”Minä osaan keittää myös lemmenjuomia, mutta miksi uhrata yrttejä sellaiseen mieheen, joka ei ole koskaan tiennyt, mitä rakkaus tarkoittaa.”
Noita. Huora. Murhaaja. Nuori Margareta on tuomittu kuolemaan miehensä murhasta ja odottaa Turun raatihuoneen kalseassa tyrmässä tuomionsa täytäntöönpanoa. Kukaan ei ole epäillyn puolella. Juoruilevien kaupunkilaisten mielissä Margareta on kohtalonsa ansainnut.
Kaupunginpalvelija Jakob huolehtii vangitusta naisesta. Teloituksen lähestyessä Margareta kertoo Jakobille tarinaansa, ja lopulta Jakob ei voi olla pohtimatta, onko Margareta todella syyllinen, ja jos on, niin mihin? Odotusten, ennakkoluulojen ja perinteiden kahlitsemassa yhteisössä yhdellä jos toisella on salaisuuksia - mutta toisten salaisuudet ovat kuolettavampia kuin toisten.
Margaretan synti maalaa lukijan mieleen elävän kuvan 1600-luvun Turusta, sen miljööstä ja asukkaista, saa sen mutaiset kadut lipsumaan saappaan alla ja torin runsaat tuoksut tunkeutumaan tajuntaan. Elävimmäksi nousee kuitenkin kuva tuomitusta naisesta, joka maksaa janoamastaan vapaudesta sen kaikkein kovimman hinnan.
Jenna Kostet on turkulainen kirjailija, joka löysi Margareta Kittin tarinan Turun raadin pöytäkirjoista. Hän on opiskellut kansatiedettä ja folkloristiikkaa ja työskentelee Turun linnassa.
”Jokainen haluaa kertoa oman tarinansa myös Margareta Kittistä. Yksi on sitä mieltä, että myrkky oli elohopea, toinen puolustaa ukonhattua, kolmas puhuu torajyvästä tietämättä, ettei sillä saa aikaiseksi mitään kummempaa, ei ainakaan niissä mittasuhteissa. He puhuvat liemistä, keitoista, yrittijuomasta ja vispikakusta. Minä pidän siitä versiosta, jossa on kyykäärme. Minua harmittaa, etten keksinyt sitä itse.”
Margaretan synti on 1600-luvun Turkuun sijoittuva tarina, joka pohjautuu todelliseen Margareta Kittin tarinaan. Naisen, joka murhasi aviomiehensä. Kostetin Margareta oli aikansa feministi, joka ei suostunut taipumaan naisen ahtaaseen rooliin. Kostet herättää myös menneen ajan Turun elävästi eloon. Kirja toi mieleeni hieman Atwoodin Nimeltään Grace romaanin juonensa puolesta. Kostet ei ole myöskään tyytynyt perinteisiin kertojaratkaisuihin, epäluotettava kertoja luo osaltaan omaa tunnelmaa tarinalle. Kiinnostava historiallinen romaani, omaan makuuni oli ehkä hieman liian hidas ja maalaileva, mutta sehän ei ole kirjan vika.
Todella mielenkiintoisesti kirjoitettu kuvaus 1600-luvun Turusta, sen asukkaiden arjesta ja kulttuurista, joka silloin on vallinnut. Tarina kerrotaan Margaretan näkökulmasta, joka kokee elämän naista alistavassa yhteiskunnassa raskaana ja kapinoi suoraan sitä vastaan. Erittäin vahva suositus tälle!
Jenna Kostetin Margaretan synti sijoittui kauas menneisyyteen. 1640-luvun Turussa elänyt nuori porvarisrouva Margareta Kitt odotti tuomionsa toimeenpanemista sellissä, joka sijaitsi maan alla. Hän oli tappanut miehensä. Naisia ei yleensä hirtetty, vaan yleensä pyöveli katkaisi miekalla heidän päänsä ja sen jälkeen heidät poltettiin. Margareta tiesi mikä häntä odotti, sillä hirttäjäiset ja teloitukset olivat kansan huvia, jota hän itsekin oli usein seurannut, sillä yleensä kaikki turkulaiset kokoontuivat seuraamaan vihatun pyövelin työtä.
Jenna Kostet on kirjoittanut kirjansa Margaretan synti 1600-luvulla oikeasti eläneestä Margareta Kittistä, jonka tarinan hän löysi Turun raadin pöytäkirjoista. Kirjan esilehdillä on kuva vanhasta Turun kartasta, mistä on hauska seurata kirjan tapahtumia. Takalehdillä on taas kuva vanhasta tekstistä, ehkäpä jopa Margaretan tarina 1600-luvun oikeudenkäynnistä.
Jenna Kostetin Margaretan synti toi esille elävästi 1600-luvulla eläneen nuoren porvarisrouvan Margareta Kittin, joka teki poikkeuksellisen rikoksen, josta voi lukea vielä tänäkin päivänä historiallisista Turun raadin pöytäkirjoista.
Porvarinrouva Margareta Kitti odottaa raatihuoneen tyrmässä tuomiotaan. On 1600-luku ja Turussa kuohuu Margaretan tekemän henkirikoksen vuoksi. Tämä häikäilemätön noita ja huora on myrkyttänyt miehensä, eikä edes osoita katumusta. Raatihuoneella Margaretaa valvovat kaupunginpalvelija Jakob sekä pyöveli Henrik, joille Margareta kertoo tarinaansa. Romaani pohjautuu historiallseen henkilöön ja kirjailijan tutkimustyöhön. Tämänkaltaiset historialliset romaanit eivät ole ihan oma juttuni, kokeilin vain josko kolahtaisi, mutta ei ihan.
Olisi pitänyt lukea tämä sen sijaan, että kuuntelin. En pitänyt lukijasta ja mietin vähän väliä kesken jättämistä.
Tarina oli mielenkiintoinen. Kirjan innoituksen oli ollut Turun linnan näyttelyn Muutama sananen naisista osioista, jotka käsittelivät Margaretaa. Muistan itsekin tarinan siitä näyttelystä. Oli varsin vaikuttava, koska oikein muuta en muistakaan tuosta vuosia sitten olleesta näyttelystä.
(Perus-)Hyvä kirja. Selviäisi vähemmällä alleviivaamisella. Vähän pyörittelevä ja pitkäveteinenkin, samoja asioita toisteleva ilman uutta kulmaa. 1600-luvun hahmo saattaa esimerkiksi sanoa: ”Olen huora ja noita, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa on kaltaisiani naisia.” Ymmärtäisin kirjailija viestin vähemmälläkin toistolla, painotuksella ja alleviivaamisella.
Kauniisti kirjoitettu tarina mestausta odottavasta Margaretasta, joka kertoo tarinansa kaupunginpalvelija Jacobille. Ennen kaikkea romaani vie 1640-luvun Turkuun, joka aukeaa lukijan eteen elävänä ja kuhisevana kaupunkina. Kostet tietää selvästi mistä kirjoittaa, ja kirjaa oli ilo lukea. Parhaita vuonna 2024 lukemiani kirjoja.
Kiinnostava historiallinen fiktio Turussa 1600-luvulla mestatusta naisesta. Romaanissa oli kuitenkin hivenen liikaa sellaista tietokirjamaista selostusta aikakaudesta, kuten vaatetuksesta.
Jouhevasti etenevä historiallinen lukuromaani, jossa tärkeä sanoma. Kirja oli parhaimmillaan kun se oli luettu kokonaan, viimeisine sivuineen kaikkineen.