää itseään kohti ja astua ohi. Näin mennään vuosia eteenpäin, kunnes jossain vaiheessa kunnanisät huomaavat, että pronssista valetun kahvan pinta kuluu huolestuttavalla vauhdilla - joutuuhan se päivittäin kaikenlaisten otteiden ja puristusten ynnä hipelöinnin, käpälöinnin, kiskomisen ja nykimisen rasittamaksi."

[Tuomas Aitonurmi · Rating 4 out of 5]

Esikoiskirjailijan arkkitehtuurinovellit jättävät pinnan alle ja rivien väleihin paljon ilmaisematonta ja uhkaavaa. Tekstit ovat tarkkoja, ovelia ja jotkut julmiakin. Noin 120-sivuinen teos pitää sisällään 23 tarinaa, joten novellit ovat pääosin hyvin lyhyitä, mutta minikertomukset toimivat kirjoittajan käsittelyssä hyvin. Lauseet tuntuvat mietityiltä, tiiviiltä, pakatuilta. Vertailua alkoi arkkitehtiteeman vuoksi mielessään muodostaa Eeva Turusen Neiti U:n kanssa, ja vaikka tekijöiden tyylit ovat erilaiset, Puutosen ”Poikkeamat”-novellissa on paljon samaa henkeä Turusen ”Parahin tekninen isännöitsijä”-tekstin kanssa. Sydänmuuri on monipuolisesti ja kekseliäästi lyhytproosan keinoja käyttävä kokoelma. Positiivista, että isoiltakin kustantajilta tulee joskus novelliesikoisia.

”Kirkko sijaitsee joen rannalla, punaista taloa vastapäätä. Rakennusten keskinäistä suhdetta voidaan kuvata myös kolmenkymmenen tuuman metsästyskiväärin kantomatkalla.” (Usko, s. 17)

”Välistä paineli laiva, ja äkkiä olin keskellä ilmapalloja, mukeja, leikkuulautoja, boolimaljoja, hammasharjoja, jumppanauhoja, kauhoja, mattopiiskoja, maalinteloja ja lukuisia letkuja. Sukkahousuja tuli vastaan myös ja meduusoja, jälkimmäiset tunnisti siitä että ne takertuvat ihoon ja pistivät.” (Juhlat, s, 48)

[Johannes · Rating 2 out of 5]

Kokoelma eteeristä ja ilmaisultaan hieman etäännyttävällä tavalla riikkapulkkismaista lyhytproosaa, joka ottaa aiheensa arkkitehtuurista. Tarkoitukseni ei ole olla ilkeä. Esikoisteoksen julkaiseminen on hieno saavutus, ja onhan tämä omintakeinen. Olen varma, että tälle on arvostavia lukijoita. Minun heikko uskoni nyt vain oli lähellä loppua ennen kuin pääsin niihin muutamiin, joista pidin. (Puolustus, Muistomerkki, Jäljentäjät, Äänet)

[Laura Friman · Rating 4 out of 5]

Wow, mikä esikoinen.

[Tiina · Rating 4 out of 5]

4,5 tähteä tälle esikoiselle. Olin todella vaikuttunut lyhytproosan kekseliäisyydestä ja Puutosen käyttämästä kielestä. Arkkitehtuuri aiheena on minulle täysin vieras, mutta uskomatonta kyllä se kantoi koko kirjan läpi mielenkiintoisena inspiraation lähteenä. Pidin surrealismin ja historiallisten henkilöiden/tapahtumien sekoittamisesta.

[Tomi · Rating 5 out of 5]

Vähän heiluu, mutta huippukohdat on kuitenkin niin korkealla että laitetaan vitonen tiskiin. Arkkitehtuuri on hyvä aihe ja näkökulma proosaan, niin kuin olemme Helmi Kajasteen ja Eeva Turusen kirjoista jo aiemmin huomanneet.

[Kirja Vieköön! · Rating 4 out of 5]

Sydänmuuri on mielikuvituksellinen lyhytproosakokoelma, jonka teksteissä arkkitehtuuri ja sen termit näyttelevät suurta osaa. Hulvaton ja riehakas arkkitehtuuria tuntevan kirjoittajan ilotulittelu! Pidin kovasti, joskin maallikkoa oudot termit jonkun verran rasittivat. Tunnistin teksteistä mm. Aino S:n ja Tapio R:n, joiden elämästä Puutonen kertoo aivan omalla tavallaan.

Kaikkein hulvattomin oli ehkä teksti Aukion lait, jossa erään aukion laidoilla matit, timot, annat ja liisat kenties kohtasivat ja asettuivat omiin asemiinsa - mikä pitelemätön mielikuvitus! Avaruuden prinssin pilleritalo riemastutti myös. Se oli kuin Matti Suurosen Futuro, jota voi ihailla WeeGeen pihalla.

[Ville Verkkapuro · Rating 5 out of 5]

A wonderful, overly clever and witty book about architecture, building, cities and life in general. Very tight, yet still wonderfully bubbly. The language is rich and wonderful and clear, at the same time old and new, like cities are. Interesting structure, great insights and a perfect length, which means it was quite short, but didn't lack anything.
Related to Rakenna, kärsi ja unhoita by Helmi Kajaste, but totally different in many ways.

[Pii]

Upeeta kieltä (täsmällistä kuin geometria). Arkkitehtuuria, ihmiselämää, niiden lomittumista toisiinsa. Yksityiskohdat kuten portaat ja parvekkeet saivat tällaisen maallikon (ei-arkkitehdin) ajattelussa uutta syvyyttä. Kaikki novelleista eivät niin sytyttäneet, mutta kokonaisuutena kiehtova!

[Sanni · Rating 4 out of 5]

”Valo loistaa katosta, ja vaikka veljekset laskeutuvat alaspäin, he tuntevat kohoavansa.”

[Readerwhy]

Sanna Puutosen Sydänmuuri oli yksi tämän vuoden HS:n esikoiskirjapalkintoehdokkaista. Lisäksi se palkittiin muutama päivä sitten Kalevi Jäntin -palkinnolla. Ei siis tarvinne epäillä tämän esikoisteoksen laatua sinänsä.



Kyseessä on novellikokoelma, jossa näkyy Puutosen arkkitehtitausta. Teos alkaa mainiosti ja kun Puutonen kuvaa, miten naisesta tulee kahva, joka myöhemmin asetetaan vitriiniin sivuilta tuulahtaa vastaan Anu Kaajan mainio esikoisteos Muodonmuuttoilmoitus.

Kokonaiskuva jää tässä teoksessa kuitenkin hieman sekavaksi, vaikka monenlaista kiinnostavaa löytyykin. Usein olen lukiessani jonkinasteisen hölmistyksen tilassa, enkä pääse selvyyteen siitä, mistä lukemassani on kysymys ja mitä siitä pitäisi ajatella tai miten sitä tulkita. Tämä ei ole pelkästään huonoa asia. Välillä huomaan kysyväni: miksi tässä on juuri tämä lause? Eikö yhtä hyvin tässä voisi olla joku aivan muu lause? Lauseidenväliset yhteydet ovat paikoin sattumanvaraisia tavalla, joka ei ole rikastuttava eli jäin kaipaamaan ripausta lisäliimaa lauseiden väliin.

Suosikikseni nousi novelli nimeltä Puolustus, joka kertoo lasten uimaretkestä ja joka on tyyliltään varsin erilainen kuin teoksen muut tekstit. Sen kanssa sukulaisuussieluisin on novelli nimeltä Murtopallo, joka oli toinen suosikkini teoksen avaavan novellin ohella. 



Jep.Joo. Hmm.

[Amu · Rating 3 out of 5]

Novellit harvoin sopivat minulle. Tämänkin kokoelman kohdalla huomasin, että tarinat ja tunnelmat vaihtelevat niin etten pysy mukana.

Olisi kiinnostavaa keskustella tästä kirjasta jonkun arkkitehdin kanssa. Ehkä hän kertoisi, mikä minulta meni ohi - nimittäin jäi tunne että jokin meni ohi.

Parhaimmillaan nämä novellit herättävät ajatuksia ja luovat vahvoja mielikuvia. Kieli on varmaa ja sujuvaa, nautin siitä paikoin paljonkin.

[Tiina H. · Rating 4 out of 5]

Pidin kirjan omaperäisestä tavasta kertoa tarinoita tilasta käsin. Novellit olivat mukavia pieniä arvoituksia - lukiessa tuli mietittyä mistä paikasta tai kenestä tarina kertoo. Teksti oli sujuvaa ja helppolukuista. Sopiva kirja niihin hetkiin, kun ei voi uppoutua tunneiksi tarinan vietäväksi mutta jotakin ehtisi lukea.