Niin lähelle kuin muistan

by Kati Outinen

"Minulla on teoria: vaikka äly unohtaisi asioita, ruumis muistaa.”

Vuosi 1995: irtisanoutuminen KOMista, Kauas pilvet karkaavat -elokuvan kuvaukset, rakkaan kollegan Matti Pellonpään kuolema, rooli Helsingin Kaupunginteatterin West Side Story -musikaalissa, arki pienen tyttären yksinhuoltajana. Tiivis ajanjakso on näyttelijä Kati Outisen elämän käännekohtia.

Outinen liikkuu ajassa ja kirjoittaa läheltä katsoen elämästään taiteilijana. Kalenterimerkintöjen kautta piirtyy kuva siitä, millaista on omistautua taiteen tekemiselle, elää ruuhkaisia vuosia ja toisaalta ottaa vastaan aika, jolloin työt iän ja sukupuolen vuoksi vähenevät. Mitä reittejä kulkien ovat löytyneet harmonia ja oma tie?

Genres: Nonfiction, Biography, Audiobook, Memoir

349 pages, Hardcover

Published June 21, 2021

Reviews

[Päivi Metsäniemi · Rating 4 out of 5]

Hämmentävä taiteilijaelämäkerta - taiteilijaelämä ei olekaan vaikeaa eksistentiaalista rypemistä, vaan pääasiassa tavallista arkea jossa tehdään paljon töitä ja ollaan huolissaan toimeentulosta, mutta ei siitäkään kauhean huolissaan. Kirja on saanut alkunsa vanhojen kalenterimerkintöjen tarkastelusta - hauska lähtökohta kirjalle, ja tekee rakenteesta helposti seurattavan. Se toisaalta vaikuttaa siihen, että asioita, henkilösuhteita ja taidetta ei jäädä analysoimaan kauhean syvällisesti, vaan aika rientää eteenpäin, niin kuin se toki todellisuudessa tekeekin.

Kirjaa on turha lähteä lukemaan "paljastusten" tai spekulaatioiden toivossa - vaikka edellisen sukupolven tähtikaarti esiintyy niminä, kenestäkään muusta kuin Outisesta itsestään ei paljastu mitään mikä ei olisi laiskallakin kulttuurielämän seuraajalla tiedossa. Outinen itse vaikuttaa kirjan perusteella onnellisten tähtien alla syntyneeltä; elämä on "mukavaa" ja "tosi kivaa", ja usein esiinyy luonnehdinta "onnenpekka". Elämän iso tragedia - puolison pähderiippuvuus ja sitä seurannut ero - ohitetaan sekin nopeasti, eikä siihen liittyvää tunnelatausta juuri käsitellä. Jää myös vaikutelma, että alle kolmikymppisenä tapahtuneen eron jälkeen mitään parisuhdehommaa ei Outisen elämästä löydä, vaan elämä täytyy lapsesta ja työstä. Eikä hän tietysti ole lukijalle tilivelvollinen mistään.

Kirja on valoisaa ja mukavaa luettavaa, ja taiteentekoprosessi on todella kiinnostava, samoin kuin näyttelijän vanhenemisen analyysi. Syvällisempää analyysiä Outisen vaikutuksesta suomalaiseen kulttuurielämään jäämme sitten odottamaan elämänkertureilta.

[Anina | lukukartano · Rating 3 out of 5]

Tosi kiinnostava kurkistus näyttelijän arkeen (ja vähän juhlaankin)!

Kati Outinen käy muistelmateoksessaan läpi kouluvuosia näytelmäkerhoineen ja tanssitunteineen, opiskeluaikaa yhtenä Turkan suosikeista, jaksoja ensin teatteriin kiinnitettynä ja sitten freelancer-näyttelijänä, elokuvien tekemistä, työtä lehtorina ja professorina Teatterikorkeassa, viime vuosien projekteja.

Outisen tähdittämistä elokuvista olen tainnut nähdä vain yhden, jonkin niistä Aki Kaurismäen ohjaamista – tämä aukko sivistyksessä täytyy kyllä paikata pikapuoliin! – enkä muutenkaan ole pahemmin seuraillut hänen uransa käänteitä, mutta se ei haitannut kirjan lukemista ollenkaan.

Ihastuin Outisen mutkattomaan elämänasenteeseen, tähän tällaiseen: ”Asiat luonnistuvat niin kuin niiden pitääkin. En sen enempää tuumi asiaa elämäni mullistuksena tai että muuttuisin jotenkin toisenlaiseksi siksi, että minusta on tulossa äiti. On ihan mahtavaa saada vauva. Elämässä tapahtuu kaikenlaista, ja sitten aletaan elää sen mukaan.” (s. 44)

Moneen otteeseen Outinen toteaa olevansa oikea onnenpekka. Hän jaksaa uskoa, että lopulta kaikki aina järjestyy, vaikka elämä ei todellakaan ole pelkkää Cannesia ja punaisilla matoilla tepsuttelua: välillä ollaan työkkärin luukulla, välillä taas on liikaakin töitä ja jatkuva kiire, tulee ero ja yksinhuoltajuuteen liittyvät haasteet, taloudellista epävarmuutta, kommelluksia matkoilla. Kaikesta selvitään.

Kirjan lukeminen sai aikaan sen, että arvostus Kati Outista ja hänen kollegoitaan kohtaan lähti huimaan nousukiitoon. Millaista omistautumista taiteelle! Ja kylläpä muuten tuli ikävä teatterin katsomoon – toivottavasti joskus tänä vuonna taas sinne pääsen.

Kolme ja puoli tähteä.

[Heidi · Rating 3 out of 5]

Tätä oli hurjan mielenkiintoista kuunnella Outisen itsensä lukemana. Jos et tiedä, millaista on taiteilijan arki, niin tämän jälkeen tiedät. Hienoja aikasiirtymiä, hauska ja kirjoittajansa oloinen teos. Suosittelen.

[Pekka Mukkala · Rating 4 out of 5]

Mielenkiintoinen elämänkerta, joka avaa Kaurismäen Akin luottonäyttelijän Kati Outisen työtä ja elämää varsin hyvin. Outinen on tehnyt paljon muutakin elokuvia, itseasiassa hänen näyttelijätyönsä on pääosin tapahtunut teatterissa. Monipuolisena näyttelijänä hän ollut mukana mm. dubbaamassa elokuvia. Teksti on välillä erinomaista, mutta sitten tulee hetkiä, jolloin Kati Outinen tekee suoria lainauksia päiväkirjoistaan tai jopa treenikirjoistaan ja kirjan taso laskee silloin merkittävästi. Pisteet 8/10.

[Maija · Rating 4 out of 5]

Hienot muistelmat, joissa sekä tutustuu kohteeseen että saa nauttia hyvästä, selkeästä tekstistä. Viimeaikoina lukemieni elämänkertojen/muistelmien parhaimistoa.

[Johanna Argillander · Rating 4 out of 5]

Tämä kirja on yksinkertaisesti ihana. Läpi muistojen valoisa ja toiveikas vaikka vaikeita asioita käsitellään myös. Taiteilijaelämä näyttäytyy hyvällä tavalla arkisena. Tarinat ovat tietysti todella kiinnostavia.

"Aina tulee niitä niitä pieniä rakoja, joista maailma näyttäytyy jonain aivan muuna, ja minulla on ilo saada siitä hetkestä kiinni." Iida Koro, Outisen tytär

[Ville Verkkapuro · Rating 4 out of 5]

Read this in a few sittings, because it was so warm and real and inviting. Actually I'd say the most honest memoir I've read in my life. A very ordinary life, yet very extraordinary in so many other ways. This is a memoir of a humble person, working in the present, being in her body and having a very soft outlook on life, going by her daily chores, going jogging, worrying about paying the rent and still, somehow, doing profilic art in the meantime, being a total success, living life to the fullest, making kids and being just a complete zen master, very open and sensitive to the world, but not making a big fuss about it. Reminds me of Harry Dean Stanton, in my favourite documentary, Partly Fiction: "How would you describe yourself?" and the answer goes "As nothing", then continuing "How would you like to be remembered?" to which Stanton replies "Doesn't matter", there's something about that which applies to this one hundred percent.
This, to me, was way more than a memoir – it was philosophy, it was Helsinki and the Finnish mindset, in good and in bad. There is no good or bad anyway.
And the most important thing from this was the fact that the body remembers what the mind might not, that's what I think about very often and it's, of course, very true also and not just a theory by Outinen.

[Helena · Rating 4 out of 5]

Silmiä avaava kurkistus työhön teatterimaailmassa, opin tästä paljon uutta. Lukukokemusta hieman häiritsi tosin se, että täysin sattumalta kuuntelin rinnakkain Martti Suosalon äänikirjaa - näiden näyttelijöiden maailmat sivuavat toisiaan vahvasti, ja menivät osittain mielessäni sekaisin. Pidin Outisen asenteesta elämään ja työhön, joka kyllä kuvautui kirjassa kahtiajakoisena, työtä on välillä selvästi liikaa ja välillä siitä on puute. Henkilökohtaisesta elämästään Outinen avautuu niukalti, yksinhuoltajuus ja suhde tyttäreen sekä vanhempien sairastumiset ovat kirjan aiheina, mutta muut ihmissuhteet loistavat poissaolollaan.
Kaurismäen ohjaamista elokuvista en ole varmaan kaikkia nähnyt, mutta tämän kirjan lukemisen jälkeen haluaisin katsoa uudelleen nekin, jotka olen joskus ilmestymisiensä aikoihin katsonut.

[Hanna Koskela · Rating 5 out of 5]

Kuuntelin äänikirjana ja on tosi kivaa, kun Kati on ollut itse lukijana. Kirjan kautta avautuu lukijalle näyttelijän/freelancerin maailma hienouksineen ja vaikeuksineen. Katin elämässä on tapahtunut paljon ja oli mielenkiintoista kuulla tarkemmin, miten esimerkiksi teatteriesitys löytää muotonsa ja kuinka paljon niihin nähdään vaivaa. On myös hienoa kuulla Katin ja hänen tyttärensä suhteesta ja ihailen heidän yhteyttään. Kati kirjoittaa kauniisti. Vaikka ei olisi omakohtaista kokemusta teatteri- tai elokuvamaailmasta, kirja on lukemisen arvoinen. Suosittelen.

[Eija Toiviala · Rating 3 out of 5]

Näyttelijän elämäkerta näyttelijän itsensä lukemana. Hyvin maadoittava kuuntelukokemus, mutta jää olo, että Kati Outinen on jättänyt paljon kertomatta. Pääosassa on työ ja lapsen olemassaoloa mainitaan sekä kiitetään häntä työtoveruudesta. Tärkeän esityksen syntyprosessi esitellään tarkemmin, mutta mitään mainintoja ihmissuhteista ei ole eikä rakkaussuhteista. Yksi osa ihmisestä jää kokonaan pimentoon. Kirja on aika kliininen. Teatterialan ihmisistä olen kuunnellut vain Jussi Parviaisen elämäkerran ennen tätä.

[Aapo Laakso · Rating 3 out of 5]

Puhekielisyys ja päiväkirjamaisuus tekivät tästä välillä todella raskaan lukea. Kirjasta huokuu että Outinen on saanut tehdä omannäköisenä teoksen mutta nopeasti vaihtuvat kohtaukset ja tapahtuvat eivät olleet parasta antia. Mukavaa sen sijaan oli kun pysähdyttiin pohtimaan mitä on olla taiteilija tai mitä taide on.

[Anna-Kaisa · Rating 3 out of 5]

Muistelmateokset eivät ole minulle tuttu genre. Tässä parasta oli päästä sukeltamaan mukaan taiteen prosesseihin. Välillä heräsi muistoja omista elokuvaopinnoistani. Kirja perustui pitkälti Outisen kalenterimerkintöihin, joten kirjakin oli arkinen, työhön painottuva. Olisin ehkä kaivannut jotain vähän syvempää pohdintaa.

[Leena Aalto · Rating 5 out of 5]

Oli kiva kuunnella sellaisen ihmisen elämästä, jonka uraa olen seurannut ja joka on elänyt samaan aikaan kuin mitä itsekin on. Välillä liikuttiin tutuissa paikoissa, mutta monet niistä olen itse kokenut erilaisina. Ilmeisesti ikäeromme vaikuttaa tähän etenkin kouluvuosien osalta. Mielenkiintoinen ihminen ja mielenkiintoinen kirja.

[Sanni · Rating 3 out of 5]

"Kulttuurijournalistit ja elokuva-alan silmäätekevät tumppaavat sikareja graaviloheen ja kaatuilevat ja tappelevat. Sitä on eksoottista seurata, mutta samalla se jotenkin banalisoi kaiken, mitä kulttuurista ja taiteesta ajattelen."

[Jani · Rating 4 out of 5]

Lainasin tämän ensin kirjastosta, mutta sitten täytyi ostaa omaksi, koska en halunnut lukea kiireessä palaustuspäivä kintereillä, vaan hiljalleen joitain sivuja kerrallaan iltaisin ennen nukkumaankäymistä. Hyvän mielen lukemista – kirja, jota voin suositella niin ystäville kuin vihamiehille.

[Elina Mäkinen · Rating 4 out of 5]

Kirjasta jäi päällimmäisenä mieleen hieno muistin rajallisuuden kuvaus. Miten elokuvan kuvaus tuntui kestävän koko pitkän kesän, vaikka kalenteriin onkin merkattu vain kolmen viikon kuvaukset. Todella mielenkiintoinen muistelmateos.

[Tuya · Rating 4 out of 5]

Katin itsensä lukema äänikirja avasi kiintoisasti teatteri- ja elokuvamaailmaa. 4,5 / 5

[Miika Moilanen · Rating 4 out of 5]

Tunnelmallisia kuvauksia Outisen elämän varrelta. Välillä hypitään vuosien välillä, mutta se on ihan raikas tuulahdus elämänkertaformaattiin.

[Mikko Manka · Rating 4 out of 5]

Hieno kuvaus Outisen urasta, elämästä ja ajatuksista. Kaurismäki-töistä olisin lukenut mieluusti lisääkin, mutta hyvä näinkin!