What do you think?
Rate this book
Bysantti - Tuhat draaman vuotta
Tuhat vuotta loistoa, mystiikkaa, valtataisteluja, taidetta ja sivistystä.
Antiikin Rooman ja Kreikan perinnön jatkajan koko dramaattinen historia ensimmäistä kertaa suomalaisen tutkijan kertomana.
Bysantti - Tuhat draaman vuotta on kertomus Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnasta, sitä repivistä sisäpoliittisista ja uskonnollisista kriiseistä sekä sen hallitsijoiden teoista ja kohtaloista yli tuhannen vuoden ajalta. Bysantin jokaisen 94 keisarin valtakausi on oma tarinansa. Jokaisen keisarin tuli ottaa valta haltuunsa, varmistaa se ja lunastaa teoillaan oikeutus siihen. Jokainen heistä joutui vallasta myös luopumaan. Keisarien kohtalot ja ratkaisut tekevät Bysantin historiasta elävän ja näyttävät omalta osaltaan, miksi Bysantista tuli yksi historian pitkäikäisimmistä valtioista.
Bysantin vaikutus säteilee myös meidän aikaamme. Roomalaisen hallinnon, kreikkalaisen kulttuurin ja kristinuskon kautta se on vaikuttanut Euroopan poliittiseen ja kulttuuriseen karttaan ja heijastunut jopa Suomeen - enemmän kuin olemme tulleet ajatelleeksi. On aika tutustua tähän mahtavaan keisarikuntaan.
Professori Paavo Hohti (s. 1944) on tutkinut ja suomentanut antiikin Kreikan ja Bysantin kirjallisuutta ja toiminut dosenttina sekä Helsingin että Tampereen yliopistossa. Päätyönsä hän on tehnyt Suomen Kulttuurirahaston johtajana ja Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtajana.
Antiikin Rooman ja Kreikan perinnön jatkajan koko dramaattinen historia ensimmäistä kertaa suomalaisen tutkijan kertomana.
Bysantti - Tuhat draaman vuotta on kertomus Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnasta, sitä repivistä sisäpoliittisista ja uskonnollisista kriiseistä sekä sen hallitsijoiden teoista ja kohtaloista yli tuhannen vuoden ajalta. Bysantin jokaisen 94 keisarin valtakausi on oma tarinansa. Jokaisen keisarin tuli ottaa valta haltuunsa, varmistaa se ja lunastaa teoillaan oikeutus siihen. Jokainen heistä joutui vallasta myös luopumaan. Keisarien kohtalot ja ratkaisut tekevät Bysantin historiasta elävän ja näyttävät omalta osaltaan, miksi Bysantista tuli yksi historian pitkäikäisimmistä valtioista.
Bysantin vaikutus säteilee myös meidän aikaamme. Roomalaisen hallinnon, kreikkalaisen kulttuurin ja kristinuskon kautta se on vaikuttanut Euroopan poliittiseen ja kulttuuriseen karttaan ja heijastunut jopa Suomeen - enemmän kuin olemme tulleet ajatelleeksi. On aika tutustua tähän mahtavaan keisarikuntaan.
Professori Paavo Hohti (s. 1944) on tutkinut ja suomentanut antiikin Kreikan ja Bysantin kirjallisuutta ja toiminut dosenttina sekä Helsingin että Tampereen yliopistossa. Päätyönsä hän on tehnyt Suomen Kulttuurirahaston johtajana ja Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtajana.
621 pages, Hardcover
Published September 16, 2021
13 people are currently reading
77 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 7 of 7 reviews
July 18, 2022
Tämä oli monella tavalla hyvin perinteinen historiankirja, joka keskittyi keisareihin ja sotiin. Suosittelen lukemaan rinnalla/lisäksi vaikka John Haldonin Bysantin historian, jossa keskittyy paljon vahvemmin kulttuuriin ja yhteiskuntaan - ja jota Hohtikin suosittelee esipuheessaan.
Hienoisesta vanhanaikaisuudestaan huolimatta pidin kirjasta. Ehkä olen itsekin vanhanaikainen, mutta minulle tuntuu luontevalta saada valtakuntien historiasta kokonaiskäsitys ensin valtaapitävien historian kautta, ja perehtyä vasta sen jälkeen kulttuuri- ja sosiaalihistoriaan tarkemmin.
Kirja on kirjoitettu oikein hyvin eikä se tunnu suuresti korostavan mitään aikakautta toisen kustannuksella. Keisaridynastioiden sukupuut olivat myös hyödyllisiä ja auttoivat seuraamaan käänteitä paremmin.
Mutta on kirjassa yksi käsittämätön puute: karttoja on ihan liian vähän. Koko kirjassa taitaa olla kaksi karttaa, eikä esimerkiksi Konstantinopolin kaupunkikarttaa löydy mistään. Kun teoksessa jatkuvasti puhutaan siitä, kuinka valtakunnan rajat siirtyivät eri aikakausina, olisi todella ollut syytä sisällyttää näitä käänteirä selventäviä karttoja mukaan kirjasn.
Hienoisesta vanhanaikaisuudestaan huolimatta pidin kirjasta. Ehkä olen itsekin vanhanaikainen, mutta minulle tuntuu luontevalta saada valtakuntien historiasta kokonaiskäsitys ensin valtaapitävien historian kautta, ja perehtyä vasta sen jälkeen kulttuuri- ja sosiaalihistoriaan tarkemmin.
Kirja on kirjoitettu oikein hyvin eikä se tunnu suuresti korostavan mitään aikakautta toisen kustannuksella. Keisaridynastioiden sukupuut olivat myös hyödyllisiä ja auttoivat seuraamaan käänteitä paremmin.
Mutta on kirjassa yksi käsittämätön puute: karttoja on ihan liian vähän. Koko kirjassa taitaa olla kaksi karttaa, eikä esimerkiksi Konstantinopolin kaupunkikarttaa löydy mistään. Kun teoksessa jatkuvasti puhutaan siitä, kuinka valtakunnan rajat siirtyivät eri aikakausina, olisi todella ollut syytä sisällyttää näitä käänteirä selventäviä karttoja mukaan kirjasn.
October 2, 2022
Juhani Hohdin yli kuusisataasivuinen tietopaketti Bysantin historiasta oli mielenkiintoista ja antoisaa luettavaa. Johdannon jälkeen neljään eri osaan jaoteltu teos pureutuu tuhatvuotisen valtakunnan ajanjaksoihin ja kriiseihin pitkälti hallitsijoiden kautta, joskin loppupuolella pohditaan myös Bysantin säteilyä Suomeenkin saakka.
Toistasataa keisaria ja sellaiseksi pyrkinyttä aatelista esitellään matrikkelimaisesti, ja samalla kerrataan uran käännekohdat. Kartastoa on niukasti, ja se on osin epätäsmällistä, jos antiikin ja keskiajan seutukuntien, heimojen ja kaupunkien tietämys on vajavaista. Lopussa on vielä lähdeluettelo ja asiasanahakemisto.
Kulttuurihistoriaa tuli sopivassa määrin, ja varsinkin katolisen ja bysanttilaisen kirkon uskonnollisia ristiriitoja sekä kiistaa ikoneista (ikonoklasmi) ja muista uskonasioista. Meillä poliittisessa retoriikassa bysanttilaisuudella viitataan johonkin epämääräiseen tai salakähmäiseen, mutta bysanttilaiset laajensivat teatteri-käsitettä myös retoriseksi taidonnäytteeksi ja kirjojen lukemiseksi.
Kiintoisaa oli huomata myös, miten bysanttilaisessa kulttuurissa jopa armenialaisesta tallirengistä oli mahdollista kehkeytyä valtakunnan keisari, ja hän oli nimeltään Basileos I (800-luvulla). Suurmiesten esittelyiden ja tekojen ohella valotetaan myös kreikkalaisen sivistyksen eli paideian vaalimista, ja varmaan osittain sen vuoksi alkoi vuonna 886 niin sanottu makedonialainen renessanssi.
Euroopan historiasta ja roomalaisesta kulttuuriperinteestä kiinnostuneille kirja antaa paljon historiallista perustietoa ja silloisen ajan pyrkimyksiä, sillä uskoivathan bysanttilaiset joskus valloittavan takaisin entisen Rooman valtakunnan, mutta toisin kävi. Sankareita ja heidän tekojaan ja valloituksiaan luetellaan lukuisia Justianuksen ja Belisariuksen urotöistä alkaen.
Molemmin puolin julistetaan kirkonkirouksia, juonitellaan ja käydään sisällissotia. Joudutaan latinalaisten kauppiaiden armoille, ja käydään sotia niin seldžukien kuin Balkanin heimojen ja rusien kanssa. Kuin ihmeen kaupalla uskomattoman diplomatian ja sotamenestysten avulla Konstantinopoli piti pintansa vuoteen 1453 saakka, ja vuosisatoja käytiin kiistaa katolisen kirkon kanssa. Välillä osallistuttiin ristiretkiin, kunnes neljännellä kerralla sisällissodan tuoksinassa latinalaiset joukkoineen miehittivät pääkaupungin vuosikymmeniksi. Sitä ennen käytiin pitkin poikin sotia itäisellä Välimerellä niin bulgaareja kuin normannejakin vastaan.
Monet muutkin historian hahmot kuin Bysantin ylimykset vilahtelevat kirjan sivuilla, ja näin saa uutta perspektiiviä aikalaisvaikuttajiin kuten normannikuningas Roger II:een, Richard Leijonamieleen tai Fredrik Barbarossaan.
Bysantti oli aikansa vaurain valtakunta, ja siksi monet naapurimaista ja kauempaakin ryöstelivät maan rikkauksia, osa ihan pääkaupunkia myöden. Osmanitkin piirittivät tuloksetta vuosikausia Konstantinopolia, mutta aina ennen lopullista luhistumista jostain löytyi suurella rahalla ja nerokkaalla diplomatialla sopimus, jolla valtakunta jatkoi olemassaoloaan. Yksi ehkä onnistuneimmista oli liittoutuminen Timur Lenkin kanssa 1300-luvulla.
Toistasataa keisaria ja sellaiseksi pyrkinyttä aatelista esitellään matrikkelimaisesti, ja samalla kerrataan uran käännekohdat. Kartastoa on niukasti, ja se on osin epätäsmällistä, jos antiikin ja keskiajan seutukuntien, heimojen ja kaupunkien tietämys on vajavaista. Lopussa on vielä lähdeluettelo ja asiasanahakemisto.
Kulttuurihistoriaa tuli sopivassa määrin, ja varsinkin katolisen ja bysanttilaisen kirkon uskonnollisia ristiriitoja sekä kiistaa ikoneista (ikonoklasmi) ja muista uskonasioista. Meillä poliittisessa retoriikassa bysanttilaisuudella viitataan johonkin epämääräiseen tai salakähmäiseen, mutta bysanttilaiset laajensivat teatteri-käsitettä myös retoriseksi taidonnäytteeksi ja kirjojen lukemiseksi.
Kiintoisaa oli huomata myös, miten bysanttilaisessa kulttuurissa jopa armenialaisesta tallirengistä oli mahdollista kehkeytyä valtakunnan keisari, ja hän oli nimeltään Basileos I (800-luvulla). Suurmiesten esittelyiden ja tekojen ohella valotetaan myös kreikkalaisen sivistyksen eli paideian vaalimista, ja varmaan osittain sen vuoksi alkoi vuonna 886 niin sanottu makedonialainen renessanssi.
Euroopan historiasta ja roomalaisesta kulttuuriperinteestä kiinnostuneille kirja antaa paljon historiallista perustietoa ja silloisen ajan pyrkimyksiä, sillä uskoivathan bysanttilaiset joskus valloittavan takaisin entisen Rooman valtakunnan, mutta toisin kävi. Sankareita ja heidän tekojaan ja valloituksiaan luetellaan lukuisia Justianuksen ja Belisariuksen urotöistä alkaen.
Molemmin puolin julistetaan kirkonkirouksia, juonitellaan ja käydään sisällissotia. Joudutaan latinalaisten kauppiaiden armoille, ja käydään sotia niin seldžukien kuin Balkanin heimojen ja rusien kanssa. Kuin ihmeen kaupalla uskomattoman diplomatian ja sotamenestysten avulla Konstantinopoli piti pintansa vuoteen 1453 saakka, ja vuosisatoja käytiin kiistaa katolisen kirkon kanssa. Välillä osallistuttiin ristiretkiin, kunnes neljännellä kerralla sisällissodan tuoksinassa latinalaiset joukkoineen miehittivät pääkaupungin vuosikymmeniksi. Sitä ennen käytiin pitkin poikin sotia itäisellä Välimerellä niin bulgaareja kuin normannejakin vastaan.
Monet muutkin historian hahmot kuin Bysantin ylimykset vilahtelevat kirjan sivuilla, ja näin saa uutta perspektiiviä aikalaisvaikuttajiin kuten normannikuningas Roger II:een, Richard Leijonamieleen tai Fredrik Barbarossaan.
Bysantti oli aikansa vaurain valtakunta, ja siksi monet naapurimaista ja kauempaakin ryöstelivät maan rikkauksia, osa ihan pääkaupunkia myöden. Osmanitkin piirittivät tuloksetta vuosikausia Konstantinopolia, mutta aina ennen lopullista luhistumista jostain löytyi suurella rahalla ja nerokkaalla diplomatialla sopimus, jolla valtakunta jatkoi olemassaoloaan. Yksi ehkä onnistuneimmista oli liittoutuminen Timur Lenkin kanssa 1300-luvulla.
September 18, 2022
Paavo Hohdin Bysantti-historiateos on tärkeä kirja. Käsittääkseni suomenkielistä kokonaisvaltaista Bysantin historiaa ei ole aikaisemmin kirjoitettu. Hohti on tehnyt valtavan työn tämän kirjan kokoamiseksi ja siitä on annettava hänelle suuri kiitos. Jos johonkin genreen tämä kirja on sijoitettava, se on heavyhistoriaa, jossa on niin paljon tietoa, että sitä on välillä hieman vaikea hahmottaa. Hohti käy hyvin läpi valtiolliset tapahtumat ja lisäksi kirjassa on myös kulttuuri- ja taloushistorialliset osuudet. Tavallisen kansan elämä jää sivuosaan, mutta se johtunee lähdeaineiston puutteesta. Hohdin teoksen yksi ansio on se, että se antaa vastauksia myös nykyisyyteen, sillä bysantti vaikuttaa edelleen politiikassa ja kirkollisessa elämässä. Pieni miinus on karttojen vähäisyys, jonka voi korvata kaivamalla netistä esiin unohdettuja paikkakuntia. Pisteet 10/10.
January 5, 2022
Tuhannen vuoden historiaan mahtuu paljon asioita. Välillä erityisen kiinnostavaan hahmoon törmätessä olisi toivonut että siihen olisi ehditty syventyä tarkemminkin. Hyvän yleiskuvan tästä kyllä saa.
December 21, 2022
Olin juuri kahlannut Judith Herrinin Byzantium: The Surprising Life of a Medieval Empire Bysantin historian esityksen niin en löytänyt tästä mitään sellaista mikä olisi pitänyt mielenkiintoa yllä.
Kirja jäi kesken myös koska se on varsin yksiulotteinen perinteinen historiankuvaus.
Paavo Hohti ansaitsee kiitoksen siitä että nyt on myös suomeksi Bysantin historian yleisesitys käytettävissä ja sellaisena kirja epäilemättä palvelee aivan hyvin suomenkielistä lukijaa.
Kirja jäi kesken myös koska se on varsin yksiulotteinen perinteinen historiankuvaus.
Paavo Hohti ansaitsee kiitoksen siitä että nyt on myös suomeksi Bysantin historian yleisesitys käytettävissä ja sellaisena kirja epäilemättä palvelee aivan hyvin suomenkielistä lukijaa.
September 15, 2022
Tämä oli hyvä yleisesitys. Vielä parempi olisi ollut jos olisi ollut 50% enemmän mittaa ja ennemmän kulttuurin kehityksen ja muun taustoittamista. Äänikirjana välillä vähän haastava koska tuhannen draaman vuoden aikana ehtii vilahtaa aika monta hahmoa
December 30, 2022
Alku oli ihan supermielenkiintoinen, mutta sitten loputon nimien, veljien, äitien, tyttärien ja vihollisten luettelomainen esittely alkoi puuduttaa. Jos Bysantista on enemmän taustatietoa valmiiksi, varmasti mielenkiintoinen kirja loppuun asti.
Displaying 1 - 7 of 7 reviews