Feministisellä ajattelulla on pitkä historia, joka on nivoutunut tiiviisti yhteen filosofian historian kanssa. Miesvaltaa murtamassa esittelee yhdeksän erilaista tekstiä, joissa on kyseenalaistettu miesten valta ja puolustettu naisia.
Ensimmäiset kirjoitukset ovat renessanssiajalta. Niissä sukupuolten keskinäistä paremmuutta pohtivat ranskankielisen kirjallisuuden klassikko ja poliittinen ajattelija Christine de Pizan, alkemistina ja maagikkonakin tunnettu Cornelius Agrippa von Nettesheim sekä runoilija-filosofi Lucrezia Marinella.
1600-luvun keskustelijat puhuvat naisten tasavertaisten kykyjen puolesta ja vaativat mahdollisuuksia kouluttautua. Näistä aiheista kirjoittavat kirjallinen vaikuttaja Marie de Gournay, korkeasti koulutettu ja kielitaitoinen Anna Maria van Schurman sekä teologi-filosofi François Poulain de la Barre.
Naisten täysiä poliittisia oikeuksia ja kysymyksiä naisten kansalaisuudesta pohdittiin vasta 1700–1800-luvuilla. Näitä ajatuksia tuovat esiin historioitsija Catharine Macaulay, näytelmäkirjailija ja poliittinen vaikuttaja Olympe de Gouges sekä filosofi Harriet Taylor Mill.
Miesvaltaa murtamassa tarjoaa laajan ja kiehtovan kuvan feminismin historiasta, jolla on yllättäviä yhteyksiä myös nykyaikaan. Kuhunkin suomennokseen liittyy perusteellinen johdanto.
Todella mielenkiintoinen ja hyvin feminismin historiaa valottava kokoelma naisia puolustavia tekstejä ajalta, jolloin feminismiä ei varsinaisesti vielä ollut. Hyvän kuvan saa myös siitä, minkälaista (hyväosaisten) naisten elämä on ollut eri aikakausina. Tässä kirjassa on yhdeksän eri henkilön kirjoitusta, joista vanhin on 1400-luvun alusta ja tuorein 1800-luvun puolenvälin paikkeilta. Hyödyllinen lisä oli jokaista tekstiä edeltävä taustoitus kunkin kirjoittajan elämästä, keskeisistä argumenteista ja työn jälkivaikutuksista. Auttoi asettamaan tekstit kontekstiin.
Monta kertaa nauratti ja itketti se, miten samanlaisten argumenttien kanssa tänäkin päivänä sukupuolten tasa-arvosta väännetään ja miten samanlaista vihaa naisiin edelleen kohdistuu. Siitä huolimatta edistystä on onneksi tapahtunut, mutta vaikea olla tuntematta pientä epätoivon pistoa kun tajuaa, että näitä asioita on tuotu esille jo yli kuusisataa vuotta.
Jos aihe yhtään kiinnostaa, kannattaa tarttua tähän teokseen. Ja ehkä varsinkin, jos ei kiinnosta.
2.5 Olen liian sivistymätön, jotta tämä olisi ollut minua varten. Olisin kaivannut aikajanaa ja tarkempia tietoja maailmanmenosta varhaisten ajattelijoiden ajatusten rinnalle asioista, joita nykyisin kutsumme feministisiksi. Ymmärrän, että kirjan käyttötarkoitus on toinen kuin populäärin tietokirjan, mutta työstä kävi tämän tahkoaminen, kun piti joko googlata jokainen aikalainen tai antaa olla.