What do you think?
Rate this book
Aarni Susi #1
Verijälki
Ihminen on ihmiselle susi.
Dekkari kylmästä, kovasta ja pimeästä ruumisarkusta, joka talvisin kutsuu itseään Helsingiksi.
Väkivaltarikostutkija Aarni Susi tulee tajuihinsa vieraan maan lentokentällä, kynsien alla tuoretta verta. Mutta mitä Susi on tehnyt? Hän ei muista.
Välähdys. Yö. Kasvoihin puukotettu rujo laiha ruumis mustassa kylmässä rantavedessä. Kuolleeseen ihoon liimautunut märkä paita.
Välähdys. Työpöytä, jolla paksu, nippusiteillä kasassa pysyvä paperipino, jonka sivuilla kylmää, tunteetonta julmuutta.
Välähdys. Ahdistunut mies heiluttaa käsiään ja puhuu käheällä äänellä kiihtyneenä... videolla, puolipimeässä. Mies tuijottaa eteenpäin, video kuvaa alhaalta kohti auton kattoa.
Välähdys. Yö hautausmaalla. Loskaa. Verijälki. Seuraan verijälkeä loskassa suurella hautausmaalla, kuin pysäyttämätön verenhimoinen eläin. Kasvoille laskeutuvien ja sulavien räntähiutaleiden pehmeä, kylmä kosketus, märän lumen haju. Pimeys.
Moni dekkari olisi mielellään kovaksi keitetty, mutta HEL-sarjan aloittava Verijälki on, kerrankin, kovaksi keitetty dekkari.
Mikael Viima on sarjarikollisten profiloinnista väitellyt psykologian tohtori, joka on perehtynyt Suomen julmimpaan rikollisuuteen yli vuosikymmenen ajan.
Dekkari kylmästä, kovasta ja pimeästä ruumisarkusta, joka talvisin kutsuu itseään Helsingiksi.
Väkivaltarikostutkija Aarni Susi tulee tajuihinsa vieraan maan lentokentällä, kynsien alla tuoretta verta. Mutta mitä Susi on tehnyt? Hän ei muista.
Välähdys. Yö. Kasvoihin puukotettu rujo laiha ruumis mustassa kylmässä rantavedessä. Kuolleeseen ihoon liimautunut märkä paita.
Välähdys. Työpöytä, jolla paksu, nippusiteillä kasassa pysyvä paperipino, jonka sivuilla kylmää, tunteetonta julmuutta.
Välähdys. Ahdistunut mies heiluttaa käsiään ja puhuu käheällä äänellä kiihtyneenä... videolla, puolipimeässä. Mies tuijottaa eteenpäin, video kuvaa alhaalta kohti auton kattoa.
Välähdys. Yö hautausmaalla. Loskaa. Verijälki. Seuraan verijälkeä loskassa suurella hautausmaalla, kuin pysäyttämätön verenhimoinen eläin. Kasvoille laskeutuvien ja sulavien räntähiutaleiden pehmeä, kylmä kosketus, märän lumen haju. Pimeys.
Moni dekkari olisi mielellään kovaksi keitetty, mutta HEL-sarjan aloittava Verijälki on, kerrankin, kovaksi keitetty dekkari.
Mikael Viima on sarjarikollisten profiloinnista väitellyt psykologian tohtori, joka on perehtynyt Suomen julmimpaan rikollisuuteen yli vuosikymmenen ajan.
356 pages, Hardcover
First published February 1, 2022
10 people want to read
About the author
Mikael Viima
2 books5 followersMikael Viima on sarjarikollisten profiloinnista väitellyt psykologian tohtori, joka on perehtynyt Suomen julmimpaan rikollisuuteen yli vuosikymmenen ajan.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 11 of 11 reviews
August 1, 2022
Nyt oli hyvä!
Kirjan kirjoittaja Mikaea Viima on "sarjarikollisten profiloinnista väitellyt psykologian tohtori, joka on perehtynyt Suomen julmimpaan rikollisuuteen".
Kirjassa kerrotuilla rikoksilla on vastineita todellisuudessa (äkkiseltään tunnistin mm. sen "metrossa kirveen kanssa heiluneen -tapauksen"), mutta itse tarina on kuitenkin fiktiota. En ole Matti Yrjänä Joensuuta lukenut, mutta hänen teoksistaan on sanottu, että ne kuvaavat melko realistisesti poliisityötä. Niin minustakin tämäkin kirja. Tosin olin havaitsevinani, että joissain kohtaa tarinassa puhuu kyllä enemmän kirjailija Viima, kuin kirjan päähenkilö. Etenkin Rikosseuraamuslaitoksen ja oikeusistuimien toimintaa sekä amerikkalaisen ja suomalaisen poliisilaitoksen eroja ruotivissa kohdissa. Ne olivat toki ihan mielenkiintoista luettavaa.
Tarinaa voisi luonnehtia arvoitusdekkariksi (tai jännäriksi) siinä mielessä, että on oikeastaan vain yksi ruumis ja sitten selvitellään, että "kuka sen teki, miksi, miten yms." Toki teos kumartaa niin Nordic Noirille (alkoholisoitunut, eronnut, synkkämietteinen ja hieman sairas poliisi) kuin arkipäivät ylittävälle fiktiollekin (lopussa seikkaillaan Karibialla).
Mutta mikä parasta, tässä ei yhtäkkiä tule mukaan tarinaan jotain "super-atk-heppua", joka murtautuu kaikkiin tarvittaviin paikkoihin. Eikä tarinaan ilmesty mitään "vanhaa kaveria", joka hommaa taistelupanssarivaunun jostain. Näihin yhtäkkiä mukaan ilmestyviin "ihmekavereihin" olinkin jo vähän kyllästynyt. Tarinan päähenkilöllä on toki älykäs veli, joka taitaa atk-hommat, mutta mitään Larssenin Millenium-trilogian kaltaisia tietotekniikkatemppuja ei tehdä, vain sellaisia juttuja, jotka ovat ihan varmasti ns. arkipäivää. Tästä suuri plussa.
Teoksessa ei ole mitään suurempia cliffhangereita, mutta silti tätä ei malta laskea käsistään. Plussaa tämäkin.
Hieman olin Nordic Noir -kliseistä ja muista jutuista, kuten vaikkapa sellaisista, että esim. että kun päähenkilö hakataan kunnolla, niin sen sijaan, että hän soittaisi ambulanssin, hän menee kotiin nukkumaan särkylääkkeiden voimin jne., laskemassa arvosanaa. Mutta sitten koitti taas kirjan loppu ja vaikka siinä ehkä hieman muuhun aiempaan kerrottuun verrattuna se fiktio korostuu, niin silti se oli hyvä ja yllättävä ja toi tarinaan ihan uuden ulottuvuuden - etenkin jatkon kannalta. Sillä tämä tarina oli avausosa ja kirjailijan kotisivujen mukaan jatkoa seuraa jo keväällä 2023.
Todella virkistävä poikkeus "perusjännäreihin", joissa mennään kunnolla fiktion puolelle. Tykkäsin tästä kovasti. Jäi myös muutamia ajatuksia pohdittavaksi. Erinomaista kuvausta joulukuisesta Helsingistä yms. Luen ehdottomasti jatko-osan. Loppu nosti arvosanan takaisin hieman alle nelosesta: 4/5. Ja kun tarkemmin mietin, voisi antaa vieläkin enemmän "pisteitä", todella hyvähän tämä oli!
Kirjan kirjoittaja Mikaea Viima on "sarjarikollisten profiloinnista väitellyt psykologian tohtori, joka on perehtynyt Suomen julmimpaan rikollisuuteen".
Kirjassa kerrotuilla rikoksilla on vastineita todellisuudessa (äkkiseltään tunnistin mm. sen "metrossa kirveen kanssa heiluneen -tapauksen"), mutta itse tarina on kuitenkin fiktiota. En ole Matti Yrjänä Joensuuta lukenut, mutta hänen teoksistaan on sanottu, että ne kuvaavat melko realistisesti poliisityötä. Niin minustakin tämäkin kirja. Tosin olin havaitsevinani, että joissain kohtaa tarinassa puhuu kyllä enemmän kirjailija Viima, kuin kirjan päähenkilö. Etenkin Rikosseuraamuslaitoksen ja oikeusistuimien toimintaa sekä amerikkalaisen ja suomalaisen poliisilaitoksen eroja ruotivissa kohdissa. Ne olivat toki ihan mielenkiintoista luettavaa.
Tarinaa voisi luonnehtia arvoitusdekkariksi (tai jännäriksi) siinä mielessä, että on oikeastaan vain yksi ruumis ja sitten selvitellään, että "kuka sen teki, miksi, miten yms." Toki teos kumartaa niin Nordic Noirille (alkoholisoitunut, eronnut, synkkämietteinen ja hieman sairas poliisi) kuin arkipäivät ylittävälle fiktiollekin (lopussa seikkaillaan Karibialla).
Mutta mikä parasta, tässä ei yhtäkkiä tule mukaan tarinaan jotain "super-atk-heppua", joka murtautuu kaikkiin tarvittaviin paikkoihin. Eikä tarinaan ilmesty mitään "vanhaa kaveria", joka hommaa taistelupanssarivaunun jostain. Näihin yhtäkkiä mukaan ilmestyviin "ihmekavereihin" olinkin jo vähän kyllästynyt. Tarinan päähenkilöllä on toki älykäs veli, joka taitaa atk-hommat, mutta mitään Larssenin Millenium-trilogian kaltaisia tietotekniikkatemppuja ei tehdä, vain sellaisia juttuja, jotka ovat ihan varmasti ns. arkipäivää. Tästä suuri plussa.
Teoksessa ei ole mitään suurempia cliffhangereita, mutta silti tätä ei malta laskea käsistään. Plussaa tämäkin.
Hieman olin Nordic Noir -kliseistä ja muista jutuista, kuten vaikkapa sellaisista, että esim. että kun päähenkilö hakataan kunnolla, niin sen sijaan, että hän soittaisi ambulanssin, hän menee kotiin nukkumaan särkylääkkeiden voimin jne., laskemassa arvosanaa. Mutta sitten koitti taas kirjan loppu ja vaikka siinä ehkä hieman muuhun aiempaan kerrottuun verrattuna se fiktio korostuu, niin silti se oli hyvä ja yllättävä ja toi tarinaan ihan uuden ulottuvuuden - etenkin jatkon kannalta. Sillä tämä tarina oli avausosa ja kirjailijan kotisivujen mukaan jatkoa seuraa jo keväällä 2023.
Todella virkistävä poikkeus "perusjännäreihin", joissa mennään kunnolla fiktion puolelle. Tykkäsin tästä kovasti. Jäi myös muutamia ajatuksia pohdittavaksi. Erinomaista kuvausta joulukuisesta Helsingistä yms. Luen ehdottomasti jatko-osan. Loppu nosti arvosanan takaisin hieman alle nelosesta: 4/5. Ja kun tarkemmin mietin, voisi antaa vieläkin enemmän "pisteitä", todella hyvähän tämä oli!
January 7, 2022
Ensin en meinannut oikein päästä alkuun, mutta kyllä se siitä sitten lähti. Ikävä huomata vaan itsestäni, että kirjasta tunnisti oikeastaan kaikki tosielämän rikoksiin viittaavat jutut. Mitä se kertoo musta? No, se siitä, mutta kirjan kulku oli kronologisesti vähän hankala, vaan aika kivasti se alkoi nivoutua yhteen sitten loppua kohden. Kirjan mielenkiintoisin henkilö oli varmaan päähenkilön veli. Toivottavasti kuulemme hänestä myös jatkossa. :D Päähenkilö itsessään taas tuttuun tapaan eronnut ja alkoholin suurkäyttäjä, tää tausta kyllä alkaa kyllästyttää näissä kirjojen poliiseissa. Ihan lopun tapahtumat ulkomailla ei oikein vakuuttanut mua, tuntuivat lähinnä juoneen liittymältä lisäykseltä, jonka kai piti jotakin kertoa päähenkilöstä, mutta ei nyt oikein osunu linjaan mun mielestä. Yhtäkaikki, seuraava osa kiinnostaa silti isosti. Harmi, että sitä joutunee sen noin vuoden verran odottelemaan.
January 5, 2022
Sain käsiini ennakkopainoksen, kirja ilmestyy helmikuussa 2022. Helsingin synkät talviyöt. Henkirikos, jonka uhri on ihmisyyden pohjasakka. Päähenkilö on sisältä rikkoutunut poliisi, jolla ei ole enää paljoa menetettävää. Kunnon klassista Noir menoa. Hienoa kuvausta poliisitutkinnasta ja sen ( taloudellisista) rajoitteista, riippuen rikosnimikkeestä. Nykyaikainen jatkuva kameroiden läsnäolo ja internetin syvyydet häilyvät taustalla. Aarni Susi #1 alaotsikko antaa odottaa lisää hyvää myöhemmin, vaikka tämän kirjan “case” päättyy kirjan loppuun. Suosittelen kaikille dekkarifaneille.
July 3, 2022
Olipa mielenkiintoinen uusi tuttavuus tämä tajunnanvirtapoliisi Aarni Susi. Suorastaan kansainvälistä tasoa. Niin helposti lopulta siirryttiin mantereelta toiselle.
January 16, 2022
Mikael Viiman Aarni Susi - sarjan ensimmäinen kirja ei ole ihan tavallinen dekkari ja sen huomaa jo ensimmäisillä sivuilla. Kirjaa jää oikeastaan lukemaan puhtaasti siksi, ettei se ole samalla tavalla kirjoitettu ja kerrottu kuin monet muut nyt pinnalla olevat dekkaristit tykkäävät kertoa. Se on kirjan vahvuus ja samalla heikkous - kerrontatapa vaati ainakin itsellä hetken totuttelun. Kirja tahtoo päästää lukijansa helpolla, tarina on suoraviivainen ja etenee kohtauksittain tapahtumasta toiseen. Kirja on koottu useammasta tosielämän rikoksesta, joten kirjasta tulee helposti dokumenttimainen vaikutelma. Kaikesta huolimatta, helppouteen pyrkivä tarina haastaa yksityiskohdilla, joita kirja viljelee hieman erikoisissa paikoissa. Lopulta lukija ei pääsekään helpolla. Samalla kukaan ei voi sanoa, etteikö kirjailijan oma ääni näkyisi kirjassa. Samalla yksityiskohdissa itseä häiritsi se, että osa tapahtumapaikoista on sellaisia, joita esimerkiksi Helsingissä on parikin kappaletta. Omassa ajatuksessa oli hankala asennoitua sisämaassa sijaitsevaan venesatamaan ja muutamaan muuhun tapahtumapaikan mielikuvaan.
Mikael Viiman romaani on erittäinkin lukemisen arvoinen jos hakee erilaista tuulahdusta toisiin nykykirjoittajiin. Vaikka itseä häiritsi, että päähenkilö on (taas yksi) alkoholiin menevä antisankari ja jäi kirjan edetessä kovin etäiseksi ja pintapuoliseksi, on dekkari kaikesta huolimatta ajan arvoinen. Joku saattaa pitää loppuratkaisua antikliimaksina, minä koin sen enemmän yhtenä mahdollisuutena jota harvemmissa dekkareissa otetaan huomioon.
Mikael Viiman romaani on erittäinkin lukemisen arvoinen jos hakee erilaista tuulahdusta toisiin nykykirjoittajiin. Vaikka itseä häiritsi, että päähenkilö on (taas yksi) alkoholiin menevä antisankari ja jäi kirjan edetessä kovin etäiseksi ja pintapuoliseksi, on dekkari kaikesta huolimatta ajan arvoinen. Joku saattaa pitää loppuratkaisua antikliimaksina, minä koin sen enemmän yhtenä mahdollisuutena jota harvemmissa dekkareissa otetaan huomioon.
May 8, 2025
Mikael Viiman dekkari Verijälki aloitti uuden rikoskirjasarjan, jonka päähenkilönä toimii väkivaltarikostutkija Aarni Susi. Jo kirjan nimi kertoi siitä, että nyt ollaan astetta väkivaltaisemman tarinan parissa, joten en suosittele tätä sarjaa herkemmille lukijoille. Unet meni päähenkilöltäkin monet kerrat, mutta silti hän jaksoi jahdata rikollisia.
Kirjan tarina etenee kahdessa tasossa: joulukuun alku ja joulu. Mitä ja mikä rikos tapahtui? Miksi Aarni Susi siepattiin, huumattiin ja mitä häneltä haluttiin kuulla? Kenellä oli vara lennättää Sutta ympäriinsä ja mikä oli määränpää? No selvisihän kirjan tarinassa lopulta, kuka tahtipuikkoja heilutti ja mikä oli motiivi. Mutta se, että velipoikakin oli vaarassa, oli pahinta.
Kirjan tarina etenee kahdessa tasossa: joulukuun alku ja joulu. Mitä ja mikä rikos tapahtui? Miksi Aarni Susi siepattiin, huumattiin ja mitä häneltä haluttiin kuulla? Kenellä oli vara lennättää Sutta ympäriinsä ja mikä oli määränpää? No selvisihän kirjan tarinassa lopulta, kuka tahtipuikkoja heilutti ja mikä oli motiivi. Mutta se, että velipoikakin oli vaarassa, oli pahinta.
July 6, 2022
2.5 / 5 - I was eager to read this, especially because it starts a new crime series and a few days after I got it, I read praising critics about it. But... it took too long to start, a lot of stream of consciousness and there were many clichés. I prefered the parts when the main character wasn't in Finland :) The best sentence in the book: "Tallinnan vanhakaupunki on Helsingin keskustan kaunein paikka."
March 1, 2022
Alkoi 3 tähden kirjana,mutta keskivaiheen jälkeen tähtiä alkoi tippua. Osittain tajunnanvirtaa ja rasittavaa jaarittelua,juonta ei nimeksikään. Antakaa tämä nuorelle luettavaksi niin tippuu viimeinenkin lukuhalu. En tule lukemaan seuraavaa osaa.
January 27, 2022
Kiinnostava, hieman erilainen dekkari. Asiantuntemus näkyy.
February 27, 2022
Tyyliltään erilainen kuin aiemmin lukemani dekkarit. Välillä jonkinverran sekava mutta ihan mielenkiintoinen tuttavuushan tämä oli. Saattaa olla että luen seuraavan osan.
March 16, 2022
Nautittavan erilainen, sarkastisen synkkä läpileikkaus talvisen Helsingin (ja vähän muidenkin paikkojen) rikollisuuteen. Sujuva kerronta vie tarinaa koukuttavasti eteenpäin. Suosittelen.
Displaying 1 - 11 of 11 reviews