What do you think?
Rate this book
Tolkienin tulkkina – Tarina Sormusten herran suomentamisesta
Kersti Juva sai vain 23-vuotiaana käännettäväkseen yhden vuosisadan merkittävimmistä romaaneista. Taru sormusten herrasta -trilogian jälkeen konkarisuomentaja on kääntänyt J. R. R. Tolkienin lähes koko muunkin tuotannon. Tässä kirjassa Juva palaa pitkän uransa alkulähteille Tolkien-suomennostensa pariin. Tolkienin tulkkina valaisee myös, miten eri hahmojen puhetavat kääntyivät suomeksi ja kuinka Sormusten herran nimistö sai suomenkieliset vastineensa. Miten Shirestä tuli Kontu ja Brandybuckista Rankkibuck? Miksi örkkien puhe muistuttaa stadin slangia? Millaista on kääntäjän rakkaus suomen kieleen?
232 pages, Paperback
Published August 8, 2021
21 people are currently reading
190 people want to read
About the author
Kersti Juva
70 books8 followersKersti Juva on Suomen huomattavimpia englanninkielisen kirjallisuuden kääntäjiä. Juva valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1972 pääaineenaan englantilainen filologia, minkä jälkeen hän on työskennellyt vapaana suomentajana sekä opettanut kääntämistä. Suomen kielen laitoksella Juva tutustui yhdessä opiskelutoverinsa Kristiina Rikmanin kanssa kirjailija Eila Pennaseen, joka oli laitoksella suomentamisen kurssin vetäjänä. Pennanen johdatti opiskelijatoverit suomentajiksi WSOY:lle, jolle Juva alkoi tehdä käännöstöitä vuodesta 1973 alkaen.
Kersti Juva tunnetaan etenkin J. R. R. Tolkienin teosten suomentajana. Hänen ensimmäinen romaanikäännöksensä oli Taru sormusten herrasta -trilogia (1973–1975, osat I–II yhdessä Eila Pennasen kanssa). Myöhemmin hän on suomentanut lähes koko Tolkienin tuotannon, johon kuuluvat Silmarillion (1979), Hobitti (1985), Keskeneräisten tarujen kirja (1986) sekä lukuisat pienemmät teokset. Tolkien-käännöksissään Juva käytti omaperäisiä sanavalintoja ja myös keksi kokonaan uusia sanoja, jotka sittemmin vakiintuivat suomen kielen osaksi. Juvan muuhun käännöstuotantoon kuuluu englantilaisen kirjallisuuden klassikoita sekä näytelmiä ja kuunnelmia.
Kersti Juva on palkittu käännöstyöstään lukuisia kertoja. Hän on saanut valtion kääntäjäpalkinnon vuosina 1976, 1986 ja 1998, WSOY:n palkinnon vuonna 1997, kirjallisuuden Suomi-palkinnon vuonna 1998, Agricola-palkinnon vuonna 1999 ja Suomen Kulttuurirahaston palkinnon vuonna 2006. Vuonna 2008 Taiteen keskustoimikunta nimitti Juvan viisivuotiseen taiteilijaprofessorin virkaan. Vuonna 2014 Juvalle myönnettiin taiteilijaeläke, ja hänet vihittiin Itä-Suomen yliopistossa filosofian kunniatohtoriksi. Vuonna 2018 Juva sai Pro Finlandia -mitalin.
Kersti Juva tunnetaan etenkin J. R. R. Tolkienin teosten suomentajana. Hänen ensimmäinen romaanikäännöksensä oli Taru sormusten herrasta -trilogia (1973–1975, osat I–II yhdessä Eila Pennasen kanssa). Myöhemmin hän on suomentanut lähes koko Tolkienin tuotannon, johon kuuluvat Silmarillion (1979), Hobitti (1985), Keskeneräisten tarujen kirja (1986) sekä lukuisat pienemmät teokset. Tolkien-käännöksissään Juva käytti omaperäisiä sanavalintoja ja myös keksi kokonaan uusia sanoja, jotka sittemmin vakiintuivat suomen kielen osaksi. Juvan muuhun käännöstuotantoon kuuluu englantilaisen kirjallisuuden klassikoita sekä näytelmiä ja kuunnelmia.
Kersti Juva on palkittu käännöstyöstään lukuisia kertoja. Hän on saanut valtion kääntäjäpalkinnon vuosina 1976, 1986 ja 1998, WSOY:n palkinnon vuonna 1997, kirjallisuuden Suomi-palkinnon vuonna 1998, Agricola-palkinnon vuonna 1999 ja Suomen Kulttuurirahaston palkinnon vuonna 2006. Vuonna 2008 Taiteen keskustoimikunta nimitti Juvan viisivuotiseen taiteilijaprofessorin virkaan. Vuonna 2014 Juvalle myönnettiin taiteilijaeläke, ja hänet vihittiin Itä-Suomen yliopistossa filosofian kunniatohtoriksi. Vuonna 2018 Juva sai Pro Finlandia -mitalin.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 31 reviews
September 16, 2021
Tämä oli matkalla isän syntymäpäivälahjapakettiin ja kirjastosta itselleni varaamani kappale oli jo matkalla luokseni, mutta aamulla tätä hypistellessä mietin että "jos mä vaan vähän luen alkua ennen kuin paketoin..." ja siinähän se hujahti yhdessä päivässä! :D
Loistava pohjustus viikon päästä alkavalle vuotuiselle Sormusten herra -uudelleenluvulle, joskaan suomeksi en sitä ehkä voisi heti tämän perään lukea, jäisin takuulla kiinni käännösratkaisujen bongailuun ja pohtimiseen. Mutta olihan tämä tällaiselle Sormusten herra- ja englantinörtille kuin tilaustyönä tehty kirja. Puhumattakaan siitä että fanitan Kersti Juvaa yli kaiken. Life goals, wife goals, ja niin edelleen.
Kirjan rakenne oli ehkä hieman vinoutunut; Juva toteaa että nimien käännökset tuntuvat kiinnostavan ihmisiä eniten ja saavan eniten kiitosta, joten on ymmärrettävää, että niiden ruotimiseen käytetään paljon aikaa ja sivuja. Rakenteensa puolesta nimiluettelon lukeminen kävi kuitenkin paikoitellen vähän kuivaksi, mikä oli ikävää, ottaen huomioon että ne veivät noin kolmasosan kirjasta. Ensimmäiset kaksi kolmasosaa, jotka keskittyivät itse käännösprosessiin ja Juvan uran alkutaipaleeseen, sekä tekstin yleisempään kieli- ja käännöstieteelliseen analysointiin olivat minulle huomattavasti antoisampia.
Sivuhuomiona mainittakoon, että liioittelematta meinasi tulla kyyneleet silmiin kun kirjan ensimmäisen luvun toisessa lauseessa Juva mainitsee tytön, johon oli ihastunut, ja jo toisella sivulla oltiin queer-bileissä, joissa Juva tapasi Eila Pennasen. En toki oleta tietäväni, mitä queer-identiteetti Juvalle itselleen merkitsee, mutta sen näin suora ja avoin esiintuominen nimenomaan tässä teoksessa merkitsi minulle queer-naisena enemmän, kuin olisin osannut kuvitella. Meitä on aina ollut!! Me olemme olleet tekemässä kulttuuria, jota rakastat!! Aaaaaaa Kersti I love you!!!
Anyway, kaikin puolin mainio teos, paikoitellen hillittömän hauska ja läpeensä antoisa tietokirja minulle niin Tolkien-fanina kuin englannin kielen maisterinakin.
Loistava pohjustus viikon päästä alkavalle vuotuiselle Sormusten herra -uudelleenluvulle, joskaan suomeksi en sitä ehkä voisi heti tämän perään lukea, jäisin takuulla kiinni käännösratkaisujen bongailuun ja pohtimiseen. Mutta olihan tämä tällaiselle Sormusten herra- ja englantinörtille kuin tilaustyönä tehty kirja. Puhumattakaan siitä että fanitan Kersti Juvaa yli kaiken. Life goals, wife goals, ja niin edelleen.
Kirjan rakenne oli ehkä hieman vinoutunut; Juva toteaa että nimien käännökset tuntuvat kiinnostavan ihmisiä eniten ja saavan eniten kiitosta, joten on ymmärrettävää, että niiden ruotimiseen käytetään paljon aikaa ja sivuja. Rakenteensa puolesta nimiluettelon lukeminen kävi kuitenkin paikoitellen vähän kuivaksi, mikä oli ikävää, ottaen huomioon että ne veivät noin kolmasosan kirjasta. Ensimmäiset kaksi kolmasosaa, jotka keskittyivät itse käännösprosessiin ja Juvan uran alkutaipaleeseen, sekä tekstin yleisempään kieli- ja käännöstieteelliseen analysointiin olivat minulle huomattavasti antoisampia.
Sivuhuomiona mainittakoon, että liioittelematta meinasi tulla kyyneleet silmiin kun kirjan ensimmäisen luvun toisessa lauseessa Juva mainitsee tytön, johon oli ihastunut, ja jo toisella sivulla oltiin queer-bileissä, joissa Juva tapasi Eila Pennasen. En toki oleta tietäväni, mitä queer-identiteetti Juvalle itselleen merkitsee, mutta sen näin suora ja avoin esiintuominen nimenomaan tässä teoksessa merkitsi minulle queer-naisena enemmän, kuin olisin osannut kuvitella. Meitä on aina ollut!! Me olemme olleet tekemässä kulttuuria, jota rakastat!! Aaaaaaa Kersti I love you!!!
Anyway, kaikin puolin mainio teos, paikoitellen hillittömän hauska ja läpeensä antoisa tietokirja minulle niin Tolkien-fanina kuin englannin kielen maisterinakin.
September 18, 2021
Kersti Juvan parin vuoden takainen Löytöretki suomeen oli todellinen elämys, upea sukellus kääntämisen maailmaan. Tolkienin tulkkina : Tarina Sormusten Herran suomentamisesta jatkaa saman aiheen parissa, nyt vain keskittyen Juvan uran merkittävimpään käännöstyöhön.
Tämä onkin jälleen oiva osoitus siitä, miten sattumanvaraisia ihmisten elämänpolut lopulta ovat. Ei Kersti Juvasta pitänyt mitään kääntäjää tulla! Hän opiskeli suomen kieltä aikomuksenaan tulla äidinkielenopettajaksi, mutta sattuma tutustutti hänet opiskeluaikaisissa queer-bileissä kirjailija Eila Pennaseen (joka liikkui niissä piireissä poikansa seurassa). Pennanen murehti tulevan kääntäjäkurssinsa osallistujamäärää ja houkutteli Kersti Juvan kurssille (Juvan mukana kurssille tuli myös tämän opiskelukaveri Kristiina Rikman, toinen aivan erinomainen suomentaja!).
Siitä se sitten alkoi ja kun Eila Pennanen lupautui tekemään Tarua Sormusten Herrasta, vaikka oikeastaan halusi kirjoittaa jatkoa Himmun rakkauksille, Kersti Juva pääsi aloittelevana kääntäjänä ja vailla sen kummempia englanninopintoja suomentamaan merkkiteosta. Käänteet ovat kiehtovia!
Juva sai sattumalta käsiinsä 50 sivua käännöksen käsikirjoitusta, jossa on korjausmerkintöjä häneltä itseltään ja Eila Pennaselta. Vertailemalla julkaistuun tekstiin nähdään vielä kustannustoimittaja Alice Martinin kädenjälkeä. Tämän käsikirjoituksen lähempi tarkastelu valottaa mestarin ja kisällin suhdetta ja näyttää millaisia korjauksia Pennanen Juvan tekstiin teki. Sen verran hyvää jälkeä Juva teki, että kirjan kolmannen osan hän käänsi jo itsenäisesti ilman Pennasen syynäystä.
Juva esittelee myös teoksen eri rekistereitä, miten puhuu hobittirahvas, herrashobitit ja hienostuneet haltiat, miten erilaiset kerronnan ja kuvailun tyylit näkyvät tekstissä ja miten ne on oikein saatu suomen kielelle sovitettua. Sen jälkeen sukelletaan vielä lopuksi nimistöön, josta onkin puhuttu paljon ja josta Juvaa on paljon kiiteltykin. Juva esittelee ratkaisujaan ja toteaa myös monessa kohtaa menneensä hieman metsään erilaista syistä, milloin väärinymmärrysten, milloin huolimattomuuden vuoksi.
Kirja on oikein mielenkiintoinen. Voin suositella sitä kaikille kääntämisestä kiinnostuneille; aivan yhtä verraton se ei ole kuin Löytöretki suomeen, mutta kyllä tämäkin kirja avaa kääntämisen prosessia ansiokkaasti. Lopun syväsukellus nimien maailmaan on takuuvarmasti puuduttavaa luettavaa muille kuin Tolkien-faneille. Tolkien-faneille kirja on tietysti pakollista luettavaa, sillä varauksella että Juva kritisoi kirjassa käännöksiään – Juva toivoo, etteivät lukijat loukkaannu heille mahdollisesti rakkaaseen tekstiin kohdistuvasta kritiikistä. Vaan eiköhän tekijällä ole kaikki oikeus tarkastella omaa kädenjälkeään kriittisesti näin lähes 50 vuotta myöhemmin.
Tämä onkin jälleen oiva osoitus siitä, miten sattumanvaraisia ihmisten elämänpolut lopulta ovat. Ei Kersti Juvasta pitänyt mitään kääntäjää tulla! Hän opiskeli suomen kieltä aikomuksenaan tulla äidinkielenopettajaksi, mutta sattuma tutustutti hänet opiskeluaikaisissa queer-bileissä kirjailija Eila Pennaseen (joka liikkui niissä piireissä poikansa seurassa). Pennanen murehti tulevan kääntäjäkurssinsa osallistujamäärää ja houkutteli Kersti Juvan kurssille (Juvan mukana kurssille tuli myös tämän opiskelukaveri Kristiina Rikman, toinen aivan erinomainen suomentaja!).
Siitä se sitten alkoi ja kun Eila Pennanen lupautui tekemään Tarua Sormusten Herrasta, vaikka oikeastaan halusi kirjoittaa jatkoa Himmun rakkauksille, Kersti Juva pääsi aloittelevana kääntäjänä ja vailla sen kummempia englanninopintoja suomentamaan merkkiteosta. Käänteet ovat kiehtovia!
Juva sai sattumalta käsiinsä 50 sivua käännöksen käsikirjoitusta, jossa on korjausmerkintöjä häneltä itseltään ja Eila Pennaselta. Vertailemalla julkaistuun tekstiin nähdään vielä kustannustoimittaja Alice Martinin kädenjälkeä. Tämän käsikirjoituksen lähempi tarkastelu valottaa mestarin ja kisällin suhdetta ja näyttää millaisia korjauksia Pennanen Juvan tekstiin teki. Sen verran hyvää jälkeä Juva teki, että kirjan kolmannen osan hän käänsi jo itsenäisesti ilman Pennasen syynäystä.
Juva esittelee myös teoksen eri rekistereitä, miten puhuu hobittirahvas, herrashobitit ja hienostuneet haltiat, miten erilaiset kerronnan ja kuvailun tyylit näkyvät tekstissä ja miten ne on oikein saatu suomen kielelle sovitettua. Sen jälkeen sukelletaan vielä lopuksi nimistöön, josta onkin puhuttu paljon ja josta Juvaa on paljon kiiteltykin. Juva esittelee ratkaisujaan ja toteaa myös monessa kohtaa menneensä hieman metsään erilaista syistä, milloin väärinymmärrysten, milloin huolimattomuuden vuoksi.
Kirja on oikein mielenkiintoinen. Voin suositella sitä kaikille kääntämisestä kiinnostuneille; aivan yhtä verraton se ei ole kuin Löytöretki suomeen, mutta kyllä tämäkin kirja avaa kääntämisen prosessia ansiokkaasti. Lopun syväsukellus nimien maailmaan on takuuvarmasti puuduttavaa luettavaa muille kuin Tolkien-faneille. Tolkien-faneille kirja on tietysti pakollista luettavaa, sillä varauksella että Juva kritisoi kirjassa käännöksiään – Juva toivoo, etteivät lukijat loukkaannu heille mahdollisesti rakkaaseen tekstiin kohdistuvasta kritiikistä. Vaan eiköhän tekijällä ole kaikki oikeus tarkastella omaa kädenjälkeään kriittisesti näin lähes 50 vuotta myöhemmin.
November 10, 2021
Juvan Sormusten herra -käännöksellä kasvaneelle tämä kirja on herkku ja lahja. Liioittelematta voin sanoa, että Juvan käännöksellä on epäilemättä ollut merkittävä rooli oman kielentajuni kehittymisessä, ja sanavastatossani pyörii varmasti monia ilmaisuja, joihin olen törmännyt ensimmäistä kertaa juuri Sormusten herran sivuilla - muitakin kuin se örkki ja muut suomentajien varta vasten luomat sanat! Käännöksen esiripun taakse kurkistaminen oli näin ollen lukukokemuksena hykerryttävä.
Paitsi että Tolkienin kieleen ja maailmoihin kohdistuvan intoilun jakaminen Juvan kanssa tuntuu ihastuttavalta, paistaa sivuilta kirkkaasti tämän valtava intohimo ja paneutuneisuus kieleen ja kääntämiseen. Vaikka oma ymmärrykseni kielitieteestä ja kääntämisestä on korkeintaan pinnallinen, on kirjoittajan palo tarttuvaa ja herättää valtavaa kiitollisuutta siitä, miten suurella rakkaudella minulle niin tärkeitä kirjoja on suomennettu. Erityisesti kielen rekistereitä ja hahmojen puhetapoja käsittelevät osiot tarjoavat riemastuttavan kurkistuksen siihen, millaisia taikoja käännettäessä tapahtuu ja mitä kaikkea se kääntäjältä vaatii.
Lyhyehkö osio, jossa kuvattiin tapahtumat, jotka saattoivat käännöspestin Juvan käsiin, sekä käännösprosessin etenemistä osana Juvan elämää ja 1970-luvun Suomen kontekstia, oli valtavan kiinnostava. Aiheesta olisin mielelläni lukenut lisääkin, kuin myös Juvan suhteesta Tolkienin teoksiin tarinoina. Toisaalta ymmärrän hyvin, että kirjoittaja ei ole elänyt elämäänsä sillä asenteella, että sitä olisi tarpeen dokumentoida ja osata avata laajasti jälkipolville kymmeniä vuosia myöhemmin. Queer-lukijaa ilahduttaa kovasti, että Juvan sateenkaarevuus on ollut sattumanvaraisessa mutta olennaisessa roolissa siinä, että hän osui Sormusten herraa kääntämään. Viittaukset 70-luvun suomalaiseen queer-kulttuuriin eivät mene kovin syvälle, mutta riittävät herättämään iloa ja uteliaisuutta.
Kirja pituudesta suuri osa on lohkaistu nimien kääntämisen kästtelemiseen, ja siinä näen melko suorien käännösten osalta hieman trimmaamisen varaa. Toisaalta Juvan kertomukset prosessin aikana hylätyistä nimiehdotuksista ja vaihtoehtoisista käännöksistä saivat monta kertaa nauramaan ääneen. Ja käyhän osiosta ilmi tuikitärkeää tietoa, kuten että Piukkapaula-sukunimi on Suomessa edelleen vapaana!
Paitsi että Tolkienin kieleen ja maailmoihin kohdistuvan intoilun jakaminen Juvan kanssa tuntuu ihastuttavalta, paistaa sivuilta kirkkaasti tämän valtava intohimo ja paneutuneisuus kieleen ja kääntämiseen. Vaikka oma ymmärrykseni kielitieteestä ja kääntämisestä on korkeintaan pinnallinen, on kirjoittajan palo tarttuvaa ja herättää valtavaa kiitollisuutta siitä, miten suurella rakkaudella minulle niin tärkeitä kirjoja on suomennettu. Erityisesti kielen rekistereitä ja hahmojen puhetapoja käsittelevät osiot tarjoavat riemastuttavan kurkistuksen siihen, millaisia taikoja käännettäessä tapahtuu ja mitä kaikkea se kääntäjältä vaatii.
Lyhyehkö osio, jossa kuvattiin tapahtumat, jotka saattoivat käännöspestin Juvan käsiin, sekä käännösprosessin etenemistä osana Juvan elämää ja 1970-luvun Suomen kontekstia, oli valtavan kiinnostava. Aiheesta olisin mielelläni lukenut lisääkin, kuin myös Juvan suhteesta Tolkienin teoksiin tarinoina. Toisaalta ymmärrän hyvin, että kirjoittaja ei ole elänyt elämäänsä sillä asenteella, että sitä olisi tarpeen dokumentoida ja osata avata laajasti jälkipolville kymmeniä vuosia myöhemmin. Queer-lukijaa ilahduttaa kovasti, että Juvan sateenkaarevuus on ollut sattumanvaraisessa mutta olennaisessa roolissa siinä, että hän osui Sormusten herraa kääntämään. Viittaukset 70-luvun suomalaiseen queer-kulttuuriin eivät mene kovin syvälle, mutta riittävät herättämään iloa ja uteliaisuutta.
Kirja pituudesta suuri osa on lohkaistu nimien kääntämisen kästtelemiseen, ja siinä näen melko suorien käännösten osalta hieman trimmaamisen varaa. Toisaalta Juvan kertomukset prosessin aikana hylätyistä nimiehdotuksista ja vaihtoehtoisista käännöksistä saivat monta kertaa nauramaan ääneen. Ja käyhän osiosta ilmi tuikitärkeää tietoa, kuten että Piukkapaula-sukunimi on Suomessa edelleen vapaana!
August 25, 2021
Arvosana on fanin ja kielinörtin. Muut vähentäkööt tähden tai puolitoista.
July 5, 2023
Kirja antoi mielenkiintoisen näkymän kääntäjän pään sisään. Samalla tavalla kuin Jaana Kapari ja vielä enemmän, Kersti Juva on muokannut koko fantasiakentän sanavarastoa (ja sitä myötä omaani) varsin kattavasti. Kirja avasi mielenkiintoisesti englanninkielisiä alkutekstejä, itse Tolkienin pohdintoja ja niiden perusteella tehtyjä käännöksiä. Kirjoittaja muistelee myös miten tiettyihin käännöksiin on päästy sekä miten osaan käännöksistä hän ei ole enää tyytyväinen vaan miten tekisi kokeneempana asiat toisin.
Ensimmäisen osan kertaukset ajankuvasta ja siitä miten jotenkin mitättömän tuntuinen asia koko sormusten herra tuntui silloin olevan olivat myös mielenkiintoisia. Sen jälkeen tullut listamainen osio nimistä ja niiden käännöksistä oli se itse kirjan pihvi minulle ja nautin nimien käännöksistä ja niihin johtaneista logiikoista paljon.
Tästä tuli kova kuume lukea taas hyllyni Tolkien-tuotanto (ei ehkä Silmarillionia kuitenkaan...) uudestaan. Milloinkohan sitä ehtisi...
Ensimmäisen osan kertaukset ajankuvasta ja siitä miten jotenkin mitättömän tuntuinen asia koko sormusten herra tuntui silloin olevan olivat myös mielenkiintoisia. Sen jälkeen tullut listamainen osio nimistä ja niiden käännöksistä oli se itse kirjan pihvi minulle ja nautin nimien käännöksistä ja niihin johtaneista logiikoista paljon.
Tästä tuli kova kuume lukea taas hyllyni Tolkien-tuotanto (ei ehkä Silmarillionia kuitenkaan...) uudestaan. Milloinkohan sitä ehtisi...
October 5, 2022
Kersti Juvan muistelmia odotellessa! Tässä oli ehdottomasti parasta alun yleiset Juvan kuvaukset kääntäjäksi tulemisesta ja opiskelijaelämästä ja Tarun sormusten herrasta -käännöstyön saamisesta. Suurin osa kirjasta on kuitenkin hakuteoksenomaista luetteloa erilaisista käännösongelmista ja nimien kääntämisestä. Kiinnostavaa tietoa, mutta vähän raskasta luettavaa. Toivon siis, että Juva kirjoittaa vielä kunnolliset muistelmat, koska hän on hyvä kirjoittaja ja ihminen joka on kaikesta päätellen elänyt kiinnostavan elämän (myös kääntäjäntyön ulkopuolella!).
Oli tällä kyllä sellainen vaikutus, että aloin heti perään lukea Hobittia ja siihen jatkoksi varmaan vihdoin TSH:n uudelleen. Ehkä vähän kieliversioita vaihdellen..
Oli tällä kyllä sellainen vaikutus, että aloin heti perään lukea Hobittia ja siihen jatkoksi varmaan vihdoin TSH:n uudelleen. Ehkä vähän kieliversioita vaihdellen..
June 25, 2022
Tästä kyllä tulee niin vahvasti fiiliksiä että unelmoi itsekin kääntämisestä taas. Ja miten taitavan upeita kääntäjät ovay, miten paljon yksityiskohtia he miettivät, enkä tarkoita vaan sanoja vaan tyylilajeja ja kaikkea miten korvata alkuperäiskielen asiat käännöksessä! Että samalla pohtii miten edes itse osaisi. Ja tässä näkyy taas Tolkienin kielen kauneus enkä malta odottaa palata hänen teoksiinsa, mutta samalla näkyy myös Juvan käännöksen kielen kauneus enkä malta palata hänen suomennoksiinsakaan.
October 5, 2021
Kiinnostava kuvaus Taru Sormusten herran suomentamisesta. Olisin kaivannut lisää historiaa Kersti Juvasta itsestään ensimmäisen luvun lisäksi. Kirja oli välillä yksitoikkoinen, kun siinä käytiin yksityiskohtaisesti läpi sanamuotoja ja lauserakenteita. Oli kuitenkin hienoa kuulla suomentajalta itseltään, miksi hän päätyi kirjassa niihin ratkaisuihin mihin päätyi.
April 11, 2023
Älyttömän mielenkiintoista luettavaa. Edellyttää ihan ehdottomasti, että on lukenut Sormusten Herran, mutta mieluusti Hobitin ja vielä Silmarillioninkin. Kirja kun käsittelee näistä otettuja termejä ja tekstikappaleita.
Kirja on suunnattu kääntäjille, mutta mitään yltiöteoreettista jargonia tämä ei ole, vaan perus englanninkielen taidolla kirjasta saa paljon irti. Teksti on kirjoitettu jotenkin tosi aktivoidaan tyyliin: Juvan pohdintoja ja ratkaisuja lukiessa voi itse pohtia, miten olisi itse kääntänyt.
Kirja luettelee kääntämisen varrelta huikeita oivalluksia, mutta samalla perin inhimillisiä kömmähdyksiä. Mitään kilpeä tässä ei kiilloteta; rehellinen selonteko on juuri siksi niin kiinnostavaa luettavaa.
Kirja on suunnattu kääntäjille, mutta mitään yltiöteoreettista jargonia tämä ei ole, vaan perus englanninkielen taidolla kirjasta saa paljon irti. Teksti on kirjoitettu jotenkin tosi aktivoidaan tyyliin: Juvan pohdintoja ja ratkaisuja lukiessa voi itse pohtia, miten olisi itse kääntänyt.
Kirja luettelee kääntämisen varrelta huikeita oivalluksia, mutta samalla perin inhimillisiä kömmähdyksiä. Mitään kilpeä tässä ei kiilloteta; rehellinen selonteko on juuri siksi niin kiinnostavaa luettavaa.
Read
September 21, 2024Tätä varten täytyy tykätä Tolkienista tai suomen kielestä että jaksaa, onneksi mulla nappaa kumpikin :^)
Koostuu siten että 1. omakerrallinen kuvaus työhön ryhtymisestä 2. alkutekstin, raaka- ja lopullisen käännöksen vertailua 3. miten hahmojen ja kansojen erilaiset puhetyylit saatiin välittymään käännöksessä 4. koko nimistön läpikäyminen yksi kerrallaan. Käytiin myös vähän Hobittia ja Silmarillionia. Välttämättä vähän puuduttavaa mutta kivaa! Voisin lukea Juvalta elämänkerran, ensimmäinen osuus oli aivan ihastuttava.
Koostuu siten että 1. omakerrallinen kuvaus työhön ryhtymisestä 2. alkutekstin, raaka- ja lopullisen käännöksen vertailua 3. miten hahmojen ja kansojen erilaiset puhetyylit saatiin välittymään käännöksessä 4. koko nimistön läpikäyminen yksi kerrallaan. Käytiin myös vähän Hobittia ja Silmarillionia. Välttämättä vähän puuduttavaa mutta kivaa! Voisin lukea Juvalta elämänkerran, ensimmäinen osuus oli aivan ihastuttava.
January 31, 2022
Luulin, että tajusin jotain kääntämisestä, koska osaan paria kieltä. Juvan loistava kirja paljastaa vilauksen, mitä kaikkea kielen käyttöön ja varsinkin kääntämiseen voi kuulua.
Suosittelen, vaikka Tolkien tai kääntäminen ei suoranaisesti kiinnostaisi. En ole varsinainen JRRT-fanboy ja luen mieluummin alkukielellä, mutta silti tämä oli ihan loistava.
Suosittelen, vaikka Tolkien tai kääntäminen ei suoranaisesti kiinnostaisi. En ole varsinainen JRRT-fanboy ja luen mieluummin alkukielellä, mutta silti tämä oli ihan loistava.
September 1, 2021
Tämän voi avata mistä kohden vain, lukea muutaman rivin, ja hymy nousee kasvoille. Onnellista luettavaa!
November 25, 2021
Parhaimmillaan todella hyvä, mutta päinvastoin kuin Juva ajattelee - nimiosio on kirjan tylsin. Mutta varsin jännittävä matka käännöstyöhön ja suomenkielen rakenteisiin.
December 29, 2023
Kiehtova ja elävästi kirjoitettu kirja, jota havainnollistetaan runsailla esimerkeillä selityksineen ja pohdintoineen. Kirjassa keskitytään luonnollisesti kieleen, koska se on kääntämisen ytimessä:
Juva esittelee eniten sitä, miten ja millä periaatteilla hän on suomentanut eri hahmojen puhetapoja sekä erityyppistä nimistöä. Kymmenien sivujen nimilistaukset tuntuivat välillä vähän puuduttavalta luettavalta, mutta Juvan perustelut olivat kyllä mielenkiintoisia.
Kirja olisi minusta kaivannut loppuun vielä jonkinlaisen yhteenvedon, koska nyt teos loppuu kuin seinään. Joka tapauksessa kirja oli kuitenkin varsin antoisa lukukokemus.
Suosittelen tätä erityisesti aloitteleville kääntäjille sekä ihmisille, jotka luulevat kääntämisen olevan vain mekaanista kielen vaihtamista toiseen. Erinomaista luettavaa kieliasioista kiinnostuneille on myös Juvan aiempi teos Löytöretki suomeen.
Suomentaminen on sanataidetta, joka keskittyy kieleen vielä enemmän kuin kirjailjan työ. Kieli on molempien instrumentti, mutta kirjailija soittaa omia sävellyksiään, kun suomentajalla on toisen laatima partituuri. Kieleen liittyvät tiedot ja taidot korostuvat. Kirjailijalla on vapaus kirjoittaa, mitä päähän pälkähtää, suomentajaa sitoo alkuteksti. – – Suomentaja ei tulkitse maailmaa sellaisenaan, hän tulkitsee sitä toisella kielellä kirjoitettujen sanojen kautta. – – On osattava lukea, ja vieläpä toisella kielellä kirjoitettua tekstiä, niin tarkasti, että kaikki vivahteet ja merkitykset tulevat mukaan. Tulkinnan jälkeen – tai limittäin sen kanssa – suomentajan on löydettävä tapa ilmaista oman kielensä sanoin se, mitä on ymmärtänyt.
Juva esittelee eniten sitä, miten ja millä periaatteilla hän on suomentanut eri hahmojen puhetapoja sekä erityyppistä nimistöä. Kymmenien sivujen nimilistaukset tuntuivat välillä vähän puuduttavalta luettavalta, mutta Juvan perustelut olivat kyllä mielenkiintoisia.
Kirja olisi minusta kaivannut loppuun vielä jonkinlaisen yhteenvedon, koska nyt teos loppuu kuin seinään. Joka tapauksessa kirja oli kuitenkin varsin antoisa lukukokemus.
Suosittelen tätä erityisesti aloitteleville kääntäjille sekä ihmisille, jotka luulevat kääntämisen olevan vain mekaanista kielen vaihtamista toiseen. Erinomaista luettavaa kieliasioista kiinnostuneille on myös Juvan aiempi teos Löytöretki suomeen.
February 12, 2022
Oli ehdottoman kiinnostavaa lukea Tarun Sormusten Herrasta kääntämiseen johtaneista vaiheista ja itse kääntämisen kulusta, mutta omimmillaan Juva on eritellessään käännösratkaisujaan. Ilmeisesti jotkut lukijat ovat pitäneet tätä osuutta tylsänä, mutta itse luin sen ensimmäisenä, kontillani lattialla, kun tarkoitus oli ollut vain hieman selailla kirjaa. Juvalla on äärimmäisen tarkka ja analyyttinen ote niin suomen kieleen kuin kääntämiseenkin, mutta hän muistaa myös huomauttaa, ettei ole 50 vuotta sitten miettinyt kaikkia ratkaisujaan yhtä perinpohjaisesti kuin mitä jälkikäteen on mahdollista; ja hyvä niin, sillä kuten Juvakin taisi jossain sanoa(?), kääntäminen vaatii sekä intuitiivista että analyyttista ymmärrystä.
Olen itse lukenut Sormusten Herran (tai Tarun, kuten Juva nimen lyhentää) ensimmäisen kerran 11-vuotiaana, joten olen luonnollisesti tutustunut siihen suomennoksena - tuon ensimmäisen kerran ja ainakin seuraavat viisi, ellei jopa kymmenen, lukukertaa. Suomennos tekee ehdottomasti oikeutta alkutekstille, ja puistattaa kuvitella, millaista olisi joutua tyytymään keskinkertaisempaan suomennokseen. Tolkienin tulkkina -teoksen lukeminen sai miettimään, kuinka sellaisetkin esimerkiksi nimissä esiintyvät sanat, jotka luultavasti eivät ole olleet minulle 11-vuotiaana tuttuja, ovat käyttöyhteyksissään avanneet merkitystään ja maalanneet aivan tarkoitetunlaista kuvaa.
(Viimeisessä ja laajimmassa, nimien käännöksistä kertovassa osuudessa esiintyy jonkin verran painovirheitä ja jopa muutama pieni asiavirhe. En yleensä vaivaudu nostamaan tällaista esiin, mutta Juvalta se yllättää! Kenties pitkä, listamuotoinen osio on herpaannuttanut kirjoittajan ja/tai oikolukijan.)
Olen itse lukenut Sormusten Herran (tai Tarun, kuten Juva nimen lyhentää) ensimmäisen kerran 11-vuotiaana, joten olen luonnollisesti tutustunut siihen suomennoksena - tuon ensimmäisen kerran ja ainakin seuraavat viisi, ellei jopa kymmenen, lukukertaa. Suomennos tekee ehdottomasti oikeutta alkutekstille, ja puistattaa kuvitella, millaista olisi joutua tyytymään keskinkertaisempaan suomennokseen. Tolkienin tulkkina -teoksen lukeminen sai miettimään, kuinka sellaisetkin esimerkiksi nimissä esiintyvät sanat, jotka luultavasti eivät ole olleet minulle 11-vuotiaana tuttuja, ovat käyttöyhteyksissään avanneet merkitystään ja maalanneet aivan tarkoitetunlaista kuvaa.
(Viimeisessä ja laajimmassa, nimien käännöksistä kertovassa osuudessa esiintyy jonkin verran painovirheitä ja jopa muutama pieni asiavirhe. En yleensä vaivaudu nostamaan tällaista esiin, mutta Juvalta se yllättää! Kenties pitkä, listamuotoinen osio on herpaannuttanut kirjoittajan ja/tai oikolukijan.)
January 30, 2022
Kirjan Sormuksen herran ja sen sivuteoksien kääntämisestä. Näiden kirjojen käännöksethän ovat olleet erittäin arvostettuja ja ovatkin varsin loistavia. Nyt niiden kääntäjä pääsee ääneen ja kuvaa varsin yksityiskohtaisesti käännösratkaisuja, joita teki ja antaa esimerkkejä alkutekstistä ja käännöksen eri vaiheista. Tämä osuus kirjasta oli hyvin kiinnostava, mutta kirjan loppupuoli koostui joka ikisen missään sarjan kirjassa esiintyneen nimen (sukutaulussa ollut yksittäinen maininta tai kartassa ilmoitettu paikka mukaan lukien) yksityiskohtaiseen käsittelemiseen. Päähenkilöiden ja päätapahtumapaikkojen kohdalla tämä oli jopa kiinnostavaa, mutta selitys siitä kuinka päädyttiin jonkun liitteissä olevan sukutaulussa kertaalleen mainitun henkilön nimeen: ISO haukotus. Ehkä jotain Tolkien intoilijaa tämä voisi kiinnostaa, mutta ehkä päähenkilöt olisi voinut käsitellä erikseen ja ”nobodyt” sitten erikseen, jolloin ne olisi ollut helppo hypätä yli. Ehkä pitää tutustua saman kirjailijan yleistä kääntämistä käsittelevään teokseen, siinä tuskin on samaa ongelmaa turhista nimilistoista. Tämä nimitulva jätti lopuksi hiukan negatiivisen olon kirjaa kohtaan.
November 1, 2021
En varmaan ole tarpeeksi syvällä Taru sormusten herra -skenessä tähän. Aihe on toki mielenkiintoinen ja jaksoinkin lukea kirjaa noin puoleenväliin saakka suurella mielenkiinnolla, mutta sen jälkeen yksittäisten virkkeiden ja lauseiden kääntämisessä tehtyjen ratkaisujen kuvailu alkoi vain kyllästyttää. Sopii varmasti paremmin Taru sormusten herrasta -fanille tai kääntämisen asiantuntijalle kuin henkilölle, joka on lukenut sarjan kirjat kerran ja kuvailee suhtautumistaan kääntämiseen pikemminkin normaaliksi kuin intohimoiseksi.
October 25, 2023
Mielenkiintoista luettavaa. Kääntäminen todellakin vaatii kielentuntemusta ei vain lähdekielestä, myös kohdekielestä. Joskus voisi olla mielenkiintoista lukea, jos ei koko kirjaa, niin ainakin joitain pätkiä Sormusten herraa alkuperäinen teksti ja käännös vierekkäin. Kunnioitus kääntäjiä kohtaan nousi kyllä taas.
October 31, 2021
Kiinnostavia käännösesimerkkejä kiinnostavalla esimerkkitekstillä. Olisipa Juva kertonut käännökseen johtaneista tapahtumista lisää. Nyt siitä on kirjoitettu vain noin 20 sivua, mutta jäin janoamaan lisää. Nimiluettelo kävi lopulta puuduttavaksi.
February 26, 2022
Ihan kiintoisaa luettavaa siitä, miten Tolkien-käännökset ovat muokkautuneet. Varsin selväksi kävi se, miten tärkeää ensimmäisen version muokkaaminen on. Sille olisi syytä olla aikaa. Loppupuolen nimikäännöslistaukset kävivät vähän puuduttaviksi näin kirjassa putkeen luettuna.
July 15, 2022
Mukava infopaketti konkarikääntäjältä, erityisesti pidin tarinoista siitä miten Tolkienia päädyttiinkään kääntämään. Välillä tietoa yksittäisistä sanavalinnoista tuntui olevan hieman liikaakin, mutta sellaiselle jota ne kiinnostavat tämä on oivaa lukemista.
August 27, 2022
Innolla tartuin kirjaan, mutta aika pian kyllästyin. Olisi pitänyt lukea Sormusten herraa samalla ja sitten pohtia käännöksiä, kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Ehdottomasti kuitenkin suomen kielen käytön kannalta hyvä kirja lukea.
December 24, 2024
Hyvä teos suomentamisesta, suomen kielestä ja fantasiakirjallisuudesta ylipäätään. Itselleni Taru Sormusten herrasta ei ole kovin keskeinen trilogia, siksi vain kolme tähteä. Mielenkiintoinen teos kuitenkin, 3,5/5.
September 6, 2021
Found the first part very interesting, but since I have not read Tolkien in Finnish, reading about how the names formed was just plain tedious.
January 3, 2022
Yllättävän mielenkiintoinen lukukokemus. Kaikenlaista sitä pitääkin ottaa huomioon, kun suomentaa kirjaa! Sain ihan uuden näkökulman kirjallisuuteen ja suomen kieleen.
May 30, 2022
Olipas ihana ja mielenkiintoinen pieni kirjanen.
This was a wonderful little book
This was a wonderful little book
June 30, 2022
Niin ihana kirja kummallisista sattumuksista, kielestä, sanoista ja Tolkienin maailmasta
August 9, 2022
Pieni kirja ison kirjasarjan kääntämisestä. Detaljien vyörytystä, mutta kääntäj��lle todellista herkkua.
January 27, 2022
Kiinnostava kirja, joka avaa kääntäjän työtä yksityiskohtaisesti vanhojen muistiinpanojen pohjalta. Sai minut arvostamaan uudella tavalla kääntäjän roolia sekä lähdekielen että suomen kielen mestarina. Tolkienin kirjoituksessa on paljon monisävyisiä kohtia, erilaisia puhetyylejä, jotka olen huomioinut teosta lukiessa molemmilla kielillä, mutta nyt osaan arvostaa molempia versioita enemmän.
May 20, 2022
Kääntämisestä kiinnostuneille ja/tai Tokien-faneille. Kiinnostavinta oli osa missä Juva avaa nimien taustaa, osin kovin kriittisestikin. Juvan kirjoitustyyli on leppoisaa ja kieli tottakai hyvää, mutta pitkät pätkät käännösten pohdintaa hieman uuvuttavia. 3.5 tähteä.
Displaying 1 - 30 of 31 reviews