What do you think?
Rate this book
Holly
Minkälainen nainen asuu yksin lintusaarella?
Holly on kerronnaltaan vaikuttava ja tunnelmaltaan tihenevä esikoisromaani kahden naisen kamppailusta huomionkipeyden, häpeän ja salaisuuksien aallokoissa.
Luontolehdessä toimittajana työskentelevä Eva saapuu saarelle harvinaisen lintuhavainnon perässä. Hän ei tunne havainnon tehnyttä naista, Hollya, entuudestaan. Saarta kiertäessä ja harvinaista lintua etsiessä kiikari alkaa vähitellen kääntyä ja tarkentua naisia kohti. Miksi maineikas näyttelijä asuu saarella yksin? Entä etsiikö Eva saarelta jotain muutakin kuin lintua?
Viikko Hollyn vieraana mullistaa Evan elämän. Alkaa muodonmuutos.
Maisku Myllymäen Holly on jännittävä ja jännitteinen romaani kahdesta keskenään hyvin erilaisesta naisesta. Se on lisäksi syvätarkka luotaus saareen, jossa yksinäisyys ei ole äänetöntä.
Maisku Myllymäki (s. 1982, Alavus) on valmistunut filosofian maisteriksi pääaineenaan suomen kieli. Hän on Lahteen päätynyt kirjastonhoitaja, joka suhtautuu intohimoisesti kirjallisuuteen, kieleen ja lukuelämysten välittämiseen. Kirjoittamista hän on opiskellut muun muassa Kriittisessä korkeakoulussa. Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi hän harrastaa juoksemista ja lintujen tarkkailua — kaikkein mieluiten veden äärellä. Holly on hänen esikoiskirjansa.
Holly on kerronnaltaan vaikuttava ja tunnelmaltaan tihenevä esikoisromaani kahden naisen kamppailusta huomionkipeyden, häpeän ja salaisuuksien aallokoissa.
Luontolehdessä toimittajana työskentelevä Eva saapuu saarelle harvinaisen lintuhavainnon perässä. Hän ei tunne havainnon tehnyttä naista, Hollya, entuudestaan. Saarta kiertäessä ja harvinaista lintua etsiessä kiikari alkaa vähitellen kääntyä ja tarkentua naisia kohti. Miksi maineikas näyttelijä asuu saarella yksin? Entä etsiikö Eva saarelta jotain muutakin kuin lintua?
Viikko Hollyn vieraana mullistaa Evan elämän. Alkaa muodonmuutos.
Maisku Myllymäen Holly on jännittävä ja jännitteinen romaani kahdesta keskenään hyvin erilaisesta naisesta. Se on lisäksi syvätarkka luotaus saareen, jossa yksinäisyys ei ole äänetöntä.
Maisku Myllymäki (s. 1982, Alavus) on valmistunut filosofian maisteriksi pääaineenaan suomen kieli. Hän on Lahteen päätynyt kirjastonhoitaja, joka suhtautuu intohimoisesti kirjallisuuteen, kieleen ja lukuelämysten välittämiseen. Kirjoittamista hän on opiskellut muun muassa Kriittisessä korkeakoulussa. Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi hän harrastaa juoksemista ja lintujen tarkkailua — kaikkein mieluiten veden äärellä. Holly on hänen esikoiskirjansa.
255 pages, Hardcover
First published August 5, 2021
11 people are currently reading
276 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 71 reviews
Read
August 12, 2021Muistiinpanoja luettuani Hollyn:
a) kaksi erilaista naista: toisen puhe pulppuaa arvaamattomana ja hillittömänä, toisen taas kulkee sisäisenä virtana, josta ulos pääsee vain harvoja, arkoja sanoja
b) kerronnan rytmitys henkilöhahmon rytmin mukaan, Hollyn pulppuava, hengästyttävä rytmi tuntuu tekstissä (tulee mieleen Marjo Heiskasen Mustat koskettimet), samoin Evan neuroottisuus; myös hahmojen rytmit suhteessa toisiinsa
c) ulkopuolisen kertojan käyttö, se on tässä hyvin kiinnostavaa
d) ruumiillisuuteen syvälle pureutuvat ajatusryöpyt, joita tulee melko tiheään tahtiin ja jotka kiehtovat ja pohdituttavat
e) kieli, joka soljuu, aaltoilee, murtuu ja hypähtelee
f) jännite, joka lävistää kaiken
g) meren olemus, jonka voi tuntea kunnolla vain sisään kävelemällä (mieleen tulee Gaston Bachelardin essee Vesi ja unet) ja joka ilmentää henkilöiden tiedostamattomia puolia
h) saarella vieraileva mies, jonka astuessa kuvaan koin pienen järkytyksen, koska olin niin viehättynyt Evan ja Hollyn keskinäisestä energiasta
i) viini; kirjoitan tätä juotuani vähän viiniä, mutta se sopii romaanin yhteyteen hyvin, Hollylla riittää viiniä tarjottavaksi
j) linnut, ja miten lintujen nimet muodostavat suuren osan poetiikasta tavalla joka inspiroi valtavasti
k) kuvallisuus; teksti tuo lukijan eteen tarkkana saarimiljöön taloineen, kallioineen, aaltoineen
(Lisämerkintöjä: Maisku on kollegani, istumme samassa työryhmässä ja tunnemme toisemme myös kirjablogipiirien kautta. Olen kovin iloinen siitä, että hänen esikoisromaaninsa on nyt julkaistu ja Holly liehuu maailmalla kaftaani hulmuten. Tunnen itseni sen verran jääviksi, että jätän nyt tähdittämättä.)
Kirja saatu kustantajalta, kiitokset.
”Ehkä joku on joskus kutsunut häntä tai hänen ruumiinsa osia persikaksi.” (s. 22)
”Joskus ihmisille eivät riitä jo olemassa olevat linnut, vaan heidän on pakko luoda lisää.” (s. 27)
”Joten voit arvata, että kuuntelin itseäni kauhun vallassa, en ymmärtänyt, miten suustani tuli sellaisia lauseita, olin suunniltani, päästäni sekaisin. Tiedätkö, mitä se oli? Se oli halua miellyttää, pitää kiinni.” (s. 187)
a) kaksi erilaista naista: toisen puhe pulppuaa arvaamattomana ja hillittömänä, toisen taas kulkee sisäisenä virtana, josta ulos pääsee vain harvoja, arkoja sanoja
b) kerronnan rytmitys henkilöhahmon rytmin mukaan, Hollyn pulppuava, hengästyttävä rytmi tuntuu tekstissä (tulee mieleen Marjo Heiskasen Mustat koskettimet), samoin Evan neuroottisuus; myös hahmojen rytmit suhteessa toisiinsa
c) ulkopuolisen kertojan käyttö, se on tässä hyvin kiinnostavaa
d) ruumiillisuuteen syvälle pureutuvat ajatusryöpyt, joita tulee melko tiheään tahtiin ja jotka kiehtovat ja pohdituttavat
e) kieli, joka soljuu, aaltoilee, murtuu ja hypähtelee
f) jännite, joka lävistää kaiken
g) meren olemus, jonka voi tuntea kunnolla vain sisään kävelemällä (mieleen tulee Gaston Bachelardin essee Vesi ja unet) ja joka ilmentää henkilöiden tiedostamattomia puolia
h) saarella vieraileva mies, jonka astuessa kuvaan koin pienen järkytyksen, koska olin niin viehättynyt Evan ja Hollyn keskinäisestä energiasta
i) viini; kirjoitan tätä juotuani vähän viiniä, mutta se sopii romaanin yhteyteen hyvin, Hollylla riittää viiniä tarjottavaksi
j) linnut, ja miten lintujen nimet muodostavat suuren osan poetiikasta tavalla joka inspiroi valtavasti
k) kuvallisuus; teksti tuo lukijan eteen tarkkana saarimiljöön taloineen, kallioineen, aaltoineen
(Lisämerkintöjä: Maisku on kollegani, istumme samassa työryhmässä ja tunnemme toisemme myös kirjablogipiirien kautta. Olen kovin iloinen siitä, että hänen esikoisromaaninsa on nyt julkaistu ja Holly liehuu maailmalla kaftaani hulmuten. Tunnen itseni sen verran jääviksi, että jätän nyt tähdittämättä.)
Kirja saatu kustantajalta, kiitokset.
”Ehkä joku on joskus kutsunut häntä tai hänen ruumiinsa osia persikaksi.” (s. 22)
”Joskus ihmisille eivät riitä jo olemassa olevat linnut, vaan heidän on pakko luoda lisää.” (s. 27)
”Joten voit arvata, että kuuntelin itseäni kauhun vallassa, en ymmärtänyt, miten suustani tuli sellaisia lauseita, olin suunniltani, päästäni sekaisin. Tiedätkö, mitä se oli? Se oli halua miellyttää, pitää kiinni.” (s. 187)
August 18, 2021
Ihana, heleä, kärkäs, salakavala, kuin katsoisi elämää akvaarion lasin läpi tai ihan hieman sivuraiteelle livahtaneena, ääniraidassa pienet säröt, koko ajan epäilys siitä, ettei minulle kerrota ihan kaikkea. Kerta kaikkiaan. Ah!
August 15, 2021
Olipa nautittava. Rakastin tätä tunnelmaa, asioita jotka oli sopivan nyrjähtäneesti vähän pois paikaltaan, kuin katselisi kirkkaan veden alle: melkein siinä, sitten eivät kuitenkaan. Kaunis, herkkä ja vahva yhtä aikaa (ihan kuin henkilönsä), ajatuksia luova ja ajattelemaan laittava teos.
December 31, 2021
Hienovireinen, levottomuutta herättävä, lumoava. Viihdyin saaressa, pelkäsin ja ymmärsin hahmoja.
Vuoden parhaita, kepeästi.
Vuoden parhaita, kepeästi.
August 18, 2021
Maisku Myllymäen esikoisteos Holly on vinkeä ja vallan riemastuttava tapaus, joka kertoo kahden naisen kohtaamisesta yksinäisellä lintusaarella. Myllymäki kuvaa terävästi naisten erilaisia persoonia ja heidän avoimia keskustelujaan luoden jännitteisen ja trillerimäisen ilmapiirin. Harvinainen vihermehiläissyöjä on bongattu Hollyn saarella ja juttua ja juoruja metsästämään luontolehden toimittaja Eva.
Eva on hyvin estoinen ja neuroottinen dominoivan äitinsä kanssa elävä kolmikymppinen nainen. Tekstistä tulee mainiosti esiin Evan neuroottisuus ja arkuus, auki kerimättä, toiminnan kautta. Entä Holly sitten? Entinen juhlittu näyttelijä koki totaalisen flopin ohjaustyössään ja vetäytyi tädiltään perimälle saarelle nuolemaan haavojaan ja ’toipumaan’ miehensä Fransin hukkumiskuolemasta. Toipumisessa auttaa railakas seksi komean Robertin kanssa.
Pahaenteistä tunnelmaa luovat lyhyet tekstinpätkät, joissa joku kertoo souturetkestä ja sen kulusta. Mitä tapahtui, kuka on äänessä? Intertekstuaalisena viitteenä toimii mm. Iris Murdochin teos Meri, meri. Romaanin aikajänne on lyhyt: viikko saarella ja muutama päivä sen jälkeen. Romaanin viehätys perustuu aivan loistavaan dialogiin ja omaperäiseen kuvaukseen saaren päivistä ja naisten keskusteluista. Oleellista on myös satojen lintulajien listaus ja niiden käyttäytymisen erittely ja kuvaus - vallan mainiota!
Hollystä ei voi paljonkaan spoilaamatta kertoa - se on koettava itse! Nautittavaa ja viimeisteltyä proosaa kertakaikkiaan!
Eva on hyvin estoinen ja neuroottinen dominoivan äitinsä kanssa elävä kolmikymppinen nainen. Tekstistä tulee mainiosti esiin Evan neuroottisuus ja arkuus, auki kerimättä, toiminnan kautta. Entä Holly sitten? Entinen juhlittu näyttelijä koki totaalisen flopin ohjaustyössään ja vetäytyi tädiltään perimälle saarelle nuolemaan haavojaan ja ’toipumaan’ miehensä Fransin hukkumiskuolemasta. Toipumisessa auttaa railakas seksi komean Robertin kanssa.
Pahaenteistä tunnelmaa luovat lyhyet tekstinpätkät, joissa joku kertoo souturetkestä ja sen kulusta. Mitä tapahtui, kuka on äänessä? Intertekstuaalisena viitteenä toimii mm. Iris Murdochin teos Meri, meri. Romaanin aikajänne on lyhyt: viikko saarella ja muutama päivä sen jälkeen. Romaanin viehätys perustuu aivan loistavaan dialogiin ja omaperäiseen kuvaukseen saaren päivistä ja naisten keskusteluista. Oleellista on myös satojen lintulajien listaus ja niiden käyttäytymisen erittely ja kuvaus - vallan mainiota!
Hollystä ei voi paljonkaan spoilaamatta kertoa - se on koettava itse! Nautittavaa ja viimeisteltyä proosaa kertakaikkiaan!
August 22, 2021
4.5
Hallittu. Se on ensimmäinen adjektiivi, mikä Hollystä nousee. Valtava jännite, joka kantaa. Lintumetaforat ihmisille, luontolainaukset laajemminkin. Kirjailijan lukeneisuus näkyy laajassa rekisterissä ja hyvin kirjallisessa havainnoinnissa. Mistä Holly lopulta kertoo? Tyytymättömyydestä, naiseudesta, halusta, siitä miten Eletään isoin kirjaimin?
Hallittu. Se on ensimmäinen adjektiivi, mikä Hollystä nousee. Valtava jännite, joka kantaa. Lintumetaforat ihmisille, luontolainaukset laajemminkin. Kirjailijan lukeneisuus näkyy laajassa rekisterissä ja hyvin kirjallisessa havainnoinnissa. Mistä Holly lopulta kertoo? Tyytymättömyydestä, naiseudesta, halusta, siitä miten Eletään isoin kirjaimin?
September 16, 2021
Nyt oli hyvä. Vanhan Murdoch-fanin mieleen tuli jo etukäteen Meri, meri, eikä näköjään suotta. Kaikin puolin kiehtova teos.
September 14, 2021
Kirjan aukaistaessani odotin suuria. Teoksen merellinen, eristäytynyt miljöö ja omaperäinen lintuaihelma innostivat. Myös takakansitekstin paljastama teema, ihmissuhteissa muodostuva valta, on mielestäni aina tutkimisen arvoista.
Pidinkin teoksessa sen fyysisestä ja myös psykologisesta miljööstä, jotka sointuivat yhteen. Lisäksi hienoa on, miten
linnut ovat läsnä paitsi motiivina myös kielikuvien tasolla.
Teos kuvaa, kuinka Eva-päähenkilö irtautuu äitinsä vallasta toisen vahvan naisen avulla samalla kuitenkin tämän vallasta lumoutuen. Tuo uusi valtasuhde ilmenee paitsi psyykkisellä myös kehollisella tasolla. Eva oppii merellä tuntemaan kehonsa, oppii ottamaan tilansa Hollyn esimerkin avulla. Yksityiskohtaiset kuvaukset naisen ruumiintoiminnoista ovat pääosin ilahduttavia.
Teoksen tematiikka jää mielestäni lopulta hieman hataraksi. Päähenkilön toiminnan muutosta ei perustella tarpeeksi syvällisesti, vaan painopiste tuntuu olevan kielellisessä kikkailussa. Vaikka Evan äiti pompsahtelee siellä täällä esiin Evan pohtiessa toiminnan motiivejaan, äidin valtasuhde jää kuitenkin melko etäiseksi. Äiti astuu varsinaisesti mukaan vasta romaanin lopussa, vaikka onkin päähenkilön persoonaa ja elämää eniten muokannut ja rajoittanut henkilö. Olisinkin kaivannut sitä, että äidin valtaa olisi käsitelty enemmän ja hieman syvällisemmin.
Välillä dialogi kurottelee turhan moneen suuntaan, minkä takia melko lyhyeen sivumäärään saatettu teos tuntuu ahtaalta.
En pitänyt romaanin kerronnasta ja ilmaisusta, minkä vuoksi annoin vain kaksi tähteä. Kerronta nojaa metaforiin, joista monet ovat kaukaa haettuja ja etäännyttäviä eivätkä ne elävöitä tekstiä, kuten kuvakielen kuuluu. Osa kielikuvista tuntuu jopa hämmentäviltä muttei hyvällä tavalla. En myöskään pitänyt lauserakenteista ja kaksoispisteen liiallisesta käytöstä. Vaikka kerronnan tavoite on kuvata päähenkilön tajuntaa, mielleyhtymiä jne., siitä puuttui jonkinlainen luontevuus. Teksti oli korostetun tekstuaalista. Tunsin lukevani tekstiä, en eläväni sitä.
Pidinkin teoksessa sen fyysisestä ja myös psykologisesta miljööstä, jotka sointuivat yhteen. Lisäksi hienoa on, miten
linnut ovat läsnä paitsi motiivina myös kielikuvien tasolla.
Teos kuvaa, kuinka Eva-päähenkilö irtautuu äitinsä vallasta toisen vahvan naisen avulla samalla kuitenkin tämän vallasta lumoutuen. Tuo uusi valtasuhde ilmenee paitsi psyykkisellä myös kehollisella tasolla. Eva oppii merellä tuntemaan kehonsa, oppii ottamaan tilansa Hollyn esimerkin avulla. Yksityiskohtaiset kuvaukset naisen ruumiintoiminnoista ovat pääosin ilahduttavia.
Teoksen tematiikka jää mielestäni lopulta hieman hataraksi. Päähenkilön toiminnan muutosta ei perustella tarpeeksi syvällisesti, vaan painopiste tuntuu olevan kielellisessä kikkailussa. Vaikka Evan äiti pompsahtelee siellä täällä esiin Evan pohtiessa toiminnan motiivejaan, äidin valtasuhde jää kuitenkin melko etäiseksi. Äiti astuu varsinaisesti mukaan vasta romaanin lopussa, vaikka onkin päähenkilön persoonaa ja elämää eniten muokannut ja rajoittanut henkilö. Olisinkin kaivannut sitä, että äidin valtaa olisi käsitelty enemmän ja hieman syvällisemmin.
Välillä dialogi kurottelee turhan moneen suuntaan, minkä takia melko lyhyeen sivumäärään saatettu teos tuntuu ahtaalta.
En pitänyt romaanin kerronnasta ja ilmaisusta, minkä vuoksi annoin vain kaksi tähteä. Kerronta nojaa metaforiin, joista monet ovat kaukaa haettuja ja etäännyttäviä eivätkä ne elävöitä tekstiä, kuten kuvakielen kuuluu. Osa kielikuvista tuntuu jopa hämmentäviltä muttei hyvällä tavalla. En myöskään pitänyt lauserakenteista ja kaksoispisteen liiallisesta käytöstä. Vaikka kerronnan tavoite on kuvata päähenkilön tajuntaa, mielleyhtymiä jne., siitä puuttui jonkinlainen luontevuus. Teksti oli korostetun tekstuaalista. Tunsin lukevani tekstiä, en eläväni sitä.
November 18, 2021
Miljöö on upea: meren ranta, linnut, saarelleen eristäytynyt näyttelijätär. Ja tässä tämä -tär pitää minusta olla, koska kaiketi tällä kirjalla eniten oli sanottavaa vallasta ja naiseudesta. Mieleen jäi erityisesti uimisesta märät kullatut bikinit, joita ei haluta riisua ja korallinpunainen(?) huulipuna, joka levitetään rauhallisesti toisen huulille. Ja myös etäisimmäksi jäänyt abortin kuvaus, jota olen lukenut. Jäin pohtimaan, miksi käytettiin sanaa raskaudenkeskeytys eikä abortti.
Tein kirjalle hallaa, kun kuuntelin sitä iltasaduksi ja taustahuminaksi ja aina nukahtelin välillä. Tämä olisi varmaankin pitänyt lukea, sellaiseksi kirjaksi tämä osoittautui. Tiivimmäksi kuin olin ajatellut.
Tein kirjalle hallaa, kun kuuntelin sitä iltasaduksi ja taustahuminaksi ja aina nukahtelin välillä. Tämä olisi varmaankin pitänyt lukea, sellaiseksi kirjaksi tämä osoittautui. Tiivimmäksi kuin olin ajatellut.
August 22, 2021
Epäselvä, painostavakin tunnelma, ihohuokoset ja eritteet sekä linnut tekivät tästä minulle sopivan kirjan. Jos olisin itse joutunut saaren taloon tässä porukassa, olisin liftannut minkä tahansa veneen kyytiin päästäkseni pois.
December 28, 2021
Tajuton tunnelma ja hillittömän hyvää, kiinnostavaa, kutkuttavaa, kaunista kieltä. Salaperäinen karkki. Pidin paljon.
November 28, 2021
Tämä oli taas hieman erilainen kirja kuin mitä yleensä luen. Seuraan Maisku Myllymäkeä instagramissa ja pidän hänen postauksistaan. Hän myös tuntuu lukevan kiinnostavia kirjoja - vähän erilaisia kuin minä, mutta kiinnostavia. Ja hän myös kirjoittaa lukemistaan kirjoista kiinnostavasti. Niinpä siis varasin tämän kirjan kirjastosta. Luin siitä suurimman osan erään verkkaisen sunnuntain aikana, samalla kun lämmitimme ja valvoimme puolisoni kanssa takkatukea monta tuntia. Kirjasta oli jo varaus jollekulle toiselle, joten siksikin se piti saada luettua melko nopeasti.
Pidin etenkin kirjan alusta. Kaunista luonnon - etenkin lintujen kuvausta. Myös meri on isona osana kirjaa. Saari-miljöö, meren tuoksu ja kohina, erilaiset linnut, kesän lämpö ja viherkasvit pystyi hyvin kuvittelemaan mielessään.
Mutta loppua kohden kirja alkoi vähän menettää hohtoaan. Siitä tuli mieleen Raija Siekkisen Häiriö maisemassa - ja kuinka ollakaan, se mainitaan kirjan lopussa, jossa Myllymäki listaa erikseen muutamia itselleen nähtävästi tärkeitä teoksia. Siekkisen kirjan olen lukenut ja se oli ihan hyvä, mutta Myllymäelle se on ilmeisesti todella tärkeä kirja.
Erikoinen teos, josta en oikein osaa sanoa tämän enempää. Vähän tuntuu siltä, etten jotenkin älynnyt ihan kaikkea tai kirjassa oli jokin syvällisempi ulottuvuus ja merkitys, jota en vain tajunnut. Mutta jos Myllymäki jatkaa kirjoittamista, niin aion lukea hänen kirjojaan jatkossakin. Kyllä Hollyssa olu potentiaalia.
Pidin etenkin kirjan alusta. Kaunista luonnon - etenkin lintujen kuvausta. Myös meri on isona osana kirjaa. Saari-miljöö, meren tuoksu ja kohina, erilaiset linnut, kesän lämpö ja viherkasvit pystyi hyvin kuvittelemaan mielessään.
Mutta loppua kohden kirja alkoi vähän menettää hohtoaan. Siitä tuli mieleen Raija Siekkisen Häiriö maisemassa - ja kuinka ollakaan, se mainitaan kirjan lopussa, jossa Myllymäki listaa erikseen muutamia itselleen nähtävästi tärkeitä teoksia. Siekkisen kirjan olen lukenut ja se oli ihan hyvä, mutta Myllymäelle se on ilmeisesti todella tärkeä kirja.
Erikoinen teos, josta en oikein osaa sanoa tämän enempää. Vähän tuntuu siltä, etten jotenkin älynnyt ihan kaikkea tai kirjassa oli jokin syvällisempi ulottuvuus ja merkitys, jota en vain tajunnut. Mutta jos Myllymäki jatkaa kirjoittamista, niin aion lukea hänen kirjojaan jatkossakin. Kyllä Hollyssa olu potentiaalia.
December 27, 2021
Vahva kaksi ja puoli tähteä. Harmittaa, etten tykännyt enempää, ja mietin miten paljon osuutta on huonolla, maneerisella lukijalla, joka sai Hollyn kuulostamaan tyhmältä ihmiseltä ja Eevan vielä tyhmemmältä. Kaksi asiaa häiritsi erityisesti. Ensiksikin se, ettei missään vaiheessa tullut olo että ollaan saarella. Yleensä saan kirjoista ja miljöistä voimakkaan vaikutelman siitä, miten ollaan kartalla. Millä suunnalla ja miten kaukana on meri, miten ilmansuunnat menevät, paljonko liikennettä on, jne. Vertailukohtina esim. Kjell Askildsenin tiheätunnelmaninen mustasukkaisuusdraama Saari, Muumipappa ja meri, Jeannette Wintersonin Majakanvartija. En ihan tajunnut lintujakaan, mutta se ei ollut toinen valituksenaiheeni, eikä sitä ollut epämääräinen juonikaan, vaan tekotaiteellisuuden vaikutelma, jonka viimeisteli lopun kirjallisuusluettelo. Jokainen kirjailija on toivottavasti lukenut ja saanut vaikutteita vähintään tuollaisesta kirjallisuusmäärästä, mutta ei niitä tarvitse alleviivata ja selittää, että tuon ajatuksen sain tuolta ja tuon tuolta. Haukotutti.
August 28, 2021
ihana yllätys, kun ei yhtään tiennyt mitä odottaa. kirjan keveä tunnelma kantoi läpi koko tarinan ja sai kaipaamaan meren ääreen. upeasti rakennettu itsensälöytämistarina lintuteeman ympärille. en ole inhorealismin fani joten pari erittäin spesifiä eritteiden kuvaus tms kohtaa ällötti 😅 muuten hieno, raikas ja vahva kuten kiinnostava päähahmokaksikkokin. tulen varmasti lukemaan uusiksikin (fyysisenä, nyt äänikirjana joka sekin toimi ihan hyvin).
January 25, 2022
Holly on teknisesti viehättävä ja kaunis suoritus, ansaitsee kohteliaan hillityt taputukset ja 8.1 pistettä. Kaikkea tarpeellista on: kielellistä kikkailua, hallittun harkittua ilmaisua, sivistyneisyyttä osoittavaa intertekstuaalisuutta. On kaksi naista ja näiden välille muodostuva hetkellinen yhteys. Holly on oppikirjaesimerkki kirjasta, jossa suurimmat tapahtumat sijoittuvat päähenkilön pään sisälle, ja siinä onnistutaan harvoin näin hyvin.
Toisaalta Hollyn on myös vaikea perustella paikkansa muuna kuin teknisesti onnistuneena suorituksena, pikkunäppäränä tarinana. Se jättää ja jää vähän etäiseksi. Odotuksetkin saattoivat olla liian korkealla, tätä kirjaa on kuitenkin hehkutettu ilmestymisensä jälkeen harvinaisen paljon. Nautinnollista tätä kuitenkin oli lukea, vaikka pysyvää muistijälkeä ei ehkä jääkään.
Toisaalta Hollyn on myös vaikea perustella paikkansa muuna kuin teknisesti onnistuneena suorituksena, pikkunäppäränä tarinana. Se jättää ja jää vähän etäiseksi. Odotuksetkin saattoivat olla liian korkealla, tätä kirjaa on kuitenkin hehkutettu ilmestymisensä jälkeen harvinaisen paljon. Nautinnollista tätä kuitenkin oli lukea, vaikka pysyvää muistijälkeä ei ehkä jääkään.
December 2, 2021
Very layered, yet still entertaining and not too cryptic at all. A sharp pen and a nicely limited world with cool themes from the very core of human experience. Cool, believable dialogue and some symbolism that I think will keep on giving on multiple readings.
The name and the cover made me expect something else.
I'm impressed! Already waiting for the next one.
Reminded me of Persona by Ingmar Bergman.
The name and the cover made me expect something else.
I'm impressed! Already waiting for the next one.
Reminded me of Persona by Ingmar Bergman.
January 26, 2025
Pidin tästä melkein yhtä paljon kuin Valvojasta. Tarina kulki kevyesti ja piti mielenkiinnon yllä, ehkä oma kiinnostukseni lintuihin (siis sen puute) aiheutti välillä ns. pikaluentaa, mutta teoksessa kyllä käytettiin eri lintujen ominaisuuksia ja kuvauksia hienosti tehokeinona tuomaan esille hahmojen persoonallisuuksia tai tekoja. Myllymäki kirjoittaa kauniisti, toivottavasti häneltä tulee pian kolmas teos.
June 16, 2022
Sai koukkuunsa eikä pitänyt lukijaa liian tyhmänä. Nautin lukemisesta, totuuden ja tulevan arvailusta. Hahmot ovat samalla sekä sympaattisia että säälittäviä ja raivostuttavia.
April 17, 2022
Holly on erikoinen kirja. Siitä ei oikein tiedä mitä se ajaa takaa ennen kuin sen on lukenut kokonaan. Kokonaisuus on kiinnostava ja hyvä!
Itse tartuin kirjaan alunperin kun kuulin, että tässä on kaksi naista ja saari. Enempää ei tarvita, kun olen myyty. Mutta no, se mitä kirjalta sen perusteella odotin, ei toteutunut.
Kirja kuvaa kyllä erilaisia naisten välisiä suhteita, mutta ne ovat kaikki toksisia, valtasuhteisia ja kilpailevia. Olen itse vähän kyllästynyt tähän kuvastoon jossa naiset kyräilevät toisiaan. Niin ja: naista ja yksi mies - heivatkaa se mies ja pitäkää keskenänne kivaa!
Kirjassa on paljon hyvää, kuten saari, mysteerit, linnut ja ansiokas teksti. Kirja on kirjoitettu kivasti, vaikka näin kuvaileva kerronta ei olekaan ihan omintani, se on kuitenkin tehty taitavasti. Pidin kirjan erikoisuusesta. Pohdin, että tämä voisi menestyä kansainvälisestikin.
Kirja ei henkilökohtaiseksi suosikikseni kuitenkaan noussut ja lukukokemus jäi vähän vaisuksi. Jossain kohtaa muut kirjat kiilasivat väliin ja luin tätä kirjaa melkein kuukauden ajan. Tarina ei oikein tempaissut mukaansa, kuin vasta kirjan loppupuolella. Se on harmi, koska kirjan luettuani pidin siitä ihan eri tavalla kuin ensimmäisten sadan sivun aikana.
Vaikka oma lukukokemukseni ei viiteen tähteen yllä, tunnistan ja tunnustan silti tämän kirjan ansiot ja kirjailijan taidot. Jos ja kun Maisku kirjoittaa lisää, aion kyllä lukea lisää.
Itse tartuin kirjaan alunperin kun kuulin, että tässä on kaksi naista ja saari. Enempää ei tarvita, kun olen myyty. Mutta no, se mitä kirjalta sen perusteella odotin, ei toteutunut.
Kirja kuvaa kyllä erilaisia naisten välisiä suhteita, mutta ne ovat kaikki toksisia, valtasuhteisia ja kilpailevia. Olen itse vähän kyllästynyt tähän kuvastoon jossa naiset kyräilevät toisiaan. Niin ja: naista ja yksi mies - heivatkaa se mies ja pitäkää keskenänne kivaa!
Kirjassa on paljon hyvää, kuten saari, mysteerit, linnut ja ansiokas teksti. Kirja on kirjoitettu kivasti, vaikka näin kuvaileva kerronta ei olekaan ihan omintani, se on kuitenkin tehty taitavasti. Pidin kirjan erikoisuusesta. Pohdin, että tämä voisi menestyä kansainvälisestikin.
Kirja ei henkilökohtaiseksi suosikikseni kuitenkaan noussut ja lukukokemus jäi vähän vaisuksi. Jossain kohtaa muut kirjat kiilasivat väliin ja luin tätä kirjaa melkein kuukauden ajan. Tarina ei oikein tempaissut mukaansa, kuin vasta kirjan loppupuolella. Se on harmi, koska kirjan luettuani pidin siitä ihan eri tavalla kuin ensimmäisten sadan sivun aikana.
Vaikka oma lukukokemukseni ei viiteen tähteen yllä, tunnistan ja tunnustan silti tämän kirjan ansiot ja kirjailijan taidot. Jos ja kun Maisku kirjoittaa lisää, aion kyllä lukea lisää.
February 4, 2022
Holly hurmasi eksoottisilla linnuilla, väreillä ja vehreydellä. Olkoonkin, että melkein kaikki oli näyttäviä kuvia, kankaita ja ruukkukasveja, sekä yksi onneton häkkilintu, kaikki yhdessä pienessä mökissä yksinäisellä saarella. Tähän jähmettynyttä elämää kuhisevaan kulissiin saapuu Eva, äidin nurkissa asuva toimittajan alku, tekemään juttua saarella asuvasta kuuluisasta näyttelijästä sekä harvinaisesta säihkylinnusta, jonka näyttelijätär ilmoitti nähneensä saarellaan. Säihkylinnun bongaus jää kuitenkin sivuseikaksi, kun näyttelijätär lumoaa Evan omalla säihkeellään, tarinoilla, viinillä ja musiikilla. Viikko ei ehkä sittenkään riitä, kun Eva näyttää vihdoin löytäneen sen, mitä elämältä haluaa, ja meren!
Ihastelin verevää luontokuvausta jopa sisätiloissa, Evan terävää katsetta, tapaa nähdä ihmiset ilmeikkäinä lintuina tai muina eläiminä. Lopun käännettä ja Evassa tapahtunutta muutosta sen sijaan pidin hiukan hämmentävänä. Aivan kuin ruma ankanpoikanen olisi todella muuttunut joutseneksi (tai joksikin muuksi linnuksi) sen sijaan, että olisi aina ollut joutsen.. Enemmän lopputulos muistutti hyönteisen metamorfoosia, kuin ihmistä tai edes lintua. Lopun käännekin sopi kyllä väijynnän tunnelmaan, mutta kovin realistiselta se ei tuntunut. Sivuseikka tietysti. Kiinnostava, nopealukuinen ja vangitseva tarina joka tapauksessa.
Ihastelin verevää luontokuvausta jopa sisätiloissa, Evan terävää katsetta, tapaa nähdä ihmiset ilmeikkäinä lintuina tai muina eläiminä. Lopun käännettä ja Evassa tapahtunutta muutosta sen sijaan pidin hiukan hämmentävänä. Aivan kuin ruma ankanpoikanen olisi todella muuttunut joutseneksi (tai joksikin muuksi linnuksi) sen sijaan, että olisi aina ollut joutsen.. Enemmän lopputulos muistutti hyönteisen metamorfoosia, kuin ihmistä tai edes lintua. Lopun käännekin sopi kyllä väijynnän tunnelmaan, mutta kovin realistiselta se ei tuntunut. Sivuseikka tietysti. Kiinnostava, nopealukuinen ja vangitseva tarina joka tapauksessa.
November 14, 2021
Hilpeä Holly!
Eva matkustaa saareen nähdäkseen harvinaisen linnun, mutta harvinainen lintu onkin näyttelijätär, draamakuningatar, linnuista piittaamaton itsensä esittelijä - Holly. Holly on kiehtova, ärsyttävä, kadehdittava ja, ah, Eva humaltuu ja unohtaa nousta ajoissa linnun tarkkailuun.
Romaani käsittelee ihanalla ironisella otteella naisten välisiä valtasuhteita. Miehet esineellistetään suruttomasti, koska tässä tarinassa on kyse naisista. Kertomus käsittelee paitsi toveruutta vanhemman ja nuoremman naisen välillä, myös psykologista äidinmurhaa. Nuori nainen varastaa huomion vanhemmalta naiselta ja herää täyteen kukkeuteensa. Äitinsä helmoissa pysytellyt Eva saa oman kertomuksensa.
Romaani viittaa muutamiin suosikkikirjoihini, Marja-Liisa Vartion teokseen Hänen olivat linnut ja Monika Fagerholmin romaaniin Lola ylösalaisin. Seuraavaksi varauslistallani onkin Iris Murdochin Meri, meri.
Eva matkustaa saareen nähdäkseen harvinaisen linnun, mutta harvinainen lintu onkin näyttelijätär, draamakuningatar, linnuista piittaamaton itsensä esittelijä - Holly. Holly on kiehtova, ärsyttävä, kadehdittava ja, ah, Eva humaltuu ja unohtaa nousta ajoissa linnun tarkkailuun.
Romaani käsittelee ihanalla ironisella otteella naisten välisiä valtasuhteita. Miehet esineellistetään suruttomasti, koska tässä tarinassa on kyse naisista. Kertomus käsittelee paitsi toveruutta vanhemman ja nuoremman naisen välillä, myös psykologista äidinmurhaa. Nuori nainen varastaa huomion vanhemmalta naiselta ja herää täyteen kukkeuteensa. Äitinsä helmoissa pysytellyt Eva saa oman kertomuksensa.
Romaani viittaa muutamiin suosikkikirjoihini, Marja-Liisa Vartion teokseen Hänen olivat linnut ja Monika Fagerholmin romaaniin Lola ylösalaisin. Seuraavaksi varauslistallani onkin Iris Murdochin Meri, meri.
September 13, 2021
Maisku Myllymäen esikoiskirja Holly kertoi kahdesta naisesta, jotka kohtalon oikusta tutustuivat tiettömän saaren uumenissa. Viisikymppinen Holly oli kutsunut luontolehden toimittajan saarelleen, sillä hän oli nähnyt harvinaisen linnun. Lehden omistaja oli patistanut matkalle tyttärensä Evan, joka vietti hyvin yksinäistä elämää. Voisi sanoa, että kaksi yksinäistä naista tapasi toisensa meren äärellä.
Hollyn seurassa uppuduin outoon ja erikoiseen saariviikkoon, jota seurasi odottamaton mysteeriloppu.
Hollyn seurassa uppuduin outoon ja erikoiseen saariviikkoon, jota seurasi odottamaton mysteeriloppu.
August 28, 2021
Holly on kaunis, tarkka, jännitteinen ja vaarallinen. Lintuja, kaftaaneja, merta ja Murdochia - Holly pääsi yllättämään minut täysin. Kuuntelin äänikirjana ja oikeastaan toivon, että olisin lukenut kirjan. Olisin halunnut valita tekstin painotuksen itse, se tuntui äänikirjassa hieman liian voimakkaalta. Mutta kertakaikkisen hieno kokemus myös kuunneltuna.
February 23, 2025
Vuoden kuudes kirjani on Maisku Myllymäen esikoisromaani Holly. Myllymäkeen taisin törmätä Suomen Kuvalehden artikkelissa, jossa arvioitiin hänen tuorein romaaninsa. Samalla kriitikko kehui tätä Myllymäen esikoisromaania, Hollya. Sen kimppuun siis.
Tarinassa erään luontolehden toimittaja majoittuu elokuiseksi viikoksi merellä sijaitsevaan saareen. Saarella melko erakkona asuva nainen on kirjoittanut luontolehteen, että hän on nähnyt saarella Suomessa harvinaisen linnun. Siitä sitten toimittaja lähtee juttukeikalle. Vähitellen kuitenkin paljastuu, että ei juttu linnusta olekaan ehkä se, josta juttua olisi tarkoitus tehdä. Myös saaressa asuva nainen ei ole ihan kuka tahansa. Romaanin kansilehden mukaan "Holly on jännittävä ja jännitteinen romaani kahdesta keskenään hyvin erilaisesta naisesta. Se kysyy, miten toinen ihminen voi meihin vaikuttaa ja miten valta liikkuu ihmisten välillä." Mielestäni tämä on myös saarelle saapuvan Evan kasvukertomus.
Myllymäen teksti on kauttaaltaan hyvin kuvailevaa, esim. "(Vesi)lasi on kartionmallinen, sen pinta on hieman samea. Lasin reunaan on jäänyt huulipunan jäljet: karmiininpunaisia pystysuoria viiruja, pehmeä kaari tahran alareunassa. Eva koskettaa tahraa, se leviää lämpimän sormen alla kuin vahaliitu".
Romaani on siis kirjoitettu minämuodossa ja ylläolevan kaltaista kuvausta on vähän kaikesta: saaresta, luonnosta, saarella olevasta talosta, huonekalusta, kasveista, eläimistä jne. Lintuja ja kasveja on lueteltu ihan riittävästi.
Jokin tässä kerronnassa silti "veti" melko hyvin. Alussa ajattelin vahvaa kolmosta, jossain vaiheessa arvio laski alle kolmosen ja lopuksi päädyin kolmoseen: tämä ei ollut minulle mikään kauhean merkittävä lukukokemus, mutta toisaalta Myllymäen tyyli kirjoittaa kyllä veti hetkittäin puoleensa. Romaanissa on pituutta reilu 200 sivua ja ehkä kerralla en paljoa enempää tämäntyylistä tekstiä olisi jaksanut lukea.
Arvioksi 3/5
Maisku Myllymäki: Holly. 2021
Tarinassa erään luontolehden toimittaja majoittuu elokuiseksi viikoksi merellä sijaitsevaan saareen. Saarella melko erakkona asuva nainen on kirjoittanut luontolehteen, että hän on nähnyt saarella Suomessa harvinaisen linnun. Siitä sitten toimittaja lähtee juttukeikalle. Vähitellen kuitenkin paljastuu, että ei juttu linnusta olekaan ehkä se, josta juttua olisi tarkoitus tehdä. Myös saaressa asuva nainen ei ole ihan kuka tahansa. Romaanin kansilehden mukaan "Holly on jännittävä ja jännitteinen romaani kahdesta keskenään hyvin erilaisesta naisesta. Se kysyy, miten toinen ihminen voi meihin vaikuttaa ja miten valta liikkuu ihmisten välillä." Mielestäni tämä on myös saarelle saapuvan Evan kasvukertomus.
Myllymäen teksti on kauttaaltaan hyvin kuvailevaa, esim. "(Vesi)lasi on kartionmallinen, sen pinta on hieman samea. Lasin reunaan on jäänyt huulipunan jäljet: karmiininpunaisia pystysuoria viiruja, pehmeä kaari tahran alareunassa. Eva koskettaa tahraa, se leviää lämpimän sormen alla kuin vahaliitu".
Romaani on siis kirjoitettu minämuodossa ja ylläolevan kaltaista kuvausta on vähän kaikesta: saaresta, luonnosta, saarella olevasta talosta, huonekalusta, kasveista, eläimistä jne. Lintuja ja kasveja on lueteltu ihan riittävästi.
Jokin tässä kerronnassa silti "veti" melko hyvin. Alussa ajattelin vahvaa kolmosta, jossain vaiheessa arvio laski alle kolmosen ja lopuksi päädyin kolmoseen: tämä ei ollut minulle mikään kauhean merkittävä lukukokemus, mutta toisaalta Myllymäen tyyli kirjoittaa kyllä veti hetkittäin puoleensa. Romaanissa on pituutta reilu 200 sivua ja ehkä kerralla en paljoa enempää tämäntyylistä tekstiä olisi jaksanut lukea.
Arvioksi 3/5
Maisku Myllymäki: Holly. 2021
November 15, 2022
Näin Maisku Myllymäen kirjan jossain kirjablogissa (valitettavasti olen unohtanut missä) ja kiinnostuin sen ideasta. Alku lähtikin käyntiin kuvitelmieni mukaan, mutta sitten heitettiin melkoista kuperkeikkaa. Tällaisessa tilanteessa lukijan olisi mahdollista joko ihastua tai vihastua, minuun juonen yllättävä kehitys teki vaikutuksen. Kuperkeikasta huolimatta en osannut ollenkaan varautua loppuun, joka todella kruunasi tapahtumat ja sekä Hollyn että Evan elämät. Lämmin suositus tälle isolle pienelle kirjalle!
Read
September 16, 2021Holly on rakenteeltaan hallittu ja varmaotteinen, kielellisestikin taidokas romaani, jonka sisältö on silkkaa timanttia. Se on saaren jännitteistä tunnelmaa, lintuja, viiniä, viherkasveja, etanalimaa, liehuvia kaftaaninhelmoja, kehollisuutta, musiikkia… Se on myös kuvausta vahvuuksista ja epävarmuuksista. Upea esikoisromaani.
November 29, 2021
⭐️⭐️⭐️1/2 Tämäpä yllättävä lukuelämys. Kirja piti otteessaan koko ajan, mutta en oikein tiedä pidinkö siitä vai en… Olisi ehkä pitänyt lukea kuuntelemisen sijaan ja ajatella rauhassa. Äänikirjan lukijan painotukset olivat outoja. Aika hyvä esikoisromaaniksi.
October 24, 2021
Uskomattoman hieno kirja, josta puhutaan omassa kirjasomekuplassani aivan liian vähän. Kerronta pitää otteessaan ja kieli on kaunista, toivon todella Myllymäen kirjoittavan vielä paljon lisää!
Displaying 1 - 30 of 71 reviews