Hyvä yö

by Tiina Lifländer

Vahva ja herkkä romaani päättymättömästä yövuorosta ja kahdesta eri-ikäisestä naisesta, jotka kohtaavat hoitokodin nurkkahuoneessa.

Nanna on usein yövuorossa. Kun hän pääsee kotiin, unta ei kuulu. Lääkäri ei myönnä unilääkkeitä, mutta jotenkin hänen pitäisi jaksaa seuraavakin yö.

Tyyne makaa hoitokodin nurkkahuoneessa ja elää kahdessa maailmassa: nykyisessä ja sota-ajassa. Minne puoliso ja tyttäret joutuivat? Kuka on tumma nainen sängyn vierellä?

Hyvä yö saattelee lukijan yöhön, jossa ei nukuta ja päivään, jonka unet ovat levottomia. Väsyneenä voi tehdä valintoja, joita ei hyvän yön jälkeen tekisi.

Genres: Finnish Literature

202 pages, Hardcover

Published August 1, 2021

Reviews

[Marita af Klercker (e. Suontausta) · Rating 4 out of 5]

Pidin. Hienosti mentiin muistisairaan mieleen. Tai niin ainakin ajattelen.
Tarina nappasi heti mukaan. Vähä vähältä kerittiin tarinaa auki. Piti otteessaan loppuun asti.

[S · Rating 4 out of 5]

Ensin kuuntelin äänikirjana, sitten vähän myöhemmin luin fyysisen painoksen. Lukijan äänen avulla äänikirjassa emotionaalinen paino tuli tekstistä hyvin esiin, toisaalta aina ei ollut helppo erottaa tai ainakaan muistaa pitkään, kuka puhuu ja missä ajassa - yksityiskohtiin takertuvat huomiot seuraavat toisiaan helminauhana, joka soljui äänikirjana ehkä liiankin vauhdikkaasti läpi. Fyysisen version lukukokemus oli siten äänikirjan vastaavaa selkeämpi. Mutta hyvä oli kumpanakin.

Vaikka en kärsi unettomuudesta, uupumus ja stressi toivat kokemuksina samaistumispintaa Nannankin näkökulmaan, ja siinä mielessä kirja oli varsin ravistelevakin, kynsien alle tikulla ajoittain kipeästikin tökkäävä. On vaivatonta kuvitella tarina kokonaisuutenakin todeksi, vaikka tietenkin toivoisi, ettei tällaisia hoitajia, heidän ahdinkoaan, olisi. Mutta varmasti on.

Rakastan Lifländerin kirjoitustapaa, sanoja ja niiden asetelmia. Mieleen jäi mm. tapa, jolla henkilö ilmaisi halua koskettaa toista, "saada käsiensä alle". Tekisi mieli ottaa kynä ja alleviivata helmet, mutta niitä taitaisi olla liian monta.

Lukukokemus ei siis sinällään ollut mukava, mutta parhaasta mahdollisesta syystä. Pidin kovasti.

[Readerwhy]

Tiina Lifländerin uutuusromaanin Hyvä yö (Atena 2021) aihe on mitä ajankohtaisin. Se kertoo Nannasta, joka on lähihoitajana Kultarinteen ympärivuorokautisen hoidon laitoksessa.

Usein olen kuullut kuulutettavan ns. työelämäkirjallisuuden (jossakin ammatissa toimimista kuvaavan kirjallisuuden) perään ja tässä sitä nyt olisi tiukassa paketissa.


Nannan ongelmana on, että hän ei pysty nukkumaan ja tämä tekee jo muutenkin raskaista työpäivistä - ja öistä entistä haastavampia. Asiaa ei helpota se, että Nannan miesystävä Eero viestittelee entisen vaimonsa kanssa ja Nannan on vaikea luottaa Eeroon.


Lifländer kuvaa, miten Nanna on elämässään tehnyt valintoja vanhempiensa, erityisesti isänsä, toiveiden mukaan. Tunnistan hyvin keskustelun, jota nuori Nanna isänsä kanssa kävi, sillä olen kulkenut samaa polkua itsekin vaikkakin äitini kanssa. Nannan isälle tärkeintä on hankkia ammatti, josta ei työt lopu. Omat toiveet ja mieltymykset joutuvat jyrätyiksi.


Lapsuudesta Nanna on saanut "perinnökseen" tunteen siitä, että hän ei ole arvokas ja tämä tuo omat haasteensa hänen ja Eeron suhteeseen. On liikuttavaa, miten valtavasti Nanna kiintyy anoppinsa koiraan, josta hän ja Eero pitävät huolta anopin viettäessä talvikautta ulkomailla. Nannasta tuntuu, että koira on ainoa, joka hyväksyy hänet sellaisena kuin hän on.


Hyvä yö etenee Nannan ja Kultarinteessä asiakkaana olevan Tyynen kautta. Tyynen osuuksien myötä Lifländer tuo esiin, miten hoitokodin asukkaat ovat paljon enemmän kuin sängyssä makaavia puhumattomia ja muistamattomia vanhuksia. Kirjassa palataan erityisesti Tyynen sodanaikaisiin muistoihin ja niiden myötä avatuu näkymä siitä, miten paljon jokaisen ihmisen sisälle kätkeytyy, vaikka tämä ei ulospäin näkyisikään ja vaikka ihminen itse ei enää menneisyyttään muistaisi tai pystyisi siitä kertomaan.


Teoksessa on myös hienoja siirtymiä Tyynen muistoista hänen nykyhetkeensä. Mitä tapahtuikaan kauan sitten ja mitä tapahtuu juuri nyt? Koettu ja eletty sekoittuu tämänpäiväiseen, eikä Tyyne pysty niitä erottamaan. Hyvä yö kuvaa konkreettisesti, miten hoidettavat ovat hoitajiensa hyväntahtoisuuden varassa. Hienoja eettisiä hoitoperiaatteita on usein vaikea ja välillä suorastaan mahdotonta noudattaa käytännön työn tasolla.


Hoitokodin arjen kuvaus on Lifländerin romaanissa hyvin todentuntuista. Teos saa myös tuntemaan valtavaa kiitollisuutta niitä kohtaan, jotka pitävät yhteiskuntamme hauraimmista jäsenistä huolta, vaikka päivät ovat raskaita ja palkka pieni.


Oman jännitteensä teokseen tuo Nannan väsymys hänen kärsimänsä unettomuuden seurauksena. Kun jaksaminen alkaa loppua muuttuvat hänen tekonsa vähemmän päivänvaloa kestäviksi ja teoksen jännite kiristyy loppua kohti.


Hyvä yö on kompakti romaani hoitotyön arjesta ja haasteista. Se sopisi erinomaisen hyvin luettavaksi myös niille, jotka tekevät hoitajamitoituksia ja luovat hoitotyötä määrittäviä periaatteita.

[Mona · Rating 4 out of 5]

Hyvä yö rakentuu kahden äänen varaan: unettoman lähihoitaja Nannan ja sairaalavuoteessa makaavan, muistisairaan Tyyne-nimisen vanhuksen. Ratkaisu toimii erinomaisesti. Kaksi erilaista todellisuutta lomittuvat toisiinsa kevyesti, vaikka aihe itsessään on raskas.

Kevyttä on myös kerronnan vaivattomuus ja ihanan ilmava rakenne. Aikatasot liukuvat toisiinsa poukkoillen, mutta hallitusti, mikä tekee kerronnasta oivaltavaa. Menneisyyden kautta muistutetaan, että hoivakodin asukkaat eivät ole vain nykyhetkensä: he ovat kokonaisia elämiä, kerroksia, muistoja, merkityksiä.

Hoitotyön arki kuvataan paikoin pysäyttävän raadollisesti. Unettomana lukijana samastuin vahvasti Nannan valvomiseen. Se tuo tarinaan jatkuvan hienovaraisen jännitteen ja konkretisoi hoito- ja kolmivuorotyön kuormitusta.

Odotin, että tarina kulkisi kohti jotakin selkeämpää – että jotain tapahtuisi. Juonellisesti olisin kaivannut vielä yhden kerroksen lisää. Siitä yksi tähti pois, mutta kuitenkin erittäin ansiokas, herkkä ja ajatuksia herättävä romaani, joka muistuttaa, miten tärkeää on kohdata toinen ihminen ajan kanssa – ja muistaa, että jokaisella meistä on oma tarinansa.

[Karoliina Timonen · Rating 4 out of 5]

4,5/5

[Reetta Saine · Rating 4 out of 5]

Uppouduin tähän ihan täysin.
Omakohtaisuus, menneisyys, kipu ja tajunnan eri tasot vyöryivät yli niin että hirvitti. Kaunista kieltä, kauheitakin asioita.

[Mela Kanootti · Rating 3 out of 5]

3,5 tähteä

[Jenna | Projekti kirjahylly · Rating 4 out of 5]

⭐ 4.5 stars