Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija

by Juha Kauppinen

Miten luonnonsuojelu nousi marginaalista planeetan kokoiseksi kysymykseksi.

Juha Kauppinen (s. 1975) on suuren osan ammatillisesta urastaan kirjoittanut luonnosta ja ympäristöstä näkyvimmillä foorumeilla. Tätä työtä tehdessään hänellä on ollut tapana sanoa, että hän ei ole luonnonsuojelija. Vähitellen on kuitenkin tapahtunut muutos: Kauppinen on päätynyt kirjoittamaan ensin uraauurtavia tekstejä Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista ja sitten biodiversiteetin katoamisesta; puolustamaan luontoa, antamaan sille äänen.

Tässä kirjassa Kauppinen kysyy, mistä luonnonsuojelussa on perimmiltään kysymys. Miten ajatus luonnon suojelemisesta syntyi, ja kuinka se laajeni käsittämään koko elonkehämme tulevaisuuden? Miksi jotkut rohkeat ihmiset uhraavat luontoaktivismille koko elämänsä, seisovat järkähtämättä monitoimikoneen edessä, erkaannuttavat itsensä muusta yhteisöstä tuhoten elantonsa ja terveytensä? Miksi toiset vaikenevat tai vastustavat suojelijoita?

Heräämisissä kutoutuvat yhteen luonnonsuojeluliikkeen historia ja Kauppisen omat kokemukset lapsuudesta tähän päivään. Kymmenet haastattelut, luontoretket, uutisvirta ja lähdetekstit kuljettavat syvälle ihmisen ja luonnon suhteeseen ja suomalaisen yhteiskunnan ja päätöksenteon polttopisteisiin.

Mitä luonnonsuojelijat vaativat 30, 40 tai 50 vuotta sitten? Ketkä vastustivat heitä? Mitkä vaatimuksista toteutuivat? Vielä historiallinen silmänräpäys sitten luonnonsuojelijoita pidettiin friikkeinä, mutta nyt suuryrityksen johtaja saattaa sanoa, että koko järjestelmämme pitää muuttaa luontolähtöiseksi, ja häntä kuunnellaan. Silti aktivistit saavat yhä osakseen vihaa.

Luonnon tuhoutuminen jatkuu ja edessä ovat samat kysymykset kuin ennenkin, mutta aiempaa painokkaampina: mitä nyt pitäisi tehdä, ovatko muutokset mahdollisia tämän järjestelmän sisällä? Ovatko suurimmat heräämiset vasta edessäpäin?

Genres: Nonfiction, Nature, Audiobook, Memoir

437 pages, Paperback

First published September 6, 2021

Reviews

[Hilla · Rating 4 out of 5]

Pitkä ja jaksottainen lukeminen tuli vihdoin valmiiksi! Teos on koskettava tietokirja luonnonsuojelun historiasta, jota Kauppinen valottaa useiden tarinoiden ja myös henkilökohtaisen kokemuksensa avulla.
Teos jatkaa samaa kertomuksellista tyyliä Monimuotoisuus-tietokirjan tavoin. Subjektiivisuus on kuitenkin tässä vielä vahvemmin esillä alusta loppuun ja luo koskettavuutta.

Lukemisessa oli pitkiä taukoja, mutta tietokirja antaa siihen mahdollisuuden, sillä montaa teemaa käsitellään erilaisten tapausten ja kertomusten kautta. Toki hahmottaisin kokonaisuuden selkeämmin yhtenäisemmällä lukemisella.

[Laura Walin · Rating 3 out of 5]

Vähän vaikeasti kategorisoitava kirja mainion Monimuotoisuus-kirjan kirjoittajalta. Tässä esseetyyppisessä pohdiskelussa Kauppinen käy läpi omaa historiaansa luonnon tarkkailijasta luonnonsuojelijaksi kasvamisessa sekä suomalaisen luonnonsuojelun historiaa yleensä erilaisten temaattisten kokonaisuuksien kautta.

Kauppisen kynä (näppäimistö) ei takertele ja tekstinä kirja on kaikkinensa miellyttävää luettavaa. Itselleni lukuiloa laimensi se, että kokonaisuus oli mielestäni sekava. Ehkä rima vain oli tämän kirjoittajan kohdalla kovin korkealla, sillä Monimuotoisuus-kirjassa yksityinen ja yleinen kietoutuivat yhteensä niin kovin maagisella, vaikuttavalla tavalla?

Joka tapauksessa tämä kokonaisuus jäi minusta hajanaiseksi. Odotin ehkä kirjan nimen perusteella henikökohtaisempaa tekstiä, kun taas kirjailija itse halusi palata hyvinkin usein reportterin rooliin ikään kuin säikähtäen henkilökohtiasempia tekstikatkelmia. Joka tapauksessa puhe luonnon puolesta oli jälleen kerran vahvaa.

[Mari / 1001 kirjaa · Rating 4 out of 5]

Teoksen otsikoinnin perusteella odotin enemmän henkilökohtaisempaa pohdiskelua, joka jäikin nyt vähän sivuosaan. Minulle kuitenkin tällainen pitkä essee/artikkelimainen kirjoitus Suomen luonnonsuojelun historiasta ja nykyisyydestä toimi jopa paremmin.

Kauppinen avaa aihetta hienosti haastatteluiden ja kirjallisten lähteiden avulla ja hänen oma äänensä kuuluu myös vahvana. Ympäristöalalla työskentelvälle lukijalle teos tarjosi valtavasti samaistumispintaa ja pohdittavaa. Kuten Monimuotoisuuttakin, myös tätä kirjaa suosittelen etenkin kaikille alalla toimiville ja myös ihan jokaiselle luonnon tilasta kiinnostuneelle.

[Jani-Petri · Rating 3 out of 5]

Pidin etenkin alun henkilökohtaisesta osuudesta missä oli myös paljon Suomalaisen ympäristöliikkeen historiaa. Loppu oli ok, mutta paikoin oli itseäni hiukan häiritsevää "ympäristö kuplaa". Esim. Oikein huomattiin, myös uusiutuvan energian vaativan materiaaleja ja suuria pinta-aloja, jotka ovat paikoin ristiriidassa ekologisuuden kanssa. Toisaalta vaiettiin siitä, että ydinvoima osin kiertää nuo rajoitteet. Oli kuin avaruuden aksioomat päätti joku 70-luvulla ja nyt ne rajoittavat turhaan sitä mitä voisi pohtia. Degrowthissa nojattiin minusta hölmösti suurelta osin Hickeliin, jonka ajattelu on usein pintapuolista ja huolimatonta. Myös vinkkeli oli siinä mielessä rajallinen, että tasa-arvoisempi, mutta nykyistä pienempi talous ajateltiin lähtökohtaisesti kestäväksi. On yleistä, että progressiivisissa piireissä vältetään käsittelemästä (todellista) ristiriitaa hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden välillä, mutta silti sitä kaipaan. Haaste käsitetään liian suppeasti mikäli tuossa kohdin tehdään liian nopeita oletuksia. Kokonaisuudessaan nautin kyllä kirjasta paljon. Ilman Hickeliä olisin antanut 4 tähteä.

[Liisa Hoffman · Rating 4 out of 5]

Juha Kauppinen on kirjoittanut kertovan tietokirjan "Heräämisiä" luonnonsuojelun historiasta.

Kirja on mainio, se on mielenkiintoinen ja paljon tietoa antava. Se auttaa ymmärtämään monia nykyään itsestäänselvyyksiä, sitä miten asiat ovat alkaneet ja kehittyneet, miten luonnonsuojelijoihin on suhtauduttu ja suhtaudutaan edelleen.
Kirjassa on Kauppisen henkilökohtainen kehittyminen ja herääminen luonnonsuojelemisen tärkeyden ymmärtämiseen ja lisäksi kirja näyttää lukijoilleen laajemmat yhteiskunnalliset kehityskaaret.

Sain kirjasta vinkin Eeva Kilven elämänkerrasta ja luin kirjaa elo-syyskuun vaihteessa, juuri Suomen luonnon päivänä. Samaan aikaan tuli tieto Stora Enson raakkuhävityksestä. Mietin koko ajan mitähän Juha Kauppinen olisi siitä kirjoittanut.

Erittäin tärkeä kirja. Hyvä että nämä kaikki tapahtumat on koottu ja pantu kansien väliin. Tämä kirja antaa paljon tietoa ja inspiraatiota toimia luonnon hyväksi.

Kirja alkaa sitaatilla tasavallan presidentti Urho Kekkosen uudenvuodenpuheesta v 1971:
"Minulla on kuitenkin se vaikutelma, että tilanne on kehittymässä niin huolestuttavaksi, että jokainen vuosi tästä lähtien tulee olemaan luonnonsuojeluvuosi."

[Marja · Rating 4 out of 5]

Pohjatyö, mitä tämän kirjan kirjoittamiseksi on tehty on ihan mykistävä. Kirja aiheutti minulle suoranaisen informaatioähkyn, koska uutta asiaa tuli valtavasti eikä ollut riittävästi pohjatietoja mihin suhteuttaa. Itse koin äänikirjaformaatin ongelmalliseksi ja raskaaksi, koska en vain pysty käsittelemään tällaista uuden informaation määrää kuultuna samaan tapaan kuin painettuna/e-kirjana, jolloin voin itse määrätä tahdin ja pysähtyä miettimään lukemaani. En siis oikeastaan tykännyt tästä äänikirjana, vaikka Kauppisella miellyttävä ääni onkin. Olisin luultavasti saanut tästä enemmän irti jos olisin itse lukenut. En tiedä johtuiko kirjasta vai ongelmistani äänikirjan kuuntelun suhteen, että tämä tuntui vähän sekavalta ja hajanaiselta kokonaisuudelta. Ehkä 3,5 tähteä, mutta pyöristän neljään, kun on niin tärkeää asiaa.

[Paula · Rating 4 out of 5]

Nimen perusteella odotin henkilökohtaisempaa, jopa kaunokirjallista otetta, mutta tämähän oli suorastaan journalistinen luonnonsuojeluhistoriikki, toki tekijän omalla kasvutarinalla (faktisesta luonnonsuojelijasta myös ideologiseksi sellaiseksi) höystettynä. Sellaisenaan arvokas ja ansiokas, ja tiiviydestään huolimatta nopealukuinen ja vetävä.

Jälleen kerran käy hyvin selväksi, että aktivismi on se keino, jolla maailmaa muutetaan ja Overtonin ikkunaa hivutetaan. Yksittäisten aktivistien rooli on tolkuttoman raskas, eikä siitä tipu kiitosta (päin vastoin!), mutta ilman heidän panostaan meillä ei olis Koijärveä tai juuri muutakaan.

Oon vasta hiljalleen palaamassa ekogenren lukijaksi. Välttelin tällaisia teoksia vuosia, koska luonnontuhonta menee niin pahasti ihon alle. Jotain on tapahtunut, kun tämäkään ei juuri herättänyt ahdistusta.

[Hannis · Rating 5 out of 5]

Kirjassa on kertomuksia eri ihmisten heräämisistä ympärillä olevan luonnon katoamiseen ja siihen, että juuri he ovat voineet olla estämässä sitä. Jopa ihan mahdottomia asioita on saatu aikaiseksi. Lukukokemus on vuoroin ahdistunut ja vuoroin huojentunut. Ahdistunut siitä, että asiat pääsevät melko huolestuttaviksi - ja huojentunut siitä, että käännekohdassa saadaan esimerkiksi tuhansia hehtaareja ikimetsää suojelun piiriin.

Moni tapahtumakuvaus oli itselleni uutta tietoa. Pidin siitä, miten paljon kuvataan Suomessa tapahtuneita asioita luonnonsuojelun historiassa. Oikeastaan arvostan nyt, miten paljon on jo tehty.

Kirjoittaja ei korosta omaa persoonaansa ja paikoin tyyli on journalistinen. Näin vaivihkaisestikin voi kuitenkin välittää voimakkaita tunteita luontoa kohtaan. Isoin asia, jonka tästä ymmärsin, on että muutos ei onnistu maailman nykyrakenteita ajattelemalla. Parempi tapa olla luonnon kanssa on jotain muuta.

[Katri · Rating 4 out of 5]

Mietin vain, miksi asiat saavat ansaitsemansa arvostuksen useimmiten myöhässä. Vallankumoushaaveet ja villit tulevaisuuskuvat lähtevät laukalle. Jos tuhoajilta otettaisiin valta pois kysymättä... "Kohtuullisen" pois ottamisen kautta tuleva voimattomuuden tunteminen voisi ajan mittaan synnyttää parhaillaan empatiaa ja ymmärrystä. Suhteellisen reilun tulevaisuuden saavuttamiseen pitäisi olla monia erilaisia vaihtoehtoja tarjoava systeemi, jossa katse ei kohdistu yksilöön. Täytyykö pois ottamisen tapahtua tuhoisasti ilmastokriisin puhdistuksen kautta? Elämmekö Raamatun Nooan arkkia todeksi?

Teoksesta sen verran, että Heräämisiä on loistava nimi tälle teokselle! Odotin saavani lukea enemmän Kauppisen henkilökohtaisia kokemuksia, mutta tämäkin toimi minulle.

[Sami Eerola · Rating 4 out of 5]

Loistava omeelämäkerran ja suomalaisen ympäristöaktivismin historian sekoitus.

Kirja alkaa vähän liian hitaasti makuuni Kauppisen lapsuudesta ja metsäsuojelusta, mutta mitä lähemmäksi nykyaikaa päästään, sitä dramaattisemmaksi kerronta muuttuu. Suuret kysymykset ilmastonmuutoksesta ja eläinoikeustaistelusta tulevat keskeisemmiksi.

Tämä on loistava lähdeaineisto eri aikakausien ympäristöaktivistien ajatuksiin ja miten eri akakausissa ympäristöä yritettiin suojella sekä miten jotkut asiat eivät ole muuttuneet

[Otso Laxenius · Rating 4 out of 5]

Juha Kauppisen "Heräämisiä" avaa lukijan silmät sille, miten itsestään selviltä tuntuvien luonnonsuojelualueiden puolesta on taisteltu. Kirja tarjoaa tervehenkisen ja älyllisen tulokulman luonnonsuojeluun, esittäen tarinoita ihmisten kamppailuista ja heräämisistä ympäristönsuojelun merkitykseen. Kauppinen yhdistää henkilökohtaiset kokemukset ja laajemmat yhteiskunnalliset näkökulmat, mikä tekee kirjasta koskettavan ja ajatuksia herättävän. Teos inspiroi lukijaa ymmärtämään luonnonsuojelun arvon ja kannustaa toimimaan ympäristön hyväksi.

[Titta · Rating 4 out of 5]

Kirja kertoo Suomen luonnonsuojelusta, sen historiasta ja kirjoittajatoimittajan suhteesta luonnonsuojeluun. Ilman tuota henkilökohtaista näkökulmaa se ehkä olisi ollut liian puiseva. Kirjassa kerrotaan mielenkiintoisia asioita ihmisistä ja tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet Suomen luonnonsuojeluasioihin. Tiivistäminen olisi ehkä ollut hyväksi tälle teokselle, vaikka sujuvasti onkin kirjoitettu. Pari viimeistä lukua kannattaa erityisesti lukea.

[Ari Laitio · Rating 3 out of 5]

Nyt oli itselle aika raskas. Odotin ehkä kirjoittajalta henkilökohtaisempaa otetta luontoon ja sen suojeluun.

[Liisa · Rating 4 out of 5]

Taidokas journalistinen tietokirja Juha Kauppisen henkilökohtaisesta, ja suomalaisten laajemmasta ympäristöheräämisestä.

[Anni · Rating 3 out of 5]

Kiinnostavaa luonnonsuojelun historiaa ja herkkää henkilökohtaista reflektiota, mutta hirveästi toistoa ja puuduttavaa nyyhkimistä.

[Milka Adalmiina · Rating 4 out of 5]

Mitä tiesinkään suomalaisesta luonnonsuojelusta ennen tätä kirjaa? En paljoa. Ymmärrän, kiitos kirjan, Suomen luonnon (ja sen hyväksikäytön) historiaa. Opin, millaista luonto oli 100 vuotta sitten ja ymmärrän, etten kuitenkaan täysin koskaan silti tule tietämään mitä se oli. Sillä kun luontoa muutetaan, se ei useinkaan palaa alkuperäiseen muotoonsa.

Kirja oli koskettava, mutta sitä enemmän opettavainen. Se sisälsi tärkeitä oppeja siitä, miksi meidän tulee olla muistaa mitä ihmisen tekemä muutos luonnolle tarkoittaa.