Tajuntaa muuntavat substanssit ovat keskeinen osa tietoisuuden evoluutiota ja kulttuurihistoriaa. Arkitodellisuutemme pinnan alla psykedeelinen kokemus on aina luonut ja luo edelleen uusia ulottuvuuksia tieteissä, taiteissa ja kulttuureissa ihmiskunnan alkuhämäristä antiikin filosofeihin ja 60-luvun vastakulttuurista nykyaikaiseen terapiatyöhön.
Mielen Aika on 2020-luvun iso tietokirja - arkitodellisuuden alla kulttuuriamme luovan psykedeelisen kokemuksen ensyklopedia.
Kari Kosmoksen elämäntyö ja testamentti Mielen Aika valottaa psykedeelisen kulttuurin historiaa ja esittelee sen tärkeimpiä henkilöitä, joihin lukeutuvat mm. Albert Hofmann, Aldous Huxley, Timothy Leary, Alexander Shulgin ja Terence McKenna. Kirja sisältää lisäksi laajan katsauksen muuntuneiden tietoisuuden tilojen vaikutukseen musiikissa, elokuvassa ja kuvataitaiteissa.
Tietokirjailija, muusikko, kulttuuripersoona Kari Kosmos Saaristo kuoli imusolmukesyöpään kotonaan Jyväskylässä 22. helmikuuta 2021. Hän oli 63-vuotias, syntynyt Jyväskylässä 25. kesäkuuta 1957.
Saaristo aloitti jo lapsena elämänmittaiseksi tutkimusmatkaksi venyneen etsimisen, jossa paneutui kiihkeästi ja syvällisesti kiinnostustensa kohteisiin, kuten henkisiin oppeihin sekä ihmismieleen. Kulttuuripiirien tietämäksi aktivistiksi hän nousi 1970-luvulla nimellä Kari Boy Saaristo, mutta siirtyi myöhemmin käyttämään nimeä Kari Kosmos.
Vaimonsa kanssa hän ehti olla yhdessä 40 vuotta, ja pariskunnalle syntyi neljä lasta.
Saariston kirjalliseen tuotantoon kuuluu matkakirja Natty Congo Bongo – juurijuttuja Jamaikalta, uudistettunakin laitoksena ilmestynyt elämäkerta reggaemuusikko Bob Marleysta sekä runokokoelmat Marlon Brando ajaa moottoripyörällä ja Maailma!
Jo teininä hän toimitti pienlehteä Inside Voice ja myöhemmin rastafarilehti Pohjolan Leijonaa. Musiikista hän kirjoitti mm. Soundiin, Cool Runningsiin sekä Keskisuomalaiseen. Dj:nä toimiminen kuului varhaisiin, valokuvaaminen ja kuvien käsittely myöhempiin innostuksen kohteisiin.
Ernst Jüngerin termillä itsensä itsensä psykonautiksi määritellyt Saaristo ehti ennen kuolemaansa saada valmiiksi pitkään valmistellun suurtyönsä, kirjan Mielen aika – psykedeelisen kulttuurin historia ja visio. Tekijä ehti nähdä, kuinka kansainvälisestikin huomionarvoinen teoksensa ilmestyi omakustanteena ennen ulkopuolisten kustantamojen julkaisutarjouksia.
Myös oman musiikin tekoa täytyi kokeilla. Se-yhtyeen Yari eli Jari Knuutinen tuotti Kari Boy Saariston vuoden 1979 kaksi EP:tä. Päättyy ilmestyi yhtenä Love Recordsin viimeisistä julkaisuista, ja Satumaa oli Atte Blomin uuden Johanna-merkin ensimmäisiä. Keräilijäharvinaisuuksiksi muodostuneiden levyjen kappaleista tunnetuin on hauraasti haahuileva Siunattu yrtti, jolla on oma historiallinen kulttiarvonsa yhtenä varhaisista suomenkielisistä pilvenpolttoa ja rakastelua kuvaavista lauluista.
Kappaleen levytys oli aikansa ilmapiirissä uskaliaskin veto, mutta miksikään huumekulttuurin profeetaksi ei Saaristo halunnut leimautua.
1980-luvulla Saaristo esiintyi dubrunoilijana nimellä Captain Cosmic ja teki performansseja vielä 2000-luvulla. Hän oli mukana Kylmä Banaani II -yhtyeessä, jonka levy tullaan julkaisemaan postuumisti.
Siteet jamaikalaiseen henkiseen mentoriin säilyivät tiiviinä silloinkin, kun Saaristo keskittyi tutkimaan muun muassa buddhalaisuuden ja hindulaisuuden oppeja Nepalin-matkoillaan.
Jokaisella kaupungilla tulisi olla oma Saaristonsa, määritteli musiikkialan monitoimija Tapio Korjus.
Sanoisinko että lievästi sanottuna laaja katsaus psykedeelien, etenkin LSD:n mutta myös muiden vastaavien aineiden käytön historiaan. Se miltä tätä lukiessa en voinut välttyä, oli ymmärrys siitä kuinka mielellään etenkin länsimaissa näitä kokeilevat/käyttävät tahtovat puolustella päänsä sekoittamista hengellisyyteen vedoten. Siis että jossain Etelä-Amerikan intiaanien parissa aineiden käyttö on saattanut vaatia olennaisena osana esimerkiksi pitkää paastoa; kiireisille länsimaisille on toki räätälöity vastaavia joissa ei tarvitse paastota tai muutenkaan kuluttaa ylimääräistä aikaa... ja silti sitä voi perustella hengellisyydellä. Kummallista itsekusetusta sanon minä.
”Huhtikuussa 1988 McKenna toteaa Jay Levinin haastattelussa uskovansa, että se mitä tapahtui, oli vuoropuhelu egon ja laajemman, tavallisesti näkymättömissä olevan psyyken osan kanssa.”