J.S. Meresmaan Khimaira on huikea. Se on jatkoa Dodolle, mutta aika itsenäinen teos, omillaan seisova ja eri henkilön silmin katsova.
Se on tarina hirviöstä, joka kokoaa itsensä ja muuttuu enemmän kuin osiensa summaksi. Se on samalla kertomus yhdestä hirviöstä, joka on syntynyt hirviöstå - ja muutoksesta, ymmärryksen syntymästä sekä muutoksen hyväksynnästä.
Khimaira on rakkautta, kuumuutta, kosketusta, tuskaa, pakoa, hyökkäystä ja anteeksiantoa. Tässä kirjassa on aitoa moninaisuutta ja useita seksualisuuksia, suhteita ja vapautta.
Khimaira on säeromaani, jossa on mukana niin lavarunomeininkiä, mikä pakottaa lukemaan ääneen, maistelemaan ja sähisemään tekstiä korville kuin perintesempääkin runoutta, riimiparitusta parhaimmillaan.
Jos minä saisin neuvoa, vinkkaisin tätä Finlandia-raadille luettavaksi tosi tarkasti ajatuksen kanssa.
Itse luin tämän loppuun hengästyneenä @trekirjasto n yläkerran @cafe_metso ssa, koska laina-aika loppui eilen ja varausjonossa oli monta ihmistä. Kahvi loppui yhtä aikaa kirjan kanssa ja oli hyvää. Löysin teoksesta myös runon, jonka aion esittää rakkaani kuollessa tai toivon omiin peijaisiini.