Vaeltavat pilvet on valikoima klassista kiinalaista erakkorunoutta noin tuhannen vuoden ajalta, ensimmäisiltä vuosisadoilta 1350-luvulle. Se tutustuttaa lukijan Kiinan kirjallisuushistorian vahvaan erakkoperinteeseen viiden runoilijan tekstien kautta. Laaja suomennosvalikoima sisältää kaikkiaan lähes 180 runoa ja yhden proosatekstin.
Erakkokulttuurilla on ollut keskeinen asema perinteisten kiinalaisten oppineiden keskuudessa jo ainakin parintuhannen vuoden ajan. Kiinalaisissa erakkorunoissa kuvataan paljolti oppineiden elämää vuorilla ja luonnon keskellä. Ne ovat myös eräänlaista protestirunoutta ja vallitsevien olojen kritiikkiä. Erakkorunous on ollut Kiinassa lisäksi elämäntaparunoutta taolaisine ja buddhalaisine painotuksineen. Elämänfilosofioiden merkitystä erakkorunoperinteen taustalla valotetaan Vaeltavien pilvien runsaissa selityksissä, runoilijoiden lyhyissä elämäkerroissa ja laajassa esipuheessa.
Päänalusena joen pohjasta nostettu kivi, lähteen vesi solisee bambukourua pitkin lampeen. Vaikka on jo pitkälti yli puolenyön, vieras ei vielä nuku: yksinäisyyteensä hän kuulee, miten sade vuorilta alkaa ropista. (Jia Dao: Yövyn maalaiskylässä talonpojan paviljongissa)
Näitä runoja on aina ilo lukea. Tao Yuanming ja Shiwu olivat entuudestaan jo tuttuja. Pidin paljon Jia Daon runoista, ja varmasti tutustun hänen runouteensa enemmänkin. Opin myös uutta: erakoille on oma luokittelunsa ja nimityksensä. Itse koen vetoa kaupunkierakkouteen (shiyin) tällä hetkellä. Kirjan takaosassa oli myös kattavat selitykset runoihin, sekä kiinan kielen (suuntaa-antavat) ääntämisohjeet.