(Kahle)kuningaslajin lähtökohta on, että laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa, jolla on erityispiirteensä, sääntönsä ja vapautensa. Käsittelyssä ovat muun muassa tekstin ja musiikin suhde, laulun eri osat, tekstin koukkupaikat, riimittely ja tarinankerronta. Vetävää tekstiä ryydittävät lukuisat omat kokemukset ja esimerkit. Ja jotta totuus ei unohtuisi, Salo tarjoaa soivan sanasäilän vääntäjille myös konkreettisia tehtäviä.
Päivitettyyn uusintapainokseen on lisätty kaksi uutta lukua räplyriikoista ja vivuttamisesta.
Hyvä tukipilari tässä kohtaa elämää ja tässä kohtaa sanoittamista. Kannustava, ammattimainen ja verhoja raottava. Tähän on hyvä palata uudelleen ja uudelleen jatkossakin.
Kirja tarjoaa paitsi vankkaa teoreettista tietoa niin myös konkreettisia esimerkkejä, joissa kuuluu tekijän kokenut ja syvä rintaääni. Vaikka laululyriikan kirjoittaminen onkin oma erityinen ja haastava kirjoittamisen lajinsa, kirjasta löytyvien tehtävien avulla se on varmasti aika paljon hauskempaa ja ainakin vähän helpompaa kuin ennen. Saa nähdä, saako pöytälaatikkoon vuosia sitten kätkemäni joululaulun ”rääpäle” seuraa jossain vaiheessa. Never say never…