Pullonkerääjä

Anna Laine #20

by Outi Pakkanen

Sukusalaisuudet paljastuvat julmasti yöllisessä tarinassa - dekkarikuningattaren kolmaskymmenes teos!

Sateinen, pimeä marraskuu ei haittaa Isabella Haapasta. Hän rakastaa puistoja, joiden varjoissa voi tarkkailla ihmisiä. Usein hän havaitsee pitkän, laihan pojan keräilemässä pulloja ja tölkkejä. Pojan mustaa maskia koristaa luurangon kuva. Kuka nuorimies oikein on? Sen Isabella tahtoo selvittää.

17-vuotias Amos Skog haaveilee kuvataiteilijan urasta, mikä ei puhuttele hänen menestyneitä vanhempiaan. Isoisä, vanha teollisuusneuvos, on hänen tärkein ihmisensä.

Kertomuksen käänteissä on mukana Anna Laine, joka on ison ratkaisun kynnyksellä. Mutta siitä ei mäyräkoira Justiina tiedä mitään.

Genres: Fiction

318 pages, Hardcover

First published September 1, 2022

About the author

Outi Pakkanen (s. 27.1.1946) on koulutukseltaan ekonomi. Pakkanen työskenteli yli 25 vuoden ajan markkinointi- ja mainosalalla. Uudet Kirjat -kirjakerhon päätoimittajana hän oli vuosina 1987-2004. Nykyisin hän on vapaa kirjailija.

Outi Pakkanen tunnetaan etenkin Helsinkiin sijoittuvista jännitysromaaneistaan, joissa graafikko Anna Laine selvittää rikoksia. Jännitysromaaneiden lisäksi hän on julkaissut elämäkerrat Emmi Jurkasta ja Aino Acktésta.

Pakkasen jännäreitä on käännetty tähän mennessä saksaksi ja tsekiksi. Outi Pakkanen on nyt myös Stadin fiidu, sillä Stadin Slangi -yhdistys valitsi hänet tämän tittelin haltijaksi kesäkuussa 2010.

Reviews

[Anne Holappa]

Sujuvasti mennään kuten ennenkin. Henkilöt ovat nautittavia, dialogi toimii. Mutta. Vähän liikaa oli nyt tätä "joku joskus sanoi" tai "kuten se tietty poliitikko kerran lausui" - osastoa. Liikaa, koska se rupesi ärsyttämään ja aloin kiinnittää asiaan huomiota.

[Helena]

Tällä kertaa minulta vei tavallista enemmän aikaa päästä kiinni tarinaan, mutta loppua kohti juoni tiivistyi, ja pääsin kärryille laajahkosta henkilögalleriasta. Tuttua Pakkasen tyyliä ja Helsinki-kuvausta, Anna Laineen broccoli-resepti pääsee jatkossa kokeiluun :)

[Kirjasieppo]

Olipa tämä pettymys; siis jos dekkaria kaipasi. Tässä ei ollut mitään jännityskirjallisuuteen liittyvää, pelkkää ihmissuhdedraamaa vain. Koko ajan lukiessani mietin vain, milloin alkaa tapahtua. Loppukin oli aikamoinen lässähdys.

[Maris]

Mäh. No mut vanhaa hyvää Pakkasta.

[Katja]

Sujuvaa ja soljuvaa. Enemmän chick-lit kuin dekkari.

[Marjo Ahola]

Mikä tästä teki dekkarin? Ei rikosta, ei selvittelyä. Ja kuka oli Anna Laine?

[Tanja]

Dekkariksi ei mielestäni voi hyvällä tahdollakaan kutsua. Sujuvaa kerrontaa kyllä, mutta draaman kaarta löytyi vasta kirjan viimeisiltä sivuilta.