Ihmisen ruokavaliossa on tapahtumassa järisyttävä muutos: yhä useampi on siirtymässä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Lihan ja eläinperäisten tuotteiden kulutusta vähennetään ja merkittävä osa ihmisistä on jättänyt lihan ruokavaliostaan pois jo kokonaan. Ruoasta puhutaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia erilaisten kulttuurien keittiöistä ja niiden yhdistelemisestä.
Virallisen arvion mukaan liha ja muut eläinperäiset tuotteet vapauttavat ilmakehään noin 20 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasujen päästöistä. Todellinen luku on kuitenkin huomattavasti suurempi, sillä energiateollisuuden ja vähittäiskaupan aiheuttamia päästöjä ei ole prosenttiosuudessa huomioitu.
Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen pienentyessä maataloustoiminnalta vapautuvia alueita voitaisiin käyttää puiden, biopolttoaineiden tai hiilinieluihin säilöttävän biomassan tuottamiseen. Suosimalla puissa kasvaneita hedelmiä, pähkinöitä, kasviöljyjä, jauhoja ja sokereita voimme muuttaa omaa ruokavaliotamme huomattavasti ilmastoystävällisemmäksi.
Satojentuhansien uusien tutkimuksien perusteella ruokavalio vaikuttaa myös omaan terveyteemme ja eliniän odotteeseemme selvästi enemmän kuin mikään muu asia. Näennäisesti keskenään ristiriitaisten tutkimustulosten suuri määrä on kuitenkin tehnyt ruoan terveysvaikutuksista vaikeasti ymmärrettäviä. Risto Isomäen kirja käy tiiviisti ja yleistajuisesti läpi, miten voimme vähentää päästöjämme tavoin, jotka samalla pitävät meidät terveempinä ja pidentävät elämäämme.
Risto Isomäki is a Finnish environmental activist and author of science fiction and nonfiction books. His 2005 novel Sarasvatin hiekkaa was nominated for the Finlandia Prize in 2005 and won the Tähtivaeltaja award in 2006.
Vähensin lihansyöntiäni jo viime keväänä luettuani Isomäen kirjan Mitä koronapandemian jälkeen. Teollisen lihantuotannon aiheuttamat uhkakuvat nostivat hien otsalle jo lisääntyvän antibioottiresistenssin ja syöpäriskin vuoksi. Tämä Isomäen uusin oli kuitenkin niin täydellinen eläinperäisen ruoantuotannon tyrmäys, että siirtyminen pääasiassa kasviperäiseen ruokavalioon on tämän jälkeen itsestäänselvyys ja ainoa vaihtoehto. Monien jo tuttujen haittavaikutusten lisäksi Isomäki nostaa esiin lukuisia vähälle huomiolle jääneitä eläinperäisen tuotannon aiheuttamia haittoja, jotka nostaisivat nykyisiäkin arvioita kyseisen tuotannon ilmasto-, ympäristö- ja terveys haitoista huomattavasti.
Isomäki ei kirjoita ideologia edellä tai mutu-pohjalta, vaan hänen lähdeluettelonsa on tuttuun tapaan vaikuttavan laaja ja uskottava. Tosin myös aihe on lähes mahdottoman laaja ja osin huonosti tutkittu, minkä Isomäki avausluvussaan myöntää, mutta kaikki tutkimuksista nousevat havainnot ovat äärimmäisen kiinnostavia ja hyvin hälyttäviä. Isomäki käsittelee mm. eläinperäisen ravinnon vaikutuksia ihmisen terveyteen, teollisen eläintuotannon aiheuttamia riskejä ja ympäristöhaittoja sekä parempia tapoja tuottaa ruokaa. Viimeiseen lukuun hän vielä listaa millaisen maailman voisimme saada, jos eläintuotanto ei vaatisi enää niin valtavia maa- ja merialoja.
Isomäen argumentteja on mahdoton tiivistää yhteen pieneen arvioon, joten lisään tähän vain hänen toimintakehotuksensa meille kaikille. Itse kehotan kaikkia lukemaan tämän kirjan asap. Seuraavaksi lähdenkin opettelemaan uusia reseptejä ja tutkimaan lähimarkettini kasvisruokaosastoja.
“Pidä huolta siitä, että nauttimasi ravinto on (ainakin) 95-prosenttisesti kasvisperäistä. Vähennä lihansyöntiä, syö lihaa korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Vähennä maitotuotteiden kulutusta. Syö korkeintaan kolme kananmunaa viikossa. Syö papuja ja pähkinöitä joka päivä. Vähennä sokerin kulutusta. Syö vain kokojyväviljasta tehtyä leipää. Suosi mahdollisimman vähän jalostettua ruokaa. Älä juo sokeripitoisia limonadeja tai tuoremehuja vaan teetä (mieluiten vihreää teetä tai yrittiteetä), vettä tai kahvia.”
Risto Isomäki is a visionary researcher and writer and in this book he combines an amazing amount of information on different topics, weaving them into a page-turner. The data describes a future that is both scary and hopeful at the same time.
I’ve read a lot on the health aspect of food, but the climate and environment parts had a lot of new info for me.
I’d say this is recommended reading for all humans.
Tätä kirjaa oli todella vaikea arvioida. Pyöristin lopulta ylöspäin, todenmukaisempi arvosana olisi 3,5. Asiasisältö on pitkälti hyvin perusteltua, mutta toisinaan Isomäki sortuu omiin mutuiluihin. Tiedän, että kaikkia ruokaan, ilmastoon ja terveyteen liittyviä asioita ei ole tutkittu vielä siinä laajuudessa kuin Isomäki haluaisi, mutta en näe tässä mutuilussa mitään järkeä kun ihan tutkittuakin tietoa on kirjaksi asti. Yhdessä kohdassa Isomäki perustelee kasvisruoan valmistamisen ekologisuutta sillä, että se on nopeampaa kuin liharuokien valmistus, koska "muistaakseni kanaa pitää keittää tosi kauan". Mitä? Kun ihan järkiperusteisia syitä suosia kasvisruokaa on todella paljon, miksi ottaa tällaisia heittoja mukaan, edes vitsillä?
Toinen ärsyttävä asia oli jatkuva kolmen pisteen käyttö tehokeinona. Välillä mentiin onneksi pitkään ilmankin, mutta pahimmillaan tätä tehokeinoa käytettiin montaa kertaa yhdellä aukeamalla. Tuli mieleen, että eikö kukaan ole oikolukenut tätä kirjaa. Kirjoitusvirheitä on myös siellä täällä, joten veikkaisin että vastaus on ei.
Neljä tähteä tulee siis hyvin pitkälti asiasisällöstä, joka on suurimmaksi osaksi hyvin perusteltua ja saa oikeasti miettimään omia tottumuksia tarkemmin. Omassa taloudessa on siirrytty kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota jo vuosien ajan ja kirjan myötä niitä vähäisempiäkin lihansyöntikertoja tarkastelee eri valossa: onko tämä oikeasti sen arvoista. Teos käsittelee aihepiiriään hyvin kattavasti ja eri näkökulmista, mikä on myös iso plus.
Jos ravinto ja ilmastonmuutos kiinnostavat, mutta saarnat ja paasaus puuduttavat, niin tämä saattaa kolahtaa. Isomäki on itse kasvissyöjä. Hän ei kuitenkaan syyllistä lihansyöjiä, mutta saa heidät (myös minut) vakaviin pohdintoihin. Varsinkin näinä pandemia-aikoina jättimäisten nauta-, sika ja broileritehtaiden luomat uhkakuvat huolestuttavat. Tieto- ja tieteiskirjailija tarjoaa ratkaisuehdotuksia yksittäiselle ihmiselle, mutta myös koko ihmiskunnalle. Hänen mukaansa meillä on vielä toivoa, jos lihansyönnin ja -tuotannon haittoja terveydelle ja ilmastolle eliminoidaan. Kirja on Isomäen ”välitilinpäätös”, eli vuosikymmenten tutkimus- ja tilastotieto yksissä kansissa. Mutta ei huolta, hän on mestari vääntämään tieteellisestä aineistosta kiinnostavaa. Opetusministeriön jakama tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto meni oikeaan osoitteeseen.
An insanely insightful book, super fresh and had a tone of voice that I haven't encountered while reading books on this subject – health, climate, food. This book intertwines all the subjects beautifully which is only natural. Presents all the content in a calm, laid-back way, but contains so much heavy information and fresh angles that your mouth flies open every five minutes. I've read many books on nutrition and climate previously and learned a lot, but this was just a perfect wrap-up and refreshing, too. I'd recommend How Not to Die by Michael Greger with this, as it's a perfect companion, also referenced here. Of course there was tons of repetition here, too, but there needed to be. Here's some small stuff that stuck with me: cardiovascular disease, high blood pressure and erectile dysfunction is not a normal part of aging and not "natural", but usually caused by animal fats in our diet, food has regenerative qualities (as is told in Greger's book, too) and India will be delivering tons of faux meat in the future, which I still won't eat, but which is still nice for the climate. All in all: eat your veggies, for you and for the climate, it's that very simple. You look better, feel better (every day) and (probably) won't be getting a heart attack while popping a Viagra.
Laajasti ruokateollisuutta ja ilmastoa lähestyvä teos. Paljon mielenkiintoista ja silmiä avaavaa tietoa asian tiimoilta, myös terveyden näkökulmasta. Sivistävä ja sai katsomaan monia asioita uudesta näkökulmasta.
Tymäkkää tutkitun tiedon ryöpytystä ruokaan, ilmastoon ja terveyteen liittyen. Innostus on käsinkosketeltavaa, kappaleet tuhteja ja johtopäätökset kasvispainotteisen, erityisesti vegaanisen ruokavalion terveellisyyden ja ilmastoystävällisyyden puolesta vahvoja. Kirjoitustyyli ärsytti välillä, kolme pistettä ei ole hyvä tehokeino liikaa käytettynä ja kuivat vitsit olisi voinut jättää poiskin. Silti tärkeä teos.
Risto Isomäen kirja kokoaa hänen vuosikymmenten aikana erilaisten artikkelien kirjoittamisesta kertynyttä tietoaan tutkimus- ja tilastotietoa ravinnon terveys- ja ilmastovaikutuksista. Isomäen mukaan eläintuotannon haitoista kärsivät myös passiiviset lihansyöjät, sillä sivutuotteena syntyy muun muassa tautipandemioita ja antibiootille vastustuskykyisiä bakteerikantoja, ilmasto-ongelmia ja maankäytön ongelmia.
Kirjassa on kyllä valtavasti faktatietoa, mutta myös runsaasti oman maun mukaan yhdistettyä tutkimusdatan veivaamista jolla oma agenda saadaan näyttämään kaikkein oikeammalta ratkaisulta.
Toisaalta myös mielenkiintoisia ratkaisuehdotuksia ja takuulla toimiviakin ideoita.
Tämän lisäksi mainostetaan omaa tuotantoa hyvin laajasti
Valitettavasti paikoittain jo hyvin ahdistavaksi käyvä kirja näkee ainoana ratkaisuna maailman lähes kaikkiin ongelmiin kasvisruokavalion. Osa ehdotuksista unohtaa miksi alunperinkään karjaa ryhdyttiin pitämään (heikon sadon parantamiseksi tarvittava lannoitustarve) ja parhaana vaihtoehtona esitelty puuhedelmät ei ratkaisisi Suomen elintarvikesaantia millään muotoa. Meillähän saadaan pähkinöitä lähinnä Ahvenanmaalla ja satunnaisesti aivan eteläisimmässä Suomessa
Katovuosien varalle ei ollut vaihtoehtoja ollenkaan. Eikä pähkinäallergikoille
Luin kirjaa Helmet 23 lukuhaasteen kohtaan 27. Kirjassa joku etsii ratkaisua ilmastokriisiin
I was about to say that this is one of the best books about food, environment and health, but I don't think I've ever before read anything that goes to such a detailed and deep level including all three aspects. Books about environment are often linked with food, but the way Isomäki states fact after another about the health impacts of meat was very impressive.
The way the book is written is nice. It's very fact based. It covers huge mistakes and approaching disasters (if not the ones that are happening already). However, it also provides solutions and what is best, between the lines I can feel how excited Isomäki is about these new solutions.
For some years, I've been reducing the amount of meat and dairy I eat (and am trying to sneak the same approach to the whole family), just because it has felt like most sensible thing to do, from all aspects. I think that in my case, biggest impact of this book was the connection between chickens and cancer, and now I'm quite astonished that chickens are considered as the 'healthy meat'.
Warm recommendation to anyone who cares about anything in the world.
Syötkö jotain ruokaa? Hienoa! Sitten tämä on sinun kirjasi.
Tiedetoimittaja Risto Isomäen ilmastoa ja ruokaa käsittelevät kirjat ovat yleensä hyvin kirjoitettuja ja perusteellisia. Niin on myös tämän teoksen laita. Isomäki vyöryttää lukijan eteen tutkimustietoa siitä, millaisia vaikutuksia karjataloudella on ympäristölle ja lihansyönnillä terveydelle. Mieleeni jäi kummittelemaan muun muassa tutkimustulos, jonka mukaan kanoja teurastavilla ihmisillä on yhdeksänkertainen riski sairastua tiettyihin syöpiin, syynä ilmeisesti jokin zoonoosi.
Isomäki ei ole mikään synkkä tuomiopäivän enkeli kirjoissaan, vaikka hän käsitteleekin erilaisia uhkia ja riskejä. Asioita voi esittää myös huumorin kautta. Isomäki kirjoittaa muun muassa siitä, että jos haluaa jättää lapsilleen maailman, joka on vain lähinnä savuavia raunioita ja käsistä karannut ilmastonmuutos, jättikatkaravun syöminen on silloin oikea valinta ruoaksi.
Sujuvasti kirjoitettu kirja, joka saa lukijansa varmasti pohtimaan ruokailutottumuksiaan, mutta: Isomäki korostaa kuinka hyvin tehtyjä tutkimuksia on vielä liian vähän ja että netissä liikkuu jos jonkinlaista väitettä uskottavien lähteiden kera, mutta jotka silti eivät pidä paikkansa, ja kuitenkin jatkaa samaa linjaa jakelemalla omia arvailujaan faktoiksi esitettyinä. Jossain kohtaa alkoi mennä maku näihin "tätä ei ole tutkimuksilla todistettu mutta onhan se nyt todennäköistä"-juttuihin. Tämä herättää harmitusta, koska aihe on oikeasti tärkeä ja myös kriittisimmät lukijat pitäisi saada vähentämään lihankulutustaan. Kirja jätti siis ristiriitiset fiilikset, mutta jatkossa valitsen kasvisruoan yhä useammin.
Sinänsä erittäin tärkeä ja hyvä kirja. Mutta aivan liian täyteen ahdettu. Risto Isomäki tietää monesta asiasta uskomattoman paljon. Asiat tässä kirjassa ovat tärkeitä, todella tärkeitä. Silti kirjaa lukiessa tuli hengästynyt, ähkyinen olo. Tuli tunne, että kirjailija yrittää liikaa vakuuttaa ja todistaa asioista, niiden tärkeydestä ja merkityksestä ihmiskunnan tulevaisuudelle.
Minuun tämä ei ole paras tapa vaikuttaa, mutta ehkä johonkin toiseen tämä tyyli on se paras. Minä en "lähde barrikaadeille, jos tuomionpasuuna on turboahdettu ja aiheuttaa siten kuulijalleen henkisen ja fyysisen tinnituksen ja ylensyöneen olon kera pahsn närästyksen".
Tuhansista tutkimuksista yhteenvedetty vakuuttava teos painottaa pohjimmiltaan yhtä muutosta, jotta jälkipolvet eivät vihaisi nykyistä tuhoa kylvävää yhtä paljon kuin aiemmat Hitleriä: lopettaa lihan syönti. Jos et voi luopua grillimakkarastasi vaihda edes joka toinen kasviproteiinipohjaiseen, pääasia että teet jotain heti. Tehomaataloudesta luopumalla pelastetaan paitsi eläimet, maaperä ja ilmasto myös pienennetään uusien pandemioiden ja virusperäisten syöpien määrää. Turhaan ei Ristolle myönnetty valtion tiedonjulkistamispalkintoa.
Risto Isomäki on käsittämätön tietopankki, aktivisti ja visionääri. Hänen perehtyneisyytensä hyvin laajaan kirjoon isoja ja kompleksisia asioita on häkellyttävää.
Kirjan ekat 150 sivua mm. kasvissyönnistä, lihan tehotuotannosta, antibiooteista ja vaarallisten virusten (korona!) syntymekanismeista oli hurjaa ja vaikuttavaa luettavaa. Loppupuolella kirjaa oli asiaa päästöistä, hiilinieluista jne. ja se kaikki oli paljon vaikeammin hahmotettavaa. Isomäki selvästi myös olettaa, että lukija ymmärtää entuudestaan nämä hiiliprosessit.
Risto Isomäki kannustaa ilman turhaa syyllistämistä tekemään arjessaan muutoksia kohti terveellisempää ja ilmastoystävällisempää elämää. Samalla hän nostaa esiin lukuisia yhteiskunnallisia epäkohtia liittyen ennen muuta ruoan tuotantoon ja sen vaikutuksiin. Monimutkaisista aiheistaan ja kattavuudestaan huolimatta tietokirja on onnistunut säilyttämään ymmärrettävyyden ja viljelee väleihin hieman huumoriakin.
Tärkeä ja ajankohtainen kirja jokaisen luettavaksi. Tietoa on paljon ja Isomäki vyöryttää sitä lukijan eteen melkoisella tahdilla, joten mistään kevyestä lukemisesta ei ole kyse. Pienissä paloissa perusteellisesti luettuna toimii erinomaisesti, ja ainakin omalla kohdalla myös työntää kovaa vauhtia kohti toimintaa. Suosittelen.
Vakuuttava ja vaikuttava kirja. Paatolsesta välittyy Isomäen into yhdistää kirjan otsikon asiat kattavaan teokseen. Kanat, palmuöljyt, lohet, peltoviljelmykset näkee kirjan ansiosta uudessa valossa. Tästedes safkaan saksanpähkinöitä, puiden hedelmiä ja juon kahvia.
Isomäki osaa kirjoittaa tietokiroja suomeksi. Tässä on taas valtavan painavaa asiaa ja yllättävän paljon itselle uutta asiaa, vaikka luulin olevani aika hyvin perillä aihepiiristä. Kirjan lopetuskappale on niin hieno, että pelkkä se olisi ollut jo lukemisen arvoinen.
Huipputeos, joka ei saarnaa tai syyllistä vaan pistää koko ajan faktoja tiskiin. Suosittelen kaikille, mutta varoituksena se, ettei tämän jälkeen luultavasti tee kauheasti mieli kuluttaa eläinperäisiä tuotteita…
Luulin, että tiedän paljon. Nyt tiedän paljon enemmän ja tiedän, etten tiennyt ihan niin paljon. Aihe hyvä ja koukuttava. Aika tuhti pläjäys. Kuuntelin äänitteen, joten pitää varmaan vielä hommata kirja käsiin ja perehtyä paremmin.
Niiin paljon tietoa, jonka haluaisin saavuttavan mahdollisimman monet korvat ja silmät ja jonka toivoisin saavan osakseen vielä enemmän huomiota ja lisätutkimusta, kaikkialla maailmassa.
Monipuolinen, joskin aika sekava, kokonaisuus ruuan ilmasto- ja terveysvaikutusten yhteydestä. Alkupään luvut eläinten tehotuotannosta ja ihmisten elintasosairauksista olivat mahtavia ja niitä suosittelisin kaikille suomalaisille luettavaksi! Loppupään spekulaatiot tulevaisuuden ruuantuotannon mahdollisuuksista olivat hieman hataria ja mututuntumalla kirjoitettuja, mutta ihan mielelläni kahlasin nekin läpi.