Syyllinen

by Hanna-Riikka Kuisma

Psykologinen trilleri siitä, mitä jää jäljelle, kun kulissit murtuvat.

Syksy 2020. Nelikymppinen somevaikuttaja istuu pidätyssellissä epäiltynä henkirikoksesta. Vain vuotta aiemmin hän eli täydellistä elämää miehensä kanssa, kunnes huolella rakennetut kulissit alkoivat romahtaa ja jokin, mitä hän on yrittänyt tukahduttaa, nousi jälleen pintaan. Mitä oikein tapahtui?

Kahdessa aikatasossa vyöryvä jännitysnäytelmä sukeltaa somen pimeään puoleen ja pohtii, milloin minuudesta kulissina ja näyteikkunana tuli ihmisille kaikkein tärkein asia.

Genres: Finnish Literature, Fiction, Thriller, Mental Health, Audiobook

288 pages, Hardcover

First published September 6, 2021

About the author

Hanna-Riikka Kuisma is a Finnish Finlandia Prize nominated author who is known for her novels that explore the dark sides of the human mind and our modern society.

Reviews

[Readerwhy]

Tarvitsemme Hanna-Riikka Kuisman kaltaisia kirjailijoita, jotka kirjoittavat ihmisistä ja yhteiskunnan puolista, jotka muutoin saattaisivat jäädä pimentoon.

[Raisa Omaheimo · Rating 5 out of 5]

Kuisma kirjoittaa vetävästi ja upottavasti. Kerrostalo vei mennessään ja tämä oli yhtä intensiivinen lukukokemus: koko kirja meni vuorokauden aikana.

Päähenkilö on - tai ainakin haluaisi olla - influensseri joka parantaa kehoaan ja elämäänsä vimmaisesti. Pinnan alla on tosi uhkaavia ja ahdistavia asioita ja sieltä ne tihkuvat esiin vähä vähältä väistämättömästi ja piinaavasti, ja pakko on vain lukea ja lukea vaikka lukijana sitä alkaa jo tietää että nyt ei kyllä hyvä heilu.

Kuisma kuvasi Kerrostalossa ihmisen ja yhteiskunnan pimeitä kolkkia todesti ja uskottavasti (ja karmivasti), sama jatkuu tässä kirjassa. Arvostan.

Taidokas ja yllättävä romaani joka jätti minut pohtimaan kuulumista, nähdyksi tulemista, kontaktin kaipuuta, mahdollisuuksia, sitä missä kohti elämänsä suunnan voi kääntää ja onko joku kohta jonka jälkeen ei vaan enää voi ja miten väärin se onkaan.

[Arja-täti · Rating 5 out of 5]

Kuisma on lempikirjailijani ja vaikka ajattelen, etten voi ahdistua enää enempää kirjan takia, hän onnistuu siinä aina. Tämän kirjan kanssa piti pitää vuorokauden tauko, etten uppoudu liikaa ja muistan, kuka itse olen.

Trilleri tämä kirja ei minusta ole alkuunkaan. Hiivatin ahdistava kylläkin. Ja vaikka aihe sinänsä voi kuulostaa tylsältä ja pinnalliselta, Kuisman tuntien mennään suoraan syvään päähän.

Pahinta ja parasta Kuisman kirjoissa on aina se, ettei koskaan voi tietää, millainen todellisuus on päähenkilön pään ulkopuolella.

[Tuuli · Rating 2 out of 5]

Taitaa olla niin, että psykologinen trilleri ei ole lempigenrejäni. Kaikki nämä Kiltit tytöt ja Naiset junassa ynnä muut suitsutetut bestseller-trillerit eivät keskimäärin uppoa meikäläiselle. Epäuskottavat tai liian villit juonenkäänteet tuppaavat häiritsemään, kuin myös liian synkeät tai mustavalkoiset henkilöhahmot. Sama homma tämän kirjan kanssa, vaikka tavallaan tässä oli kiinnostavia aineksia. Olen toki itsekin stalkannut joskus somessa verkostomarkkinointiin hurahtaneita stepford wifeja ja tällainen päähenkilö oli lähtökohtaisesti ajassa kiinni ja mehukas - vaikka se täydellinen kuori nopeasti rapisikin (liian nopeasti ja liian osoittelevasti in my opinion). Uskon, että juonenkäännepitoisten trillereiden ystävät nauttivat tästä kirjasta.

[Lyyra Virtanen · Rating 4 out of 5]

Jotenkin huvitti muiden arvosteluja lukiessa se, miten useampi oli sitä mieltä, että päähenkilön moniongelmaisuus ja traumojen määrä olivat epäuskottavia. Lienee makuasia, mutta koen kyllä paljon epäuskottavampana (ja käsittääkseni myös tilastojen vastaisena) sen, että mukavan lapsuuden ja nuoruuden kokenut hyväosainen ihminen napsahtaisi yhtäkkiä. Vaikka sattuu niitäkin. Mut näkyy suoraan tästä, miten puutteellista tietoa ihmisillä on ja miten tärkeää siis on edelleen kirjoittaa niiden ihmisten tarinoita, joille on jo syntymässä jaettu huonoimmat mahdolliset kortit.

Vaikka teos on fiktiota, tunnistan päähenkilön ihan todelliseksi ihmiseksi ja pidin sairauksien kuvausta uskottavana. Traumoilla on valitettavasti tapana kasautua, satutettu ihminen ei pysty tai osaa samalla tavalla pitää rajoistaan kiinni, sitten sattuu lisää. Hyvänä mausteena vielä se, että jää epäselväksi, mikä kaikki tapahtuu todella, mikä on psykoosia ja vainoharhaa tai jossain toisessa elämänvaiheessa tapahtunutta. Kaiken kaikkiaan hieno, terävä kuvaus.

Oon lukenut Kuismalta aiemmin Kerrostalo-romaanin, mutta se jäi itselleni vähän etäiseksi lukukokemukseksi, hahmoja olikin enemmän kuin Syyllisessä ja heidän tunteistaan ja ajatuksistaan oli vaikeampi saada kiinni, kun kerrottiin vähemmän. Sen sijaan tää romaani vei tosi syvälle päähenkilön pään sisään, vau!

[Catti · Rating 4 out of 5]

Kirja antaa puheenvuoron niille, joilla sitä ei yleensä ole, vähävaraisille, työttömille, velkaantuneille. Miltei loppuun asti kirja on ahdistava, tulee tunne, etten ole itsekään aina ollut monen askeleen päässä kirjan tilanteesta. Todentuntuinen kirja, kertoo suurelta osin somesta, josta viime aikoina on kirjoitettu koomisempaan tyyliinkin.

[Marko Suomi · Rating 4 out of 5]

Synkempi kuin älypuhelimen musta peili! Älyä, huumoria ja somevalehtelun monipuolista kuvausta sekä vainoharhaa nin että huimasi. Mahtava kirja!

[Tytti Hirvonen · Rating 4 out of 5]

Taitava, uskottava ja vetävä. Ajatuksia herättävä ja ajankohtainen.

[Chalthria · Rating 3 out of 5]

Kirjan päähenkilön elämä on niin sekaisin, että lukija ei tiedä mitä siitä pitäisi ajatella: velkoja, ulosottoa, syömishäiriötä, someaddiktiota, pyramidihuijausta, pettämiskuviota, nuoruuden/lapsuuden traumoja ja mielenterveyden ongelmia. Ei ainakaan käy tylsäksi lukea mistä hän seuraavan kerran ahdistuu tai hermostuu.

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Hanna-Riikka Kuisma on kirjoittanut aikaisemminkin vaikuttavia kirjoja. Erityisesti Kerrostalo teki vaikutuksen. Uusi romaani #Syyllinen on sekin oikein onnistunut ja iskevä teos. Pääosassa on nelikymppinen somevaikuttaja, joka istuu syksyllä 2020 pidätyssellissä epäiltynä henkirikoksesta. Siitä kerronta siirtyy alkuvuoteen.

Hyvin pian käy ilmi, että somevaikuttajan loistelias elämä Instagramissa on pelkkää pintaa. Manifestoinnin, positiivisen ajattelun, elämäntaito-oppaiden ja kauniiden kuvien täyteinen maailma peittää taakseen kaoottisen elämän. Jo ensimmäisessä luvussa koko päivä menee sähläämiseen ja My day -videon aloitukseksi suunniteltu instalive johtaa häpeään, kun somevaikuttaja nukahtaa uupuneena kameran eteen.

Elinkeino epämääräisten ja terveydelle vaarallisten ravintolisien verkostomarkkinoijana ei oikein rullaa, kiitos vanhalle kotipaikkakunnalle muuttamisen. Velat kaatuvat niskaan ja vähän myös seinätkin. Miehen kanssa on vaikea tulla toimeen, mutta koko ajan pitäisi silti näyttää ulospäin upeaa pintaa. Kun ollaan alkuvuodessa 2020, niin koronapandemiakin rysähtää päälle vaikeuttamaan tilannetta entisestään.

Kierrokset käyvät nopesti koviksi. Kuisma pitää pökerryttävän vauhdin päällä koko romaanin ajan ja lukijakin on pian sekaisin siitä, mitä todella tapahtuu. Päähenkilön mielen järkkymistä kuvataan tyylikkäästi ja taitavasti. Kuisma näyttää somemaailman ja velkaantumisen ahdistavuuden kaikessa julmuudessaan, kun asiat vain menevät huonosti ja tehdyt valinnat johtavat vääjäämättä entistä huonompaan lopputulokseen.

Tarina on kirjoitettu hyvin ja vetävästi; vaikka aihe on raskas, tämä kirja ei tosiaankaan ole, vaan sivut kääntyivät kuin itsestään, kun kaikki ahdistavat salaisuudet alkavat kuplia pintaan. Lopullinen romahdus on selvä juttu, mutta tie alusta loppuun ei ole ihan ilmeinen.

[Heidi · Rating 4 out of 5]

Koukuttava ja taidokkaasti kiihtymään rakennettu psykologinen trilleri. Todella.

Vähän liikaa elementtejä omaan makuuni, vaikka kaikki perusteltuja varmasti sinänsä. Mutta koska täällä reitataan omaa lukukokemusta, niin ei ihan viisi tähteä, kun vähemmälläkin traumahistorialla olisi pärjätty (minusta).

Some tulee kuvatuksi herkullisen hirveästi, mikä on taito.

[Jenna · Rating 3 out of 5]

Ahdistava kirja, jota lukiessa tunteet vaihtelivat laidasta laitaan. Välillä ärsytti hashtagien käyttäminen, vaikka ne olivat myös hauska lisä kirjaan. En tiedä, pidinkö vai inhosinko loppuratkaisua.

3.25 tähteä.

[Reija Haapanen · Rating 5 out of 5]

Kirja jaksoi moneen kertaan yllättää. Kerrostalo oli liian rönsyilevä ja kutoi turhaan kohtaloita yhteen, tämä oli paljon kompaktimpi. Some-elämä hulvatonta kaikesta surkeudestaan huolimatta.

[Tarmo Syvapuro · Rating 3 out of 5]

Hienosti kirjoitettu tarina. Someen on mahdollista hukkua ja luoda itselleen täysin höttöinen oma maailma, minä-minä maailma. Some pyörittää elämääsi, et elä sitä itse.

[Tuija · Rating 4 out of 5]

Kuisma on lempikirjoitani. Tässä(kin) kirjassa hän kuvaa hienosti mielen järkkymistä, monen muun asian ohella.

[Meri · Rating 4 out of 5]

#syyllinen tempasi mukaansa ensimmäiseltä sivulta alkaen eikä kirjaa olisi malttanut laskea käsistään. Kuismalla on ilmiömäinen kyky sujahtaa särkyvän mielen sisälle ja peilata mielenliikkeitä uskottavasti. Tekisi mieli sanoa, että #syyllisessä kuvataan mm. somen raadollisuutta, mutta ihmisten raadollisuudestahan somessakin on kyse.

[Sirja Ellen · Rating 4 out of 5]

Elena Leeven ääni sopi hyvin tähän. Onneksi en odottanut mainostettua trilleriä, koska ei tää ehkä ihan sellaiseen kategoriaan ihan mee. Tai mistä minä tiedän, en aina ymmärrä genrerajoja.

Äänikirja Celiasta

[Satu Ylävaara · Rating 4 out of 5]

Modernissa kotimaisessa Unelmien sielunmessussa olemme syvällä somessa, jossa ihminen huijaa itseään, ja muita. Hän on vaikuttaja, tai haluaa olla. Miellyttää.


Hänet on huijattu pyramidihuijaukseen, ja nyt kaapit on täynnä huijaustuotetta, joka pitäisi saada myytyä muille, viattomille uhreille, muuten menettää kasvonsa, ja kaatuu velkoihin, ja perintään. Koko päivä on somehuijausta miettien millaisen selfien ja / tai tuotekuvan ottaa, ja millä filtterillä ja valaistuksella. Kirjan päähenkilöllä, naisella, on puoliso, joka on huolissaan. Mitä jokainen tykkäys, tai muuten positiivinen klikkaus merkitsee vastaanottajan aivoissa.

Mitä mielihyvää erittyy. Mitä se tarkoittaa. Kuinka helppoa tähän on addiktoitua. Miksi jokaista sietämätöntä merkkiääntä kuullessaan pitää tarkistaa, kenen viesti, millainen viesti tupsahti.
Miksi on noloa mainita ostaneensa magneettiripset, kun ei ole saanut niitä miltään taholta ilmaiseksi. Mitä jakaa somessa.

Jos Aki Kaurismäki rajaa elokuvansa kohtauksen rekvisiitan niukaksi, niin miten instagrammaaja rajaa.

Miksi uskaltaa kokeilla tuotteita, ravintolisiä, ateriankorvikkeita, meikkejä, kuulokkeita. Kumpi on pahempaa valehtelua instagram-vaikuttajan vai tuotteen valmistajan. Miksi ketjua ei katkaista. Miksi raha ratkaisee. Kuka lähtee tähän mukaan.


Aloitin vasta tämän romaanin. Kuisma vie taas epämiellyttävyysalueelle, kuten skifissä, mutta silti niin tutulla alustalla, sosialistisessa mediassa. 08.09.2021.


Minämuotoiseen psykologiseen trilleriin, jännäriin pääsee hyvin sisällä, miljööseen. Mitä merkkaa moraalisessa vatupassissa hyvinvointi- ja kannustuslöpinät ja toisaalta kaikenlainen lannistus, kuinka surkeaksi nainen tuntee itsensä, kun luonnonvalossa näkee oman suomalaisen, ohuen kasvojensa ihon, ja true crime, tosielämän rikoksilla mässäilevät tai asiallisesti tuotetut lähetykset.


Koska pitää puhaltaa peli poikki. Mikä auttaa pikavippikierteessä. Miksi kuka tahansa saa myydä mitä tahansa, millä ehdoilla tahansa. Miten eilisen minimaaliset, hillityt Tuppervaare-kutsut ovat muuttuneet tällaisiksi, jossa tarvitaan asianajajaa, pro bono.


Päähenkilön äiti nuoruudessaan, psykologian opiskelijana, ei tehnyt tyttärelleen, tutkimuskohteelleen, niin suurta henkistä vahinkoa kuten elokuvassa Peeping Tom... Kirjan alussa lainataan englanniksi Hitchcockin Takaikkunan tulkintaa, tirkistelijästä käytetään sanaa Peeping Tom. Eli mihin katseen voi kääntää.


Sietämättömän ahdistavasta influensserin somekulttuurista on tehty leffa Onnenonkija, joka alkaa pinnallisesti, mutta syvenee. Tähän verrattuna se on romanttinen komedia. Tämä psykologinen trilleri taas sisältää jo puolison, asuinkumppanin. Äidin näkeminen vastapäätä pihalla (kujalla?) toi taas mieleen Polanskin Vuokralaisen.


Kuisman teksti on #nofilter, filtteritöntä, puhdasta.
Kirja kertoo myös somevihasta, joka voi kohdistua kuvan julkaisseen ihmisen pelkkään ulkonäköön, statukseen, habitukseen. Mitä hänellä ei ole, tai on, mitä liian vähän, mitä liian paljon. Vihailijat vellovat ilkeydessä ja jakavat kuvakaappauksia eri alustoille levittääkseen vihaa, nöyryytystä, vaikka varsinaisen kuvan olisi poistanut. Internet ei unohda.


Ja sitten päälle pamahtaa pandemia.


Ja sitten päälle pamahtaa pandemia.

Monestakin syystä ajankohtainen romaani huonosti voivasta, traumaattisesta naisesta. Me too -liikkeestä, joka Suomessa näkyi vuonna 2016 Kansallisteatterin näyttämöllä Anna Paavilaisen monologissa Play rape, jossa ihmeteltiin, miksi jokaiseen näytelmään oli pitänyt kirjoittaa r/aiskauskohtaus. Olen lukenut aika lailla naisten kirjoittamia psykologisia trillereiä dekkareiden tai kauhun puolelta, käännöskirjallisuutta. Mutta tämä tuntuu hyvin realistiselta, koska se on kirjoitettu Suomeksi. Maantieteellisestikin se on lähellä, ja ajallisesti.


Onko tämä selviämistarina vai uppoamistarina. Selkeää on, että ihmistä on osattu kiusata, nöyryyttä, pilkata ja ahdistella ennen internetin keksimistä, mm koulussa. Mutta nyt some voi olla alustana noin monen pahaan, vihan levittämiseen. Mutta myös hyvään. Kuten kirjat, elokuvat, eläimet joita ei rääkätä, kasvisruoka, kierrätys, höpötys, teatteri, tyhmät vitsit ja taide.


Tyttöjen mielenterveysongelmia, oireilua on vähätelty. Tämä romaani on siinä hyvin osuva, mitä tapahtuu yläasteen jälkeen, entäpä keski-iässä. Syömishäiriöistä näin ensimmäisen leffan joskus vuonna 1992, Kuinka katosin karkkimaahan. Vai oliko Katosin karkkimaahan. Eniweis, videokassulta löytyy. Koska tässä on jo puoliso, niin ei ole romanttinen komedia, jossa haetaan täydellistä kumppania pelottavana pandemian aikana. Onko tässä epäluotettava vai epävarma kertoja. Mutä hän rajaa näköpiiriinsä. Mitä minä itse rajaan.


132. tänä vuonna lukemani kirja 09.09.2021.

[Juha Viitanen · Rating 3 out of 5]

Hanna-Riikka Kuismalta olen aiemmin lukenut romaanin Kerrostalo. Se oli varsin hyvä romaani, joten nappasin kirjaston Bestseller-hyllystä mukaani #syyllinen-uutuusromaanin.

Ihan ensiksikin on mainittava, että kuka näitä kirjojen takakansitekstejä kirjoittaa? Tuntui tätä kirjaa lukiessa, että olenko lukenut nyt saman kirjan kuin takakansitekstin kirjoittaja. Ei pidä ihan paikkaansa kirjan takakansiteksti ainakaan tällä kertaa.

Romaani on minä-muodossa kirjoitettu kertomus noin 40-vuotiaasta naisesta, joka on pyrkinyt/pyrkii somevaikuttajaksi ja on sekaantunut verkostomarkkinointiin ja yllätys, yllätys, velkaantunut pahasti. Tällä hetkellä ei mene päähenkilöllä oikein hyvin. Romaanin tapahtumat sijoittuvat vajaan vuoden ajanjaksolle ja sisältävät takaumia.

Mielestäni Kuisma pääsee päähenkilön pään sisälle erittäin hyvin. Teosta on välillä jopa ahdistava lukea, niin terävästi ja realistisesti Kuisma kuvaa päähenkilönsä matkaa yhtä syvemmälle ahdistukseen, pelkoon, mielenhäiriöön.

Välillä on vaikea tulkita, mitä päähenkilö oikeasti sanoo ja tekee ja milloin asiat tapahtuvat vain hänen päänsä sisällä. Teoksen loppupuolella päähenkilö itsekin havahtuu siihen, että onko hän sanonut asioita oikeasti ääneen, hän vain luuli miettivänsä asioita päänsä sisällä. Tämä kaikki toki kuuluu kirjan luonteeseen ja rakenteeseen. Loppuratkaisu ei nyt kauhean yllättävä ollut, koska vastaavaa on viljelty jo monessa kirjassa ja elokuvassa.

Kuisma on erittäin taitava kirjoittaja. Mielelläni antaisin tälle enemmänkin "pisteitä", mutta kun minua paikoin ahdisti lukea tätä, niin pudotan sen vuoksi vähän pisteitä ja annan 3,4/5 eli vahva 3, mutta ei 4. Silti voin suositella ja mielenkiinnolla odotan Kuisman seuraavaa kirjaa.

[Päivi · Rating 4 out of 5]

Tämä oli hämmentävä teos. En oikein edes tiedä mitä siitä pidin mutta pakko se oli kuunnella miltei yhteen pötköön. Pidin ensin epäuskottavana että nelikymppinen nainen on noin hukassa itsensä kanssa mutta sitten tajusin olevani 39 ja ihan yhtä hukassa itsekin, joskin eri tavalla. Näitä naisia on Instagram pullollaan eikä se katso ikää tai edes psykiatrin diagnoosia kuinka epävarma itsestään on. Hästägit alkuun ärsytti mutta jotenkin ne sopi tosi hyvin ja toi juuri sitä somekuplaa hyvin esille. Elämä voi olla syvältä perseestä mutta Instagramissa kaikki on silti #livelaughlove #parasvuosiikinä.

Teos toi myös hyvin esille korona-ajan vaikutuksen mielen järkkymiseen joskaan siihen ei enempää paneuduttu. Periaatteessa en haluaisi lukea vielä kirjoja jotka kertovat koronasta, koska tämä aikakausi on vielä liian lähellä ja vielä päällä, koronauutisia on saanut ihan riittäviin lukea kaksi vuotta jo. Mutta tässä se oli tuotu esille jotenkin uudesta näkökulmasta, olisin vaan ehkä toivonut vielä vähän lisää siitä aiheesta.

[Mima · Rating 3 out of 5]

Tämä kirja oli kyllä aikamoinen pakkaus. Aiheita oli niin paljon että alkoi olla jo uskottavuusongelmia. Ymmärrän kyllä että nämä kaikki voivat tapahtua ja varmasti ovatkin lumipalloilmiönä mahdollisia mutta kaikki yhdessä samalla henkilöllä ne tuntuivat liian rankoilta, tukkoiselta.
Päähenkilö on saanut kaikki asiansa solmuun, hänen psyykensä on vaurioitunut, kirjan kahdessa aikatasossa kuullaan niin nykypäivän tapahtumista kuin toisella aikatasolla hänen traumaattisista kokemuksistaan, vaikeasta äiti-tytär-suhteesta, kompleksisesta suhteestaan puolisoon, some-addiktiosta ja sekaantumisesta luontaistuotteiden myymiseen pyramidihuijauksena. Hän on sössinyt raha-asiansa, on pikavippikierteessä ja ulosottomies kiertelee kohta jo kotiovella. Ja jotta tässä ei olisi vielä tarpeeksi niin hänellä on koulukiusaamistausta joka on muuttunut nettikiusaamiseksi ja suoranaiseksi vainoksikin. Lisäksi exä vainoaa ja stalkkeroi jne. jne. Ihan kamalaa ja kestämätöntä hänelle mutta kirjasta luettuna liikaa.
Kirja on myös ajan hermolla, kirjassa korona on juuri tullut Suomeen, ihmisillä on paniikki tartunnasta, he totuttelevat maskeihin ja turvaväleihin, etsiytyvät eristyksiin.

[Virpi Makela · Rating 3 out of 5]

Hanna-Riikka Kuisman kirjassa Syyllinen, päähenkilö elää enemmän somessa kuin reaalimaailmassa. Hän saattaa käyttää tunteja tehdäkseen täydellisen Instagram-asetelman siitä millaisena haluaa toisten näkevän elämänsä. Kirjan alussa hän ansaitsee elantonsa verkostomarkkinoinnilla, joka muistuttaa kovasti pyramidihuijausta.

Kun kuvio alkaa romahtaa, päähenkilö päätyy (heti ensimmäisillä sivuilla) pidätetyksi. Se, miten tähän päädyttiin, selviää kirjan aikana. Vaikka teos on luokiteltu psykologiseksi trilleriksi, mielestäni kirja ei täysin tätä genreä edusta. Lopussa on toki yllättävä käänne.

Toivon sydämeni pohjasta että kuvaus päähenkilön suhteesta someen on epärealistinen. On kamalaa ajatella, että ihmiset käyttäisivät niin paljon energiaa sen miettimiseen miltä asiat näyttävät. Kuuntelin kirjan äänikirjana, ja siihen se sopiikin. Juoni piti otteessa, ja pääsin tutustumaan hyvin erikoisen päähenkilön sisäiseen maailmaan

[Inka Partanen · Rating 2 out of 5]

Kuvaustekstin perusteella tämä kirja on psykologinen trilleri ja ties mitä ja tällä kulmalla lähdin myös lukuhommiin. Jälkiviisaasti nimeäisin tämän lähinnä farssin lajityyppiin ja ehkä sillä ennakko-odotuksella olisin saanut kirjasta enemmän irti.

Perusongelma kirjassa on se, että päähenkilö ei ole uskottava. Aivan varmasti on ihan oikeitakin ihmisiä, jotka ovat saaneet elämänsä samaan jamaan, mutta uskottavuus ei kuitenkaan synny pelkän ”mahdollisuuden” kautta (ja täydellinen fiktiokin, jopa fantasia, voi olla uskottavaa). Uskottavuuden puute tulee tässä siitä, ettei kirja onnistu katsomaan maailmaa päähenkilön kautta vaan katse kohdistuu häneen ulkopuolelta - en siis saa yhtään kuvaa siitä, miksi tämä ihminen toimii ja ajattelee näin. Hyvin kirjoitettuna ja tulkittuna järjettöminkin tulee ymmärrettäväksi. Tässä jäätiin vielä aika kauas.

[Sara · Rating 2 out of 5]

Sairaan ahdistava. Jotenkin liian överi: ihan kaikki oli päin persettä. Varmaan se oli pointtikin, mutta eipä kyllä ikinä oikein houkuttanut palata teoksen pariin ahdistumaan. Ei sovi iltasaduksi.

Lupaan aina itselleni, etten lue enää yhtään somea ja siellää feikkaamista sivuavaa kirjaa, mutta sitten kuitenkin aina hairahdun. Tällä kertaa häshtägin olisi pitänyt saada kellot soimaan. Ja emt, voin olla väärässäkin, mutta jotenkin somen käytössä oli jotain jo vähän vanhanaikaista.

Loppu tuli jotenkin ihan yhtäkkiä. Pitkään vaan vellottiin ja otettiin vellomiseen kierroksia, ja sitten naps vaan yhtäkkiä tuumasta toimeen. Toisaalta oma oloni helpotti hetkessä, kun selvisi, mitä lopulta tapahtui, ja siihenhän teos sitten loppuikin.

[Pia Vilmi · Rating 3 out of 5]

Kerrostalon lukemisen jälkeen aloitin Kuisman uuden kirjan suurin odotuksin. En pettynyt. Kuismalla on uskomaton kyky ryömiä henkilöidensä pään sisään ja kuvata maailmaa sellaisena kuin se sieltä käsin näyttää. Syyllinen kertoo ahdistuksesta, eristäytymisestä ja elämisen pelosta. Tuttuja teemoja Kuismalle. Päähenkilö haluaisi olla somen influensseri mutta on jotain ihan muuta. Hänen elämässään mikään ei ole kantavalla pohjalla ja kun somemaailmakin romahtaa, hän ajautuu epätoivoisiin tekoihin. Tarina kiinnittyy covid-vuoteen 2020 ja alkaa sellistä, jonne päähenkilö on päätynyt. Kun luet, varaudu siihen etteivät asiat ole sitä miltä näyttävät. Niin kuin eivät elämässä ylipäätäänkään!

[Nöita · Rating 3 out of 5]

Kirjastolta tuli ilmoitus, että tällainen varaus on saapunut. En muista varanneeni teosta, ja kun sain sen käteeni, ihmettelin vielä enemmän. En minä lue tämäntyyppisiä kirjoja laisinkaan. Päätin nyt sitten puolitoipilaani kuitenkin lukaista. Kirjaa oli koko ajan varsin epämiellyttävä lukea, joten oletan sen olleen sillä tavalla todella hyvin kirjoitettu. Varmaan erittäin hyvä, jos pitää lajityypistä. Itse olisin ehkä voinut viettää sunnuntain miellyttävämmässä seurassa, mutta se ei tietenkään ole teoksen vika. Epämiellyttävistäkin tyypeistä pitää kirjoittaa kirjoja. En ole somessakaan (paitsi täällä :D), joten sekin maailma on minulle jossain määrin vieras.

[Elisa · Rating 4 out of 5]

Ensimmäinen lukemani romaanimittainen teos Hanna-Riikka Kuismalta tuli luettua tiiviiseen tahtiin, koska se piti otteessaan alusta loppuun.

Joissain kohdissa tässä psykologisessa trillerissä oli myös kehokauhuaineksia tai sen suuntaisia välähdyksiä. Samalla kirjailija satirisoi sosiaalisen median roolia tässä ajassa sortumatta kuitenkaan liiaksi kliseisimpiin vitseihin.

Lisäksi päähenkilön persoonasta sekä sivuhenkilöistä paljastuu kirjan edetessä kerroksia, mikä sai kiinnostukseni pysymään yllä. Pyöristän neljään tähteen vielä lopun yllättävyydenkin ansiosta.

[Katja · Rating 4 out of 5]

Häiritsevä, tätä teosta jää miettimään pitkäksi aikaa. Jo alussa lukijalle tulee selväksi, että nimettömäksi jäävä päähenkilö on sekaisin. Ensin vaikuttaa siltä, että kyseessä on hänen pakkomielteinen tavoite some-julkisuuteen ja kiiltokuvamaiseen elämään. Pinta kuitenkin rapistuu nopeasti ja päähenkilön tarina synkkenee ja syvenee. Kirjassa on melko paljon eri teemoja ja vähemmälläkin olisi sanoma välittynyt, mutta toimihan tämä näinkin.

[Eetu Karppanen · Rating 3 out of 5]

Luin kirjailijan teoksen Kerrostalo, josta pidin hyvin paljon. Tekstin raaka ote, jossa asiat kuvaillaan hyvin inhorealistisen tarkasti ja huolimatta henkilöiden erilaisuudesta, myös samaistuttavasti on ehdottomia vahvuuksia myös tässä kirjassa. Ei aivan Kerrostalon veroinen, mutta silti kiinnostava kuvaus murenevasta maailmasta ja vaikeudesta pitää elämänhallinnan lankoja otteessaan. Pidin, vaikkei mikään kevyt aihe ollutkaan.

[Neo · Rating 4 out of 5]

Kunnon nyt mennään stna, sometähden nousu ja tuho, erityisesti se tuho. Lähentelee maanista, hengästyttää ja hirvittää. Plussaa keski-ikäisestä päähenkilöstä.

Loppu on kiinnostava, mutta olisin lukenut mielelläni siitä enemmänkin, sillä Kuisman särkyneen mielen kuvaus on huippuluokkaa.