What do you think?
Rate this book
Tänään olen elossa – kuolevan miehen päiväkirja
Aki Hintsan viimeinen vuosi.
Kun aika käy vähiin, mitkä asiat elämässä lopulta ovat merkityksellisiä?
Yksi heinäkuinen iltapäivä vuonna 2015 muutti kaiken. F1-kuljettajien luottolääkärinä tunnetuksi tullut Aki Hintsa valitteli kollegalleen selkä- ja vatsakipuja ja sai ohimennen tehtyjen testien jälkeen järkytyksekseen kuulla sairastavansa haimasyöpää.
Diagnoosin saatuaan Hintsa istui tunnin toimistossaan kaikessa hiljaisuudessa ja tuijotti eteensä. Hänen elämäntyönsä oli ollut muiden ihmisten auttaminen ja paremman elämän tarjoaminen yrityksensä asiakkaille, mutta koskaan aikaisemmin hän ei ollut pystynyt analysoimaan omaa elämäänsä niin selkeästi kuin nyt. Pysäyttävä uutinen pani elämänarvot kertaheitolla uusiksi.
Aki Hintsan viimeiseksi jääneen vuoden päiväkirjoihin pohjautuva Tänään olen elossa on avoin kertomus arvostetun lääkärin kamppailusta syöpää vastaan; se on syvästi koskettava kuvaus toivosta ja ilosta, takaiskuista ja raastavasta surusta sekä perimmäisistä elämänarvoista.
Kun aika käy vähiin, mitkä asiat elämässä lopulta ovat merkityksellisiä?
Yksi heinäkuinen iltapäivä vuonna 2015 muutti kaiken. F1-kuljettajien luottolääkärinä tunnetuksi tullut Aki Hintsa valitteli kollegalleen selkä- ja vatsakipuja ja sai ohimennen tehtyjen testien jälkeen järkytyksekseen kuulla sairastavansa haimasyöpää.
Diagnoosin saatuaan Hintsa istui tunnin toimistossaan kaikessa hiljaisuudessa ja tuijotti eteensä. Hänen elämäntyönsä oli ollut muiden ihmisten auttaminen ja paremman elämän tarjoaminen yrityksensä asiakkaille, mutta koskaan aikaisemmin hän ei ollut pystynyt analysoimaan omaa elämäänsä niin selkeästi kuin nyt. Pysäyttävä uutinen pani elämänarvot kertaheitolla uusiksi.
Aki Hintsan viimeiseksi jääneen vuoden päiväkirjoihin pohjautuva Tänään olen elossa on avoin kertomus arvostetun lääkärin kamppailusta syöpää vastaan; se on syvästi koskettava kuvaus toivosta ja ilosta, takaiskuista ja raastavasta surusta sekä perimmäisistä elämänarvoista.
336 pages, Hardcover
First published August 1, 2021
29 people are currently reading
238 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 49 reviews
February 12, 2022
Äh, en kyllä ymmärrä, miksi Aki Hintsa tällaisen kirjan halusi tehtäväksi ja miksi minä sen luin. Sen ymmärrän, että Oskari Saari on tämän tehnyt, kun kuoleva mies on sitä häneltä pyytänyt. Kirjassa seurataan Hintsan viimeistä puoltatoista elinvuotta haimasyövän toteamisesta Hintsan kuolemaan asti. Teksti rakentuu Hintsan omien päiväkirjamerkintöjen ja Saaren tekstin mosaiikiksi ja etenee kronologisesti.
Lukijan kannalta kiusallista on se, että kyse on tosiaankin erään ihmisen yksityisistä merkinnöistä, eivätkä ne oikein nouse paperin kahta ulottuvuutta mielenkiintoisemmiksi. Hintsan syvä uskonnollisuus on merkittävässä osassa hänen viimeisiä kuukausiaan, mutta tämä, kuten kaikki muutkin huomiot, jäävät banaaleiksi lausumiksi. Tirkistelijän oloa ei lukijana voi välttää ja F1-namedropping on vähän rasittavaa.
Hämmentävintä on se, että vaikka kuoleva mies sanoo diagnoosin kuulutaan oivaltaneensa, mikä elämässä on tärkeää, tämä oivallus ei tunnu kanavoituvan jokapäiväiseen toimintaan. Vaan ehkä se juuri onkin kirjan lohdullinen sanoma: ei kuolevaisuuden tiedostaminen meidät useimmista sen viisaampia tee. Jos joinain päivinä muistamme tärkeimpämme, siitä voi olla onnellinen.
Lukijan kannalta kiusallista on se, että kyse on tosiaankin erään ihmisen yksityisistä merkinnöistä, eivätkä ne oikein nouse paperin kahta ulottuvuutta mielenkiintoisemmiksi. Hintsan syvä uskonnollisuus on merkittävässä osassa hänen viimeisiä kuukausiaan, mutta tämä, kuten kaikki muutkin huomiot, jäävät banaaleiksi lausumiksi. Tirkistelijän oloa ei lukijana voi välttää ja F1-namedropping on vähän rasittavaa.
Hämmentävintä on se, että vaikka kuoleva mies sanoo diagnoosin kuulutaan oivaltaneensa, mikä elämässä on tärkeää, tämä oivallus ei tunnu kanavoituvan jokapäiväiseen toimintaan. Vaan ehkä se juuri onkin kirjan lohdullinen sanoma: ei kuolevaisuuden tiedostaminen meidät useimmista sen viisaampia tee. Jos joinain päivinä muistamme tärkeimpämme, siitä voi olla onnellinen.
September 8, 2021
The people who read this book have most likely read The Core. In some ways, this is a very different book. Hintsa is looking for reason and purpose for his cancer, and working on his mission. Without going too much to details, I could say that I felt that Hintsa was drilling deeper into the core. However, this was not done in a very systematic way, which perhaps underlines how difficult it can sometimes be.
When I cried in the end, I was crying for so many reasons which not all had anything to do with the book. If the target audience of The Core are (wanna-be) successful people, I think reading this book can be healthy for them.
When I cried in the end, I was crying for so many reasons which not all had anything to do with the book. If the target audience of The Core are (wanna-be) successful people, I think reading this book can be healthy for them.
November 29, 2021
Kirja herätti itsessä ristiriitaisia fiiliksiä.
Aki on hieno mies ja vilpittömästi auttanut ihmisiä koko työuransa. Kirja antaa hyvä kuvan siitä, mitä syöpähoitojen keskellä eläminen on. Kirja on myös koskettava ja menetin yöunet, koska oli pakko lukea se loppuun. Monia on häirinnyt kirjan monotonisuus ja päiväkirjamaisuus, mutta se ei ollut itselle ongelma. Eli kirja on omalla tavallaan hyvä.
Toisaalta itseä häiritsee se, miten omien oppiensa vastaisesti Aki on elänyt. Vuosikaudet erossa perheestä viettäen kermaista formula jet set -elämää huonoilla elintavoilla. Minua myös häiritsee kirjasta tihkuva piilosovinistisuus (toistuvat pojat on poikia -heitot jne). Ehkäpä itselle vierainta on Akin suhde jumalaan, jota kirja on pullollaan. Nämä näyissä jumalalta saadut salaperäiset missiot menee allekirjoittaneella aika lailla huru-ukkolokeroon. Jumalaläppien takia meinasin työntää kirjan pari kertaa takaisin kirjahyllyyn.
Jos tykkäisin raamattuhommista, jos piilosovinismi olisi ok, jos Akin tekojen ja sanojen ristiriita ei häiritsisi ja jos formulamaailma ei tuntuisi niin elähtäneeltä, niin tälle voisi antaa viisi tähteä. Mutta nyt kolme.
Aki on hieno mies ja vilpittömästi auttanut ihmisiä koko työuransa. Kirja antaa hyvä kuvan siitä, mitä syöpähoitojen keskellä eläminen on. Kirja on myös koskettava ja menetin yöunet, koska oli pakko lukea se loppuun. Monia on häirinnyt kirjan monotonisuus ja päiväkirjamaisuus, mutta se ei ollut itselle ongelma. Eli kirja on omalla tavallaan hyvä.
Toisaalta itseä häiritsee se, miten omien oppiensa vastaisesti Aki on elänyt. Vuosikaudet erossa perheestä viettäen kermaista formula jet set -elämää huonoilla elintavoilla. Minua myös häiritsee kirjasta tihkuva piilosovinistisuus (toistuvat pojat on poikia -heitot jne). Ehkäpä itselle vierainta on Akin suhde jumalaan, jota kirja on pullollaan. Nämä näyissä jumalalta saadut salaperäiset missiot menee allekirjoittaneella aika lailla huru-ukkolokeroon. Jumalaläppien takia meinasin työntää kirjan pari kertaa takaisin kirjahyllyyn.
Jos tykkäisin raamattuhommista, jos piilosovinismi olisi ok, jos Akin tekojen ja sanojen ristiriita ei häiritsisi ja jos formulamaailma ei tuntuisi niin elähtäneeltä, niin tälle voisi antaa viisi tähteä. Mutta nyt kolme.
October 14, 2021
Järkyttävintä, surullisinta ja raadollisinta oli se, kuinka elää niin toisin kuin opettaa.
Muutoin kirja kuunneltuna eteni kuin sähkösanoma tai raportti, joka hyvin detaljitasolla kuvasi tapahtumia. Meinasin välillä heittää kesken tämänkin, mutta jokin piti otteessaan.
Muutoin kirja kuunneltuna eteni kuin sähkösanoma tai raportti, joka hyvin detaljitasolla kuvasi tapahtumia. Meinasin välillä heittää kesken tämänkin, mutta jokin piti otteessaan.
November 28, 2021
Todella koskettava, kuolevan miehen päiväkirja. Kiitos Oskari Saarelle siitä rehellisyydestä ja kunnioituksesta, millä kirja on kirjoitettu. Kuuntelin tämän äänikirjana ja täytyy sanoa, että siinä formaatissa toimi todella hyvin.
December 28, 2021
Erittäin herättelevä jatko teokselle "Voittamisen Anatomia". Tämä kirja oli erittäin henkilökohtainen kuvaus siitä, kuinka mestaritkin oppivat ja opettelevat. Samalla tämä oli syventävä kappale ensimmäisen kirjan ydinsanomalle "coresta". Nyt core oli saanut 3. tason, henkisen/hengellisen tason. Kirja tuo todella vahvasti esiin Hintsan vakaumuksen ja sitä kautta tuon kolmannen tason merkityksen kovan faktan jatkeena. Asia nousee niin vahvasti esille kuitenkin, että joitakin se saattaa säikäyttää, kuten paikotellen tapahtuva toisto ensimmäisestä kirjasta. Kielellisesti kirja olisi voinut olla vähän rikkaampi, mutta huomioiden rajoitteet, kirjan kirjoittaja on onnistunut luomaan varsin vakuuttavan ja eheän kokonaisuuden.
July 15, 2022
Ei yhtään sellainen kuin oletin.
Sairaus- ja kuolemiskertomuksena toki raastava, mutta ne ”oivallukset ja opetukset” jäivät mielestäni ulkokultaisiksi ja maininnan tasolle, eivätkä jatkuneet arkeen. Mitä tästä voi oivaltaa, jos edes kuoleva mies ei oikeasti muuta elämäänsä? Senkö, että se on mahdotonta?
Myös Hintsan ”auttamismission” suhteen kuulosti olevan olennaisen tärkeää se, ketä autetaan, sen verran runsaasti kirja sisälsi julkkisten nimien luetteloa. Se hämmensi ja kyllästytti.
Sairaus- ja kuolemiskertomuksena toki raastava, mutta ne ”oivallukset ja opetukset” jäivät mielestäni ulkokultaisiksi ja maininnan tasolle, eivätkä jatkuneet arkeen. Mitä tästä voi oivaltaa, jos edes kuoleva mies ei oikeasti muuta elämäänsä? Senkö, että se on mahdotonta?
Myös Hintsan ”auttamismission” suhteen kuulosti olevan olennaisen tärkeää se, ketä autetaan, sen verran runsaasti kirja sisälsi julkkisten nimien luetteloa. Se hämmensi ja kyllästytti.
November 11, 2021
Erittäin koskettava ja ajatuksia herättävä kirja Aki Hintsan viimeisestä vuodesta syöpäsairaana. Tarina kerrotaan mitään kaunistelematta mutta se on itsessään kaunis kuvaus ystävyydestä ja Akin suuren perheen rakkaudellisuudesta.
Aki Hintsan elämä oli ainutlaatuinen ja hän auttoi lukemattomia ihmisiä parempaan elämään, itse hän kuitenkin vasta kuoleman porteilla alkoi elämään omien oppiensa mukaisesti. Kiitos Akin perheelle ja kirjailija Oskar Saarelle että tämän kirjan myötä saamme arvokasta oppia elämästä ja kuolemisesta.
Aki Hintsan elämä oli ainutlaatuinen ja hän auttoi lukemattomia ihmisiä parempaan elämään, itse hän kuitenkin vasta kuoleman porteilla alkoi elämään omien oppiensa mukaisesti. Kiitos Akin perheelle ja kirjailija Oskar Saarelle että tämän kirjan myötä saamme arvokasta oppia elämästä ja kuolemisesta.
October 22, 2021
Koskettava kuolevan miehen päiväkirja, jossa on toivoa ja epätoivoa. Laittaa miettimään, että itse haluaisi nopean lähdön.
October 24, 2021
Koskettava. Tärkeä muistutus palata voittamisen anatomian äreen j mahdollisimman kaus sitten kun elämästä.
June 25, 2022
Ristiriitaisuudessaankaan Aki Hintsan tarinan viimeiset kierrokset eivät jätä kylmäksi.
December 30, 2021
Jumala ilmestyy kuolettavaan syöpään sairastuneelle Hintsalle ja antaa hänelle mystisen ”Mission” suoritettavaksi ennen kuolemaansa. ”Missio” ei sitten oikeasti koskaan aukea Hintsalle tai kirjan kirjoittajalle Oskari Saarelle. Hintsa kyllä kirjoittaa, että ”Drill core to spiritual level”, mutta siihen se sitten jää. Toisaalta Hintsa myös koki, että tämä hänen kuolemansa jälkeen julkaistava kirja olisi osa ”Missiota”.
Kirja kattaa Hintsan elämän viimeiset 16kk, joista hän jaksaa kirjoitella päiväkirjaansa satunnaisesti ensimmäisten 8kk ajan ja viimeisten 8kk ajalta ei sitten käytännössä yhtään mitään ja ne pikakelataan nopeasti ohi. Miksi? Tähän ei anneta selitystä, vaikka kyseessä pitäisi olla osa ”Missiosta” ja kirjan nimessäkin lukee: ”Kuolevan miehen päiväkirja”. Päiväkirjamerkinnät ekalta 8 kuukaudelta ovat nekin pääasiassa mainintoja julkkisten tapaamisista, matkustamisesta, perheriidoista, syömisestä, kivuista, nukkumisesta ja tietty Jumalasta.
Tuntuu pahalta puhua kuolleesta mitenkään arvostelevasti, mutta on valitettavasti tunnustettava, että ennen tämän kirjan lukemista minulla oli erilainen ja positiivinen mielikuva Aki Hintsasta. Tässä kirjassa minut yllätti Hintsan vanhoillisuus monissa asioissa (”pojat ovat poikia”), elitistinen usko (”miksi nuo jumalattomat saavat elää ja minä kuolen”) ja hänen sokeutensa omalle itsekkyydelleen - vaikka hän tietty myös auttoikin monia.
Hintsa sanoo ”corensa” olleen hukassa ennen syöpää, mutta ei hän sitä tämän kirjan perusteella kyllä sen jälkeenkään löytänyt. Oli hämmentävää lukea, miten hän ei koskaan oppinut tuntemaan itseään, kun hänen koko elämäntyönsä oli tavallaan itsensä löytämisen opettamista.
Oskari Saarea kävi sääliksi, kun hän joutui kirjoittamaan tämän kirjan. Saaren eduksi on sanottava, että kirja on sujuvaa luettavaa, mutta edes hän ei ole saanut Hintsan kirjaimellisesti olemattomista päiväkirjamerkinnöistä koottua hyvää kirjaa.
Kirja kattaa Hintsan elämän viimeiset 16kk, joista hän jaksaa kirjoitella päiväkirjaansa satunnaisesti ensimmäisten 8kk ajan ja viimeisten 8kk ajalta ei sitten käytännössä yhtään mitään ja ne pikakelataan nopeasti ohi. Miksi? Tähän ei anneta selitystä, vaikka kyseessä pitäisi olla osa ”Missiosta” ja kirjan nimessäkin lukee: ”Kuolevan miehen päiväkirja”. Päiväkirjamerkinnät ekalta 8 kuukaudelta ovat nekin pääasiassa mainintoja julkkisten tapaamisista, matkustamisesta, perheriidoista, syömisestä, kivuista, nukkumisesta ja tietty Jumalasta.
Tuntuu pahalta puhua kuolleesta mitenkään arvostelevasti, mutta on valitettavasti tunnustettava, että ennen tämän kirjan lukemista minulla oli erilainen ja positiivinen mielikuva Aki Hintsasta. Tässä kirjassa minut yllätti Hintsan vanhoillisuus monissa asioissa (”pojat ovat poikia”), elitistinen usko (”miksi nuo jumalattomat saavat elää ja minä kuolen”) ja hänen sokeutensa omalle itsekkyydelleen - vaikka hän tietty myös auttoikin monia.
Hintsa sanoo ”corensa” olleen hukassa ennen syöpää, mutta ei hän sitä tämän kirjan perusteella kyllä sen jälkeenkään löytänyt. Oli hämmentävää lukea, miten hän ei koskaan oppinut tuntemaan itseään, kun hänen koko elämäntyönsä oli tavallaan itsensä löytämisen opettamista.
Oskari Saarea kävi sääliksi, kun hän joutui kirjoittamaan tämän kirjan. Saaren eduksi on sanottava, että kirja on sujuvaa luettavaa, mutta edes hän ei ole saanut Hintsan kirjaimellisesti olemattomista päiväkirjamerkinnöistä koottua hyvää kirjaa.
This entire review has been hidden because of spoilers.
September 15, 2021
Pidin Voittajan anatomiasta. Sen ristiriita Hintsan opetusten ja hänen oman elämänsä välillä oli raastava ja herättävä. Tässä kirjassa suurimmassa roolissa oli Hintsan kristinusko sekä hänen jumalaltaan saamansa missio – tämän kirjan kirjoittaminen.
Itselleni‚ viimeaikoina buddhalaisuuteen enemmän tutustuneena, tuntui kummalliselta, kuinka paljon Hintsan jumala ja usko tuntui häneltä vaativan ylimääräistä ponnistelua ja epävarmuutta rauhan ja heittäytymisen sijaan. Ehkä tässä sittenkin syntyi itselle oivallus. Tuo edellä kuvaamani.
Itselleni‚ viimeaikoina buddhalaisuuteen enemmän tutustuneena, tuntui kummalliselta, kuinka paljon Hintsan jumala ja usko tuntui häneltä vaativan ylimääräistä ponnistelua ja epävarmuutta rauhan ja heittäytymisen sijaan. Ehkä tässä sittenkin syntyi itselle oivallus. Tuo edellä kuvaamani.
April 15, 2022
Rehellinen, raadollinen ja ristiriitainen kirja. Tärkeitä kysymyksiä. Niinhän se yleensä on, että monet asiat ymmärtää liian myöhään tai vasta kun aikaa on vähän.
December 16, 2021
Ei toimi. Koko kirja on pitkälti juurikin sitä jeesustelua ja saarnaamista, mitä Hintsa väitti välttelevänsä. Ilmeisesti hän kuitenkin toivoi, että kirjassa hänen uskonsa tulisi esille. Tulee kyllä. Siinä kohtaa, kun Aki ihmettelee, miksi ”jumalattomat” saavat elää terveenä, mutta hän uskovana ei, on kirjan merkitys aika selvä.
Hintsa vaikuttaa tämän kirjan perusteella melko itsekkäältä mieheltä, joka ei suostunut hidastamaan ja antamaan aikaa läheisilleen, ennen kuin oli ihan pakko. Muita hän koulutti tekemään päinvastoin.
Äänikirjan lukija oli hämmentävä sössöttäjä, joka ei tainnut onnistua yhdenkään ei-suomalaisen nimen lausumisessa. Suosikkini Heil Gebrelassi (ilm. Haile Gebreselassie), Zeri Halwll (Geri Halliwell) ja Daniel Kivat (Daniel Kvyjat). Lisäksi hän lausui välillä myös suomen sanoja pieleen (”kirvemies”). Ei näin.
Odotin paljon analyyttisempaa ja rakentavampaa kirjaa.
Hintsa vaikuttaa tämän kirjan perusteella melko itsekkäältä mieheltä, joka ei suostunut hidastamaan ja antamaan aikaa läheisilleen, ennen kuin oli ihan pakko. Muita hän koulutti tekemään päinvastoin.
Äänikirjan lukija oli hämmentävä sössöttäjä, joka ei tainnut onnistua yhdenkään ei-suomalaisen nimen lausumisessa. Suosikkini Heil Gebrelassi (ilm. Haile Gebreselassie), Zeri Halwll (Geri Halliwell) ja Daniel Kivat (Daniel Kvyjat). Lisäksi hän lausui välillä myös suomen sanoja pieleen (”kirvemies”). Ei näin.
Odotin paljon analyyttisempaa ja rakentavampaa kirjaa.
December 17, 2021
Hirveää antaa huono arvosana kuolevan miehen kirjasta, mutta tästä ei jäänyt itselle mitään käteen. Tämä oli lähinnä rukous-, ruoka- ja lepopäiväkerho. Jatkuvaa höpötystä missiosta (joka ei auennut koko kirjan aikana) ja puhetta jumalasta ja jeesuksesta, näin ei-uskovaiselle tämä oli vain rasittavaa turhaketta. Valitettavasti en voi jättää kirjoja kesken, tämän kirjan keskellä se kyllä houkutteli kovasti. Kirjaa oli kuitenkin kehuttu, joten odotin koko ajan pääseväni siihen kehuttuun osioon.
February 2, 2022
Tänään olen elossa. Kirja muistuttaa jo nimensä puolesta siitä, mihin pitäisi elämässä keskittyä, eli tähän hetkeen, tähän päivään, hyvään elämään. Hintsa eli itse eri tavoin kuin opetti, "sitten kun"-elämää. Sitä me muutkin elämme, ihminen kun haluaa sulkea vääjäämättömän pois elämästään. Olisi parempi edes yrittää keskittyä tärkeisiin asioihin kuin lykätä niitä aina vain tuonnemmaksi. Helpommin sanottu kuin tehty.
Kirja on äärimmäisen ajatuksia herättävä. Vaikka aihe on vaikea, se säilyttää tietynlaisen positiivisen opetuksen siitä, että tärkeintä on kontrolloida omaa elämäänsä ja elää omin ehdoin, ei muiden. Hintsa oli hieno mies, paljon hyviä ajatuksia.
Voittamisen Anatomian "jatko-osaksi" teosta ei voi kutsua, koska kirja on täysin erilainen, päiväkirjatyylinen kooste Hintsan syöpäkertomuksesta. Kiinnostuin kirjasta, koska kirjoitan itse päiväkirjaa ja kuolemaa lähellä olevat ajatukset kiehtovat minua. Laitoin kirjan heti lukuun Voittamisen Anatomian jälkeen, joten alkupätkässä on siksi hieman toistoa.
Kirja kiinnostaa minua myös, koska Hintsa muistuttaa henkilönä omasta isästäni, joka uskoi samoihin asioihin ja ajatteli samoin sairastaessaan syöpää ja lopulta kuollessaan siihen. Yhtäläisyyksiä on paljon. Missio taisi jäädä vain isäni ja Hintsan ja Jumalan väliseksi asiaksi, sillä se ei yleisölle tälläkään kertaa auennut. Joskus haluaisin vastauksen siihen, miksi Jumalan tiet ovat aina tutkimattomat ja kaikki on aina niin mysteeristä ja mutkan kautta. Ehkä asia selviää minulle itsellenikin sitten kun loppu on lähellä.
Kirja on hyvin arkinen ja kaiken järjen mukaan sen ei pitäisi kiinnostaa näin paljon. Siinä on kuitenkin jotain mystiikkaa, josta pidän. Mukaansatempaava tarina sairaudesta ja isosta ihmisestä. Surullisesta ja koskettavasta lopusta huolimatta jättää positiivisen ilmapiirin kansien sulkeutuessa. Kiitos Aki.
Kirja on äärimmäisen ajatuksia herättävä. Vaikka aihe on vaikea, se säilyttää tietynlaisen positiivisen opetuksen siitä, että tärkeintä on kontrolloida omaa elämäänsä ja elää omin ehdoin, ei muiden. Hintsa oli hieno mies, paljon hyviä ajatuksia.
Voittamisen Anatomian "jatko-osaksi" teosta ei voi kutsua, koska kirja on täysin erilainen, päiväkirjatyylinen kooste Hintsan syöpäkertomuksesta. Kiinnostuin kirjasta, koska kirjoitan itse päiväkirjaa ja kuolemaa lähellä olevat ajatukset kiehtovat minua. Laitoin kirjan heti lukuun Voittamisen Anatomian jälkeen, joten alkupätkässä on siksi hieman toistoa.
Kirja kiinnostaa minua myös, koska Hintsa muistuttaa henkilönä omasta isästäni, joka uskoi samoihin asioihin ja ajatteli samoin sairastaessaan syöpää ja lopulta kuollessaan siihen. Yhtäläisyyksiä on paljon. Missio taisi jäädä vain isäni ja Hintsan ja Jumalan väliseksi asiaksi, sillä se ei yleisölle tälläkään kertaa auennut. Joskus haluaisin vastauksen siihen, miksi Jumalan tiet ovat aina tutkimattomat ja kaikki on aina niin mysteeristä ja mutkan kautta. Ehkä asia selviää minulle itsellenikin sitten kun loppu on lähellä.
Kirja on hyvin arkinen ja kaiken järjen mukaan sen ei pitäisi kiinnostaa näin paljon. Siinä on kuitenkin jotain mystiikkaa, josta pidän. Mukaansatempaava tarina sairaudesta ja isosta ihmisestä. Surullisesta ja koskettavasta lopusta huolimatta jättää positiivisen ilmapiirin kansien sulkeutuessa. Kiitos Aki.
November 25, 2021
Välistä koskettava, mutta välittömästi Coren jälkeen luettuna tällä ei tuntunut olevan oikein suuntaa. Paljon tuntui olevan kaipuuta missioon, mutta se missio tuntui jo toteutuneen Core-kirjassa. Sinänsä siis kyllä koskettavaa seurattavaa lukea kuoleman lähestymisestä, mutta lopulta paljoa ei käteen jäänyt.
September 20, 2021
This book is so depressing, it made me question why it exists. The answer is because Aki believed God wanted him to write it. And because the author then kept his promise to Aki. May you rest in peace, Dr. Aki.
October 23, 2021
Ei noussut kirjana kovinkaan hääppöiseksi. Edellisen kirjan ajatus ei juuri syventynyt.
January 21, 2025
Sinällään koskettava kirja, onhan kyse kuolevan miehen viimeisestä vuodesta. Kirjan alussa kuitenkin todettiin, että tavotteena oli levittää Hintsan hyvinvointimallin, ja etenkin ”coren”, ideaa laajemmalle yleisölle, ja tässä epäonnistuttiin omasta mielestä aika reilusti.
Todellinen fokus oli Hintsan syövän käsittelyssä, ja iso painoarvo oli myös kaikella sillä, mitä Hintsa katui elämän viimeisien kuukausiensa aikana. Itse olisin toivonut ehkä enemmän asiaa em hyvinvointimallista, ja oppeja siitä mitä elämässä on mennyt oikein.
En kuitenkaan koe, että mulla on oikeen mitään oikeutta sanoa kirjan sisällöstä juuta tai jaata. Siinä esiintyvät teemat ovat varmasti todellinen läpileikkaus Hintsan senhetkiseen ajatusmaailmaan, joten synkistely on tosi ymmärrettävä. Kirjan kirjottaminen päiväkirjamerkintöjen perusteella post mortem on varmasti myös ihan käsittämättömän vaikeaa.
Todellinen fokus oli Hintsan syövän käsittelyssä, ja iso painoarvo oli myös kaikella sillä, mitä Hintsa katui elämän viimeisien kuukausiensa aikana. Itse olisin toivonut ehkä enemmän asiaa em hyvinvointimallista, ja oppeja siitä mitä elämässä on mennyt oikein.
En kuitenkaan koe, että mulla on oikeen mitään oikeutta sanoa kirjan sisällöstä juuta tai jaata. Siinä esiintyvät teemat ovat varmasti todellinen läpileikkaus Hintsan senhetkiseen ajatusmaailmaan, joten synkistely on tosi ymmärrettävä. Kirjan kirjottaminen päiväkirjamerkintöjen perusteella post mortem on varmasti myös ihan käsittämättömän vaikeaa.
December 19, 2021
Voittamisen anatomia oli tähän kirjaan verrattuna vain pintaraapaisu Aki Hintsan persoonaan. Siinä toki oleellisempaa olikin hänen Core-menetelmänsä. Tänään olen elossa antaa toki myös lisänäkökulmaa Coreen.
Oli kiinnostavaa kuulla omalla tavallaan nerokkaan ja uskonnollisen henkilön syvimpiä ajatuksia. Ja siitä, kuinka suutarin lapsilla ei ole kenkiä.
Heräsin kirjan myötä pohtimaan, kuinka Hintsan menetelmä ei ilmeisesti perustu tieteeseen, mutta kuinka itsetuntemukseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvällä mallilla näyttää olevan vankat näytöt. Kokonaisvaltaista asioita onkin vaikeampi tutkia. Toivottavasti menetelmä toimii myös tieteen valossa ja auttaa ihmisiä laajalti elämään parempaa elämää.
Oli kiinnostavaa kuulla omalla tavallaan nerokkaan ja uskonnollisen henkilön syvimpiä ajatuksia. Ja siitä, kuinka suutarin lapsilla ei ole kenkiä.
Heräsin kirjan myötä pohtimaan, kuinka Hintsan menetelmä ei ilmeisesti perustu tieteeseen, mutta kuinka itsetuntemukseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvällä mallilla näyttää olevan vankat näytöt. Kokonaisvaltaista asioita onkin vaikeampi tutkia. Toivottavasti menetelmä toimii myös tieteen valossa ja auttaa ihmisiä laajalti elämään parempaa elämää.
December 19, 2021
Kertomus viimeisestä vuodesta ja toivon hiipumisesta. Hintsa huomaa eläneensä "sitten joskus"-elämää ja kokee tehtäväkseen kirjoittaa kirjan opeistaan, mutta tästä ei oikein tullut sitä kirjaa. Tämä teos on enemmän kokoelma arkisia päiväkirjamerkintöjä ja Hintsan oppi on koottuna lähinnä edelliseen kirjaan.
February 12, 2022
Erilaisia ajatuksia herättävä kirja. Tietyllälailla koskettava ja henkilökohtainen, tietyllä tapaa myös itselleni hieman vieras.
Rohkea kirja kuitenkin, jossa kuoleva mies haluaa haastattelujen ja päiväkirjamerkintöjen kautta kertoa omasta ajattelustaan ja/tai jättää jonkinlaisen henkisen testamenttinsa, tietämättä oikein itsekään, mitä se sisältää.
Rohkea kirja kuitenkin, jossa kuoleva mies haluaa haastattelujen ja päiväkirjamerkintöjen kautta kertoa omasta ajattelustaan ja/tai jättää jonkinlaisen henkisen testamenttinsa, tietämättä oikein itsekään, mitä se sisältää.
September 26, 2021
Akin matka läpi haimasyövän laskuineen ja nousuineen oli pysäyttävää luettavaa. Oskari Saari on tehnyt hienon ja onnistuneen työn kursiessaan kirjan kasaan Akin päiväkirjamerkinnöistä. Arvostan myös hänen uskollisuuttaan Akin visiolle kirjasta.
November 10, 2021
Koskettava, sairauden vaiheet kuvattu tarkasti, välillä tuli ihan paha olo, kun pystyi jollain tasolla eläytymään sairauden vaiheisiin. Pisti kyllä ajattelemaan, että tuleeko tarpeeksi mietittyä asioita, jotka oikeasti on tärkeitä. Ja onko oma ”core” hallinnassa…
February 20, 2022
Kirja oli mielestäni tylsä ja itseään toistava eikä edes mitenkään erityisen hyvin kirjoitettu. Siitä välittyi se, että Hintsan missio oli hän itse. Vain loppu kosketti, muuten kaikki jäi etäiseksi kuplaksi. No, ainakin tämä kirja jää yhdeksi muistomerkiksi monelle tärkeästä ihmisestä.
August 4, 2022
Koskettava kirja! Itkin lopussa pariin otteeseen. En ole lukenut Hintsan aiempaa kirjaa, mutta tämä pitkittynyt taistelu haimasyövän kanssa oli mielenkiintoista (ja samalla surullista) luettavaa. Myös Hintsan uskonnollisuus korostui, ja suuri usko Jumalaan.
October 4, 2022
Tarina, joka ansaitsi tulla ikuistetuksi.
Lukukokemus tuntui pitkään aiheeseen suhteutettuna yllättävän "kevyeltä" tai "pinnalliselta", mutta loppuun päästyäni liikutus otti vallan.
Jos on lukenut Voittamisen anatomian, kannattaa tämä myös lukea.
Lukukokemus tuntui pitkään aiheeseen suhteutettuna yllättävän "kevyeltä" tai "pinnalliselta", mutta loppuun päästyäni liikutus otti vallan.
Jos on lukenut Voittamisen anatomian, kannattaa tämä myös lukea.
December 29, 2022
Kirja oli koskettava, koska isoisä on kuollut samaan sairauteen ja isä sairastaa muuta syöpää. Osuu siis henkilökohtaiselle tasolle. Oma kokemus on se, ettei syöpään sairastunut halua puhua asiasta. Siksi tämä kirja oli arvokas, vaikka se onkin vain yhden henkilön näkökulma ja ajatus asiaa .
Displaying 1 - 30 of 49 reviews